Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut EU:n toimielimiä soveltamaan nollatoleranssia sellaisiin jäsenvaltioiden asenteisiin ja toimintatapoihin, jotka haittaavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kaventavat sen toimintamahdollisuuksia Euroopassa.

Tällaisten kehityssuuntausten torjumiseksi ETSK pyytää EU:ta ryhtymään erilaisiin toimiin, joiden avulla huolehditaan siitä, että kansalaisyhteiskunta pääsee osallistumaan politiikan muotoiluun kaikissa vaiheissa, ja suojellaan osallistavaa demokratiaa Euroopassa. Esimerkkinä mainittakoon EU-rahoituksen pidättäminen niiltä mailta, jotka eivät pidä kiinni unionin arvoista.

Lausunnossaan aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli yhteisen edun valvojina elpymisessä pandemian jälkeen” ETSK toteaa, että Euroopan kansalaisyhteiskunta kohtaa yhä monia esteitä ja sen toimintamahdollisuuksia kavennetaan rajusti eräissä EU:n osissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansalaisyhteiskunnalla on ollut olennainen rooli covid-19-pandemian vaikutusten lieventämisessä ja se on auttanut Ukrainan pakolaisia esimerkillisesti Venäjän hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien.

”Kansalaisyhteiskunta on ollut kantava voima ja auttanut yhteiskuntaamme pääsemään yli pandemiasta. Nyt Ukrainan kriisin aikana on niin ikään nähty kansalaisyhteiskunnan todellinen arvo ja merkitys demokratioillemme”, sanoo lausunnon esittelijä Ioannis Vardakastanis.

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen asema covid-19-kriisin vakavien vaikutusten jättämien jälkien korjaamisessa, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista. EU:n täytyy varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan ja päätöksentekijöiden välillä käydään vuoropuhelua, sillä sen puute on yksi suurimmista Euroopan kansalaisyhteiskunnan kohtaamista esteistä kaikilla tasoilla.

Toinen este on se, ettei kansalaisyhteiskunta pääse osallistumaan mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosesseihin, jotka liittyvät tärkeään politiikkaan ja lainsäädäntöön.

ETSK:n mukaan EU:n toimielinten pitää soveltaa ”nollatoleranssia” tällaisiin asenteisiin ja reagoida asiaan ”voimakkaasti ja tiukasti”, sillä kansalaisyhteiskunnan osallistaminen päätöksentekoon on erottamaton osa EU:n arvoja ja perussopimuksia. Jotta tällaiset käytännöt saadaan kitkettyä, EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa tulee antaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi saada EU:lta sekä paikallis- ja valtiotason viranomaisilta taloudellista ja teknistä tukea toimintansa kehittämiseen, mutta tämä ei saisi vaarantaa niiden riippumattomuutta. (ll)