Oikeusvaltioperiaate on ennen kaikkea myös talouskysymys

Oikeusvaltiokriisi EU:ssa on syvenemässä. Kriisi on vahvasti politisoitunut ja aiheuttanut oikeudellisia riitoja, jotka heikentävät Euroopan unionin perustaa. Oikeusvaltioperiaatteesta käytävän keskustelun poliittisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin kiinnitetään paljon huomiota julkisessa keskustelussa, mutta taloudellista näkökulmaa aliarvioidaan edelleen. Tämä on mielestäni virhe, sillä oikeusvaltioperiaate vaikuttaa merkittävästi sosiaaliseen ja taloudelliseen vakauteen.

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen edistää kasvua houkuttelemalla sijoittajia, jotka arvostavat turvallisuutta, varmuutta ja avoimuutta. Sijoittajat arvostavat myös oikeudenmukaisesti ja eettisesti toimivien hallitusten tarjoamia vakaita toimintaedellytyksiä sekä oikeudenmukaista ja riippumatonta oikeuslaitosta. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen onkin investointien ja kaupan keskeinen edellytys.

Oikeusvaltioperiaatteella olisi mielestäni oltava merkittävämpi rooli sisämarkkinoilla. Meillä ei voi olla reilua kilpailua, jos yhä useammassa EU-maassa on käytössä syrjiviä toimenpiteitä (kuten lisäbyrokratiaa ja veroja, joita sovelletaan ainoastaan ulkomaisiin sijoittajiin). Tietyt oikeudet, kuten omistusoikeus ja elinkeinovapaus, on pantava paremmin täytäntöön.

Oikeusvaltioperiaatteen taloudellinen ulottuvuus tulee erityisen hyvin näkyviin laajentumisen yhteydessä. Ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille mahdollisuus EU-jäsenyyteen on suurin kannustin toteuttaa talousuudistuksia ja vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta. EU:n on näytettävä esimerkkiä, jotta nämä maat jatkaisivat etenemistä kohti unionin jäsenyyttä ja kehittäisivät demokratioitaan Euroopan mallin mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun muut maat pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa esimerkiksi Länsi-Balkanilla.

Tässä vain muutamia syitä siihen, miksi oikeusvaltioperiaatteen taloudellisten näkökohtien seurantaa on tehostettava. Meidän on keskityttävä entistä enemmän oikeusvaltioperiaatteen taloudelliseen ulottuvuuteen. ETSK on ottanut tämän tehtäväkseen nykyisillä oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvillä tiedonkeruumatkoilla. Henkilökohtaisesti kannustan voimakkaasti Euroopan komissiota sisällyttämään vuoden 2022 oikeusvaltioraporttiinsa erillisen luvun, jossa keskitytään taloudelliseen ulottuvuuteen. Aiheeseen on eittämättä paneuduttava ja investoitava pitkäjänteisesti.

Christa Schweng,
ETSK:n puheenjohtaja