Ozlem Yildirim: Oikeus terveelliseen ympäristöön on tunnustettu perusoikeudeksi

 Ympäristön tilan heikentyminen ja ilmastohäiriöt vaikuttavat suoraan ja välillisesti moniin perusoikeuksiin (mm. oikeus elämään, terveyteen ja koulutukseen). ETSK on käsitellyt siksi ensimmäistä kertaa kannanotossaan tätä selkeää kytköstä, jonka vuoksi viime vuosikymmenten edistysaskeleet kehityksessä, terveyden suojelussa eri puolilla maailmaa ja köyhyyden vähentämisessä ovat vaarassa vesittyä.

Tiedonannossa ”Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä” tarjoutui tilaisuus käsitellä mm. sellaisia ratkaisevia kysymyksiä kuin oikeus terveelliseen ympäristöön perusoikeutena. Olen tiedonannon laatija ja haluan korostaa, että Euroopan ympäristökeskus (EEA) pitää ilmansaasteita Euroopan suurimpana ympäristöön liittyvänä terveysriskinä. Sen lisäksi, että ilmansaasteet vaarantavat vakavasti ihmisten terveyden, ne aiheuttavat myös huomattavia taloudellisia kustannuksia, koska ne lisäävät sairauskuluja, vähentävät tuottavuutta esimerkiksi menetettyjen työpäivien vuoksi ja pienentävät maatalouden satoja. On hyvä asia, että tämän vuoksi on syntynyt uusi ihmisoikeus: oikeus terveelliseen, turvalliseen ja kestävään ympäristöön.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan 1,2 miljardia työpaikkaa (40 prosenttia maailman työpaikoista) riippuu terveellisestä ympäristöstä. Lämpökuormituksen ennustetaan vähentävän vuoteen 2030 mennessä työtunteja maailmassa 2 prosenttia, mikä vastaa 72:ta miljoonaa työpaikkaa. Saastuminen ja ympäristön tilan heikentyminen vaikuttavat työntekijöiden tuottavuuteen, terveyteen ja tuloihin sekä elintarviketurvaan.

Tiedonannossa todetaankin, että ”EU:n on oltava luotettava kumppani kansainvälisellä areenalla ja vahvistettava ja pantava täytäntöön lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon ilmasto- ja ympäristötoimia koskeva, ihmisoikeuksiin perustuva kattava lähestymistapa, jotta voidaan ohjata ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä ja suojella samalla kaikkien oikeuksia”, ja että ”EU:n on erityisesti oltava johdonmukainen ja kiinnitettävä enemmän huomiota kauppasopimuksiin”.

Tiedonannossa esitetään useita ehdotuksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että perusoikeudet ovat EU:n ilmastotoimissa keskeisellä sijalla. Siinä suositellaan esimerkiksi tarkasti määritellyn ja koordinoidun monialaisen strategian laatimista ja muistutetaan tarpeesta saattaa päätökseen prosessi, jonka myötä EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Lisäksi ETSK kehottaa antamaan strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden (SLAPP-kanteiden) vastaisen EU-säädöksen, jonka avulla voidaan torjua perusteettomia oikeustoimia, joilla pyritään vaientamaan väärinkäytösten paljastajia, journalisteja, oikeuksien puolustajia tai muita julkisen vallan valvojia. Tällainen säädös tarjoaisi vahvan ja yhtenäisen suojan kaikkialla Euroopassa.

Ozlem Yildirim, ETSK:n jäsen ja perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän varapuheenjohtaja