ETSK keskusteli tammikuun täysistunnossaan EU:n turvallisuuden ja puolustuksen ”strategisesta kompassista” ja totesi, että turvallisuus olisi ymmärrettävä laajasti, paljon puolustusta pidemmälle. Kansalaisyhteiskunnan ei pitäisi jäädä sivustakatsojaksi turvallisuuskysymyksissä: kriisiaikoina sillä voi olla vakauttava rooli, kuten Ukrainan sota osoittaa.

ETSK totesi aiheesta EU:n strateginen kompassi antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa, että nykyinen EU:n turvallisuuden käsite on liian kapea ja sen määritelmää on laajennettava. ”Turvallisuudessa ei ole kyse vain puolustuksesta. Monimutkaisten hybridiuhkien aikana turvallisuuden käsitettä olisi laajennettava kattamaan myös energiaan, liikenteeseen, digitaalialaan, vesi- ja elintarviketurvaan, kansalaisten turvallisuuteen ja ulkomaiseen sekaantumiseen liittyviä näkökohtia”, sanoi ETSK:n lausunnon esittelijä Christian Moos.

Lausunnossa todetaan, että kansallisiin voimavaroihin, puolustussuunnitteluun ja yhteishankintoihin panostamisen ohella EU:n olisi jatkettava rajallisten resurssiensa investoimista ensi sijassa siviilitoimiin ja siviilialan mekanismeihin konfliktien ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi. Kansalaisyhteiskunnalla voi tässä yhteydessä olla vaikutusta sosiaalisten ja taloudellisten verkostojensa sekä vahvan julkisuus- ja kulttuuridiplomatiaan liittyvän potentiaalinsa ansiosta.

Sodan palaaminen Eurooppaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen myötä on ollut herättävä signaali EU:n ja Naton välistä suhdetta ajatellen.

EU ja Nato eivät ole vielä kartoittaneet kaikilta osin yhteistyönsä tarjoamia mahdollisuuksia. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspilarin vahvistaminen tarkoittaa Naton vahvistamista. Kun puhumme EU:n puolustusvoimavarojen kasvattamisesta, kyse ei ole kilpailusta Naton kanssa vaan sen täydentämisestä”, totesi esittelijä ja ETSK:n jäsen Peter Clever. (mt)