ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean aloittaessa lokakuussa uuden toimikautensa (2020–2025) sen 329 jäsenestä 137 on uusia.

ETSK:n jäsenet aloittavat toimikautensa covid-19-pandemiasta johtuvien rajoitusten ehdoilla. Turvavälien noudattaminen ja hybridikokoukset ovat Brysselissä edelleen sääntö, kun tartuntamäärät kasvavat jyrkästi eri puolilla Eurooppaa.

ETSK:hon nimetään 329 jäsentä joka viides vuosi. Tällä kertaa uusia jäseniä on yli 40 prosenttia, ja he tuovat komiteassa jatkavien jäsenten rinnalla työskentelyyn tuoreita näkemyksiä, ideoita ja energiaa.

Naisten osuus jäsenistä on uudella toimikaudella 33 prosenttia, kun se viime kaudella oli 27,30 prosenttia ja vuosina 2010–2015 taas 24,70 prosenttia. Naisjäseniä on suhteellisesti eniten Virolla, 85,71 prosenttia, ja seuraavaksi eniten Tšekin tasavallalla ja Kroatialla, 66,67 prosenttia. Portugalilla ja Kyproksella ei sitä vastoin ole yhtään naisjäsentä. Ruotsalaisjäsenten sukupuolijakauma on täysin tasapainossa.

Nuorin jäsenistä on 27-vuotias, ja vanhin jäsen, joka toimii ikäpuheenjohtajana ETSK:n uuden johtajiston valitsevassa täysistunnossa, on 76-vuotias.

Neuvosto nimeää jäsenet viideksi vuodeksi jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten perusteella. Täydellinen luettelo uuden toimikauden 2020–2025 jäsenistä on pian saatavilla ETSK:n verkkosivuilla.

Komitean 329 uuden tai uudelleennimetyn jäsenen on määrä kokoontua ensimmäisen kerran 27. lokakuuta Brysselissä. Lokakuun 28. päivänä he valitsevat uuden puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa (joista toinen vastaa viestinnästä ja toinen budjetista) kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi. 

Puheenjohtaja valitaan vuorotellen komitean kolmesta ryhmästä (työnantajat, työntekijät ja ”moninainen Eurooppa”). Kaksi edellistä puheenjohtajaa ovat edustaneet työntekijät- ja ”moninainen Eurooppa” ­ryhmiä.

Jokainen jäsen liittyy yhteen kolmesta ryhmästä, ja näistä kukin valitsee myös oman puheenjohtajansa kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

ETSK:n päätehtävänä on antaa neuvoja EU:n lainsäätäjille (Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle) säädösehdotusten ja toimintapolitiikkojen laadinnassa kuuden jaoston ja yhden neuvoa-antavan valiokunnan avustuksella. Näiden vastuualueet kattavat monia eri politiikanaloja, ja ne käsittelevät muun muassa sosiaali-, talous-, maatalous-, ympäristö- ja liikennekysymyksiä. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) piti 17. syyskuuta toimikauden päätöstilaisuuden viimeisessä täysistunnossaan ennen lokakuussa käynnistyvää seuraavaa toimikauttaan. Huhtikuusta 2018 alkaen ETSK:n puheenjohtajana toiminut Luca Jahier kiitti kaikkia jäseniä ja korosti ETSK:ssa edustettuina olevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkittävää panosta Euroopan yhdentymishankkeeseen.

