EU on vuodesta 1992 lähtien yrittänyt panna täytäntöön luonnon monimuotoisuutta koskevia strategioita ilman merkittäviä tuloksia. Tämä on johtunut pääasiassa oikeudellisen kehyksen heikosta täytäntöönpanosta kansallisella tasolla ja tarvittavien toimenpiteiden riittämättömästä rahoituksesta.

ETSK suhtautuu myönteisesti komission uudistettuun sitoutumiseen ja pyrkimyksiin laatia biodiversiteettistrategia, jossa määritellään vuoteen 2030 asetetut tavoitteet ja jolla osaltaan edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista. 

Esittelijä Antonello Pezzinin ja toisen esittelijän Lutz Ribben mukaan strategia on oikea keino painottaa Euroopan biodiversiteettiä covid-19-kriisin jälkeisessä elpymisessä ihmisten, ilmaston ja planeetan hyväksi tuomalla luonto takaisin osaksi elämäämme.

EU:n on lisättävä merkittävästi toimia vielä olemassa olevien luonnonvarojen suojelemiseksi valveuttamis- ja tiedotustoimien avulla. ETSK myös pitää välttämättömänä laajentaa suojeltujen alueiden kokoa erityisesti tiukasti suojeltujen alueiden tapauksessa, ennallistaa luontotyyppejä ja torjua lajien vähenemistä.

ETSK painottaa lisäksi, ettei biologisen monimuotoisuuden suojelua tule sälyttää taloudellisesti maataloustuottajien ja metsänomistajien kannettavaksi. Tämän ”julkishyödykkeen ja julkisen arvon” käyttöön asettamisesta on pikemminkin tultava maataloustuottajille ja metsänomistajille mielenkiintoinen tulonhankintamahdollisuus.

Valmistauduttaessa Kiinassa vuonna 2021 pidettävään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seuraavaan kokoukseen on tehtävä paljon enemmän maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Euroopan unionin on nyt aika omaksua johtava roolinsa ja vakuuttaa muut osapuolet siitä, että hyväksyttyjä strategioita kannattaa noudattaa. (mr)