Yli 800 kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistui 17.–20. maaliskuuta 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämään kansalaisyhteiskuntaviikkoon. Osallistujien joukossa oli nuorisojärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja toimittajia. Avausistunnossa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelua oikeudellisin keinoin ja tuotiin jälleen esiin kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli vallanpitäjien vastuuseen saattamisessa, siltojen rakentamisessa, sosiaalisen selviytymiskyvyn tukemisessa ja äänen antamisessa niille, jotka jäävät liian usein huomiotta.

Vuoden 2025 kansalaisyhteiskuntaviikon teemana oli yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa. Tapahtuma rakentui kolmen keskeisen aloitteen eli yhteysryhmän paneelikeskustelujen, eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän ja kansalaisyhteiskuntapalkinnon ympärille, ja tavoitteena oli

• keskustella lisääntyvästä polarisaatiosta, jota finanssikriisin, ilmastonmuutoksen ja kasvavien tuloerojen vaikutukset ovat viime vuosina vauhdittaneet
• tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia asian hoitamisessa
• koota yhteen kansalaisyhteiskunnan ratkaisuja ja vaatimuksia EU:n päätöksentekijöille, jotta polarisoitumista saataisiin Euroopassa vähennettyä vahvistamalla yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja demokraattista osallistumista yhteiskunnan keskeisillä aloilla.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi avauspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Kansalaisyhteiskunnan on vastattava haasteeseen. Osallistuminen, vuoropuhelu ja yhteisvastuu eivät ole vain ihanteita, vaan ne luovat perustan selviytymiskykyiselle ja yhtenäiselle Euroopalle. Kokoontuessamme viettämään kansalaisyhteiskuntaviikkoa vahvistamme sitoutumisemme osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vahva demokratia ei ole riippuvainen vain toimielimistä vaan kaikkien kansalaisten osallistumisesta.”

Albena Azmanova, valtio- ja yhteiskuntatieteiden professori Lontoon City Saint George’s -yliopistosta käsitteli pääpuheenvuorossaan epävarmuuden epidemiaksi kutsumaansa ilmiötä eli kasvavaa taloudellista epävarmuutta, josta valtaosa ihmisistä kärsii. Hän selitti, miksi kansalaisyhteiskunnalla on käsissään ratkaisun avaimet tänä valtavan turvattomuuden aikana.

”Taloudellinen epävarmuus on vienyt useimmilta ihmisiltä tahdon taistella. Kansalaisyhteiskunta tahtoo taistella. Kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ohjaa erityisistä epäkohdista kumpuava päämäärätietoisuus. He ovat ne näkyvät kädet ja jalat, jotka vievät demokratiaa eteenpäin”, Azmanova sanoi.

Kuten Euroopan parlamentin varapuhemies Younous Omarjee totesi, ”individualismin lisääntyessä tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa liimaksi kansalaisten välille ja suojamuuriksi äärioikeistolaisten ajatusten leviämistä vastaan”.

EU:n puheenjohtajavaltion Puolan kansalaisyhteiskuntaministeri Adriana Porowska korosti, että kansalaisjärjestöillä on ratkaiseva rooli sosiaalisen selviytymiskyvyn edistämisessä ja että ne tukevat haavoittuvia ja syrjäisillä alueilla asuvia ryhmiä. Hän kertoi myös, millaisia kokemuksia Puolassa on saatu kansalaisyhteiskunnasta kansallisen selviytymiskyvyn turvaajana.

ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi korosti, että EU:n ylpeänä toistamaa mantraa ”moninaisuudessaan yhtenäinen” vaalitaan ruohonjuuritasolla. Hän huomautti kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat hyökkäysten kohteena ja että niiden rahoitusta ja roolia on ryhdytty kyseenalaistamaan. ”Kansalaisjärjestöt eivät pysty toimimaan ilman resursseja. Toimielinten on suojeltava kansalaisyhteiskuntaa – kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on suojeltava oikeudellisen keinoin, jotta yhteiskuntamme pysyy yhtenäisenä ja monimuotoisena.”