Viimeisessä puheenvuorossaan ETSK:n puheenjohtajana Luca Jahier käsitteli toimikautensa painopisteitä, joita olivat kestävä kehitys, EU:n ja Afrikan välisten suhteiden vahvistaminen, EU:n laajentuminen sekä kulttuuri Eurooppaa yhdentävänä tekijänä. Hän korosti myös ETSK:n viime vuosina tekemiä ponnisteluja EU:n uusien haasteiden selvittämiseksi: ETSK oli esimerkiksi ensimmäinen Euroopan terveysunionia ehdottanut EU:n elin. Puheenjohtaja toivoi, että ETSK voisi toimia aktiivisesti Euroopan komission ja Euroopan parlamentin ehdottamassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lähetti videoviestin, jossa hän kiitti ETSK:n viiden viime vuoden aikana tekemää ”erinomaista työtä” ja sen tärkeää panosta EU:n lainsäädäntömenettelyyn. Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli lähetti myös videoviestin, jossa hän ilmaisi halukkuutensa tehdä tiiviimpää yhteistyötä ETSK:n kanssa jäsennellyn vuoropuhelun käynnistämiseksi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Euroopan parlamentin varapuhemies Klara Dobrev käytti ETSK:n täysistunnossa puheenvuoron korostaakseen, että ”mikään ei voi muuttua maailmassa, jos meillä ei ole kansalaisten tukea. ETSK:n tehtävänä on olla yhteydessä järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan, todellisiin ihmisiin, joilla kaikilla on erilaiset taustat ja tarpeet.” (dgf)

Koronaviruspandemia koettelee Euroopan matkailusektoria ankarasti. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa uudessa lausunnossaan, että puolet yrityksistä saattaa mennä nurin kuuden kuukauden kuluessa, ellei EU ryhdy nopeasti toimiin.

Syyskuussa antamassaan, Panagiotis Gkofasin laatimassa lausunnossa ETSK toteaa, että covid-19-kriisissä tarvitaan EU:n toimia, jotta matkailuala pysyisi pystyssä ja jotta voitaisiin säilyttää alan työpaikat. Aikaa ei ole hukattavana: muuten kuuden kuukauden kuluttua näistä yrityksistä on jäljellä ehkä vain puolet.

Kannanottonsa tueksi ETSK toteutti kesän mittaan verkkokyselyn, johon otti osaa 175 organisaatiota. Ne edustavat tuhansia matkailualan yrityksiä, jotka työllistävät satojatuhansia ihmisiä kautta EU:n.

Vastaukset ETSK:n kyselyyn antavat synkeän kuvan tulossa olevasta katastrofista.

88,2 prosenttia vastaajista ilmoitti, että covid-19-kriisi vaikuttaa niihin ”erittäin negatiivisesti,” 80,6 prosenttia näistä odotti iskujen vain kovenevan ajan mittaan ja vain 45 prosenttia uskoi selviävänsä vuodesta 2021.

Lausunto laadittiin reaktiona Euroopan komission tiedonantoon Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen.

EU:n matkailusektori menettää arviolta noin miljardi euroa tuloja kuukaudessa, ja se saattaa leikata 6,4 miljoonaa työpaikkaa vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi.

Antaakseen alalle uuttaa pontta EU:n täytyy ennen kaikkea toimia palauttaakseen ihmisten luottamuksen matkustamisen turvallisuuteen, ETSK katsoo.

Rokotetta odotettaessa ETSK kannattaa ajatusta, että otetaan käyttöön EU:n terveyspassi, johon kuuluu yhdenmukaistettu matkustajalomake sekä QR-koodit ja yhteentoimiva monikielinen terveysapualusta.

Ihmiset voisivat käyttää QR-koodia saadakseen tietoa ja terveyspalveluja maassa, missä he vierailevat, ja heillä olisi hätätilanteessa oikeus turvautua terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmään.

Toinen ensisijainen tehtävä on varmistaa mahdollisimman nopeasti maksuvalmius matkailualan yrityksille ja niiden työntekijöille, sillä kassavirran tyrehtyminen asettaa näiden selviytymisen vaakalaudalle.

ETSK:n näkemyksen mukaan eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen SURE-tukivälineen varoista olisi osoitettava tukea työttömille matkailualan työntekijöille ja maksettava palkkakompensaatiota pk-yrityksille ainakin 30. kesäkuuta 2021 saakka.

