Eurooppalainen kansalaisaloite on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi, joka on auttanut lisäämään kansalaisten osallistumista poliittiseen toimintaan EU:n tasolla. Kansalaisaloitetta on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan jatkossakin varmistaa EU:n toimielinten yhteys tavallisiin eurooppalaisiin.

Eurooppalainen kansalaisaloite on EU:n kansalaisten osallistumista edistävä mekanismi, jonka tarkoituksena on vahvistaa suoraa demokratiaa. Vähintään miljoonan EU:n kansalaisen allekirjoittamilla kansalaisaloitteilla (tietty vähimmäismäärä allekirjoituksia vaaditaan vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta) voidaan pyytää Euroopan komissiota ehdottamaan säädöstä alalla, jolla jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan EU:n tasolle.

Vuodesta 2012 käytössä olleen kansalaisaloitteen myötä Euroopan komissio on rekisteröinyt 119 aloitetta ja niiden järjestäjät ovat keränneet noin 20 miljoonaa allekirjoitusta. Tähän mennessä 11 aloitetta on saanut vaaditun allekirjoittajamäärän, ja niistä 10 on jo saanut vastauksen komissiolta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuosittain järjestämä kansalaisaloitteen päivä on tärkeä foorumi, jossa jo rekisteröityjen ja tulevien kansalaisaloitteiden järjestäjät ja sidosryhmät voivat vaihtaa tietoja ja kokemuksia sekä esitellä kansalaisaloitteensa ja toimintaansa yleisölle.

Tänä vuonna kansalaisaloitteen päivä järjestettiin osana kansalaisyhteiskuntaviikkoa 18. maaliskuuta.

”EU:n olisi ryhdyttävä lisätoimiin osallistavan demokratian ja edustuksellisuutensa vahvistamiseksi. Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen monikansallinen osallistavan demokratian väline”, totesi ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Laurenţiu Plosceanu.

Euroopan oikeusasiamiehen Teresa Anjinhon mukaan eurooppalainen kansalaisaloite on tehokas väline, mutta se ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan. ”Meidän on tehostettava sen tarkoitusta ja toimintoja koskevaa viestintää. Tiedotuskampanjoita on lisättävä, jotta kansalaiset saavat kattavasti tietoa siitä, mitä kansalaisaloitteen avulla voi ja mitä ei voi tehdä, ja jotta he voivat ryhtyä toimiin. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen säilyttäminen merkityksellisenä välineenä edellyttää avoimuutta, rehellisyyttä ja viestintää. Jos epäonnistumme tässä tehtävässä, luottamus kansalaisaloitteeseen, mutta myös laajemmin unionimme tulevaisuuteen, on vaarassa murentua”, Anjinho sanoi.

Kansalaisaloitteen päivänä järjestetyssä tapahtumassa esiteltiin yhdeksän kansalaisaloitetta, jotka koskevat muun muassa veden saatavuutta, elintarviketurvaa, aborttia, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, olemassa olevien rakennusten suojelemista purkamiselta, videopeliperinnön suojelua, uutta mallia päästöjen vähentämiseksi Air-Quotas-kampanjan avulla sekä uusia terveysstandardeja psykedeelien lääketieteelliselle käytölle.

Komission pääsihteeristön kansalaisaloiteryhmän johtaja Adriana Mungiu vastasi pyyntöihin varmistaa kansalaisaloitteiden rahoitus toteamalla, ettei kannata jäädä odottamaan ainoastaan kansalaisaloitteita koskevia uusia ja melko kaukaisia budjettiratkaisuja. Sen sijaan hän kehotti hyödyntämään nykyistä enemmän EU:n nykyisessä talousarviossa käytettävissä olevia, muun muassa kansalaisten osallistumiseen tarkoitettujen budjettikohtien varoja. (at)