ETSK katsoo myös, että EU:n tulisi perustaa mekanismi tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi, koska monet kyselyyn vastanneista valittivat, että taloudellinen tuki oli jäänyt saapumatta, vaikka EU oli ilmoittanut varaavansa tarkoitukseen varoja. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on antanut lausunnon Kohtuulliset vähimmäispalkat kaikkialle Eurooppaan, jossa se antaa panoksensa meneillään olevaan EU:n laajuiseen keskusteluun.

Euroopan parlamentti pyysi valmistelevan lausunnon laatimista komission ilmoitettua, että se harkitsee ehdottavansa oikeudellista välinettä varmistaakseen, että jokaisella eurooppalaisella työntekijällä on oikeus kohtuullisen elintason mahdollistavaan vähimmäispalkkaan.

Lausunnossa ETSK toteaa, että oikeudenmukaiset vähimmäispalkat yhdistettyinä ihmiskeskeiseen, yhdennettyyn ja aktiiviseen osallistamispolitiikkaan voisivat auttaa vähentämään työssäkäyvien köyhyyttä.

Komitea korostaa kuitenkin, että tällainen EU:n aloite tulee laatia jäsenvaltioiden tilanteen täsmällisen analyysin pohjalta ja että siinä on kunnioitettava täysin työmarkkinaosapuolten roolia ja itsenäisyyttä sekä erilaisia työmarkkinasuhteiden malleja.

ETSK:n kolme ryhmää, jotka edustavat EU:n työnantajia, ammattiliittoja ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, ovat esittäneet eriäviä näkemyksiä tavasta edetä asiassa.

Esittelijä Stefano Mallia totesi ETSK:n työnantajat-ryhmän puolesta: ”Työnantajat-ryhmä katsoo, että EU:lla ei ole toimivaltaa palkkoja ja erityisesti palkkatasoa koskevissa asioissa ja että vähimmäispalkkojen asettaminen kuuluu kansalliselle tasolle. Ne on asetettava noudattaen kunkin valtion oman järjestelmän erityispiirteitä. EU:n on vältettävä kaikin keinoin vääränlaisia toimia etenkin näinä aikoina. Silloin kun työmarkkinaosapuolet tarvitsevat tukea, olisi pyrittävä vastaamaan erityistarpeisiin edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja valmiuksien kehittämistä ja vältettävä kehittämästä yhtä yleispätevää mallia, jolla voisi olla vakavia kielteisiä seurauksia.”

ETSK:n työntekijät-ryhmää edustanut esittelijä Oliver Röpke sanoi: ”Kohtuullisen vähimmäispalkan varmistamisen kaikille EU:n työntekijöille on oltava olennainen osa EU:n elpymisstrategiaa. Työntekijät-ryhmä pitää kiistattomana, että kaikkien työntekijöiden olisi saatava vähimmäispalkka, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason työpaikan sijainnista riippumatta. Työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen tehokkain tapa varmistaa oikeudenmukaiset palkat, ja niitä on myös vahvistettava ja edistettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Ryhmämme onkin tyytyväinen komission toteamukseen, että EU:n toimin on mahdollista edistää kollektiivisen neuvottelumenettelyn roolia vähimmäispalkan riittävyyden ja kattavuuden tukemisessa.” (ll)

Globaali ilmastokriisi on saanut eri puolilla maailmaa liikkeelle miljoonia nuoria, joista monille ilmastonmuutos on todellinen uhka heidän tulevaisuutensa kannalta. Samaan aikaan juuri nuoret ovat toistuvasti osoittaneet, että heillä on energiaa, luovuutta ja motivaatiota haastaa nykyiset kestämättömät mallit ja kannustaa päätöksentekijöitä omaksumaan kunnianhimoisia toimintapolitiikkoja. Heidän vaatimustensa kuulemisen ja niiden toteuttamisen välillä on kuitenkin suuri kuilu.

Lausunnossaan ETSK pyrkii kaventamaan tätä kuilua ja katsoo, että nuorten jäsennelty ja virallinen osallistuminen on ratkaisevan tärkeää EU:n päätöksentekoprosessien kaikissa vaiheissa.

”Eurooppa ja koko maailma tarvitsevat kunnianhimoa, johtajuutta ja käytännön toimia. Järjestelmämme perustuvat tulevaisuudelta lainaamiseen, ja nyt on aika alkaa investoida tulevaisuuteen,” totesi lausunnon esittelijä Cillian Lohan.

ETSK ehdottaa, että ryhdytään järjestämään nuorille suunnattuja ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevia pyöreän pöydän keskusteluja, joita ETSK isännöi yhteistyössä komission ja Euroopan parlamentin kanssa, ja että otetaan mukaan nuorison edustaja EU:n viralliseen valtuuskuntaan, joka osallistuu UNFCCC:n COP-kokouksiin.

Tämä on kerran sukupolvessa tarjoutuva tilaisuus korjata systeemistä eriarvoisuutta ja siirtyä kohti parempaa tulevaisuutta. (mr)

ETSK on vuosien ajan ollut eturintamassa edistämässä EU:n kattavaa elintarvikepolitiikkaa, jolla pyritään kestäväpohjaisiin elintarvikejärjestelmiin ja niiden pohjalta terveellisiin ruokavalioihin ja jossa yhdistetään maatalous ravitsemukseen ja ekosysteemipalveluihin ja varmistetaan, että toimitusketjut turvaavat kansanterveyden kaikkialla eurooppalaisessa yhteiskunnassa.

Komitean näkemyksen mukaan ehdotetussa Pellolta pöytään -strategiassa ei oteta riittävästi huomioon näitä tavoitteita.

Strategian toteuttamisen kannalta ratkaiseva väline on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) talousarvio, koska se kattaa noin 40 prosenttia EU:n kokonaismenoista. YMP:n määrärahoja olisikin lisättävä näiden tavoitteiden mukaisesti.

Strategiassa ei myöskään käsitellä kestävää maankäyttöä eikä mahdollisuuksia saada maata käyttöön. Näistä jälkimmäinen on yksi keskeisistä maatalousväestön sukupolvenvaihdosta hankaloittavista esteistä. Samaan aikaan YMP:n tukien tulotukitehtävä on elintärkeä ja pysyy sellaisena myös tulevina vuosina huolimatta pyrkimyksistä varmistaa, että elintarvikkeiden hinnat heijastavat todellisia kustannuksia.

Toinen keskeinen huolenaihe EU:n maataloustuottajien kannalta on se, että he joutuvat kilpailemaan sellaisten tuontituotteiden kanssa, jotka eivät täytä kestäväpohjaisuutta koskevia tavoitteita. ETSK kehottaa tästä syystä EU:ta huolehtimaan normien todellisesta vastavuoroisuudesta etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa.

Euroopalla ja maailmalla on vielä pitkä matka todella kestävän kehityksen saavuttamiseen. Euroopalla on siihen tarvittavat välineet ja taitotieto. Osoittakaamme, että meillä on myös tarvittavaa poliittista tahtoa ja sitoutumista, ja näyttäkäämme tietä muille. (mr)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita selkeyttämään työehtoja alustataloudessa, koska sekä työntekijöiden että työnantajien asemaa koskevien vakiintuneiden määritelmien puuttuminen voi vaikeuttaa työlainsäädännön ja monien työsuojeluun liittyvien oikeuksien soveltamista.

Tärkeimmät käsitteet, joita on selvennettävä, liittyvät alustoihin, jotka määritellään ’tarjonnan ja kysynnän välittäjiksi’ eikä ’työnantajiksi’. Tämä johtaa siihen, että työntekijöitä pidetään pikemminkin ’itsenäisinä ammatinharjoittajina’ kuin ’palkattuina työntekijöinä’, jolloin heiltä evätään usein oikeudellinen ja sosiaalinen suojelu, myös työterveyden ja -turvallisuuden varmistaminen tai työsuhdeturva, jonka merkitys on korostunut erityisesti käynnissä olevan pandemian aikana

ETSK ehdottaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan eroa punnitessaan otettava mittapuukseen taloudellisen riippuvuuden ja alaisuuden käsite. Komitea toteaa myös, että unionin ja jäsenvaltioiden olisi harkittava huolellisesti periaatetta, jonka mukaan työntekijää pidetään palkattuna työntekijänä, ellei muuta näytetä toteen. Aidosti itsenäisten ammatinharjoittajien tulisi kuitenkin pystyä halutessaan säilyttämään tämä asema.

Todetessaan työn joustavuuden ja itsenäisyyden, työntekijöiden lisätulojen ja heikossa asemassa olevien henkilöiden työllistymisen helpottamisen alustatalouden tuomiksi eduiksi ETSK varoittaa samalla kuitenkin myös siihen liittyvistä riskeistä, joita ei pidä vähätellä.

Työntekijän perusoikeudet, muun muassa järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, saatetaan evätä, minkä lisäksi koko yhteiskunnan kannalta syntyy uhkia, kun kasvaa riski kilpailusta, joka perustuu sosiaalisten normien heikentämiseen. Tästä aiheutuu haitallisia seurauksia myös työnantajille, joihin kohdistuu kestämättömiä kilpailupaineita, sekä jäsenvaltioille, jotka menettävät verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja.

ETSK esittää näkökantansa lausunnossaan aiheesta Oikeudenmukainen työ alustataloudessa, joka annettiin syyskuun täysistunnossa. Se laadittiin puheenjohtajavaltio Saksan pyynnöstä. Lausunnon esittelijänä toimi komitean portugalilaisjäsen Carlos Manuel Trindade. (ll)

EU on vuodesta 1992 lähtien yrittänyt panna täytäntöön luonnon monimuotoisuutta koskevia strategioita ilman merkittäviä tuloksia. Tämä on johtunut pääasiassa oikeudellisen kehyksen heikosta täytäntöönpanosta kansallisella tasolla ja tarvittavien toimenpiteiden riittämättömästä rahoituksesta.

ETSK suhtautuu myönteisesti komission uudistettuun sitoutumiseen ja pyrkimyksiin laatia biodiversiteettistrategia, jossa määritellään vuoteen 2030 asetetut tavoitteet ja jolla osaltaan edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista. 

Esittelijä Antonello Pezzinin ja toisen esittelijän Lutz Ribben mukaan strategia on oikea keino painottaa Euroopan biodiversiteettiä covid-19-kriisin jälkeisessä elpymisessä ihmisten, ilmaston ja planeetan hyväksi tuomalla luonto takaisin osaksi elämäämme.

EU:n on lisättävä merkittävästi toimia vielä olemassa olevien luonnonvarojen suojelemiseksi valveuttamis- ja tiedotustoimien avulla. ETSK myös pitää välttämättömänä laajentaa suojeltujen alueiden kokoa erityisesti tiukasti suojeltujen alueiden tapauksessa, ennallistaa luontotyyppejä ja torjua lajien vähenemistä.

ETSK painottaa lisäksi, ettei biologisen monimuotoisuuden suojelua tule sälyttää taloudellisesti maataloustuottajien ja metsänomistajien kannettavaksi. Tämän ”julkishyödykkeen ja julkisen arvon” käyttöön asettamisesta on pikemminkin tultava maataloustuottajille ja metsänomistajille mielenkiintoinen tulonhankintamahdollisuus.

Valmistauduttaessa Kiinassa vuonna 2021 pidettävään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seuraavaan kokoukseen on tehtävä paljon enemmän maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Euroopan unionin on nyt aika omaksua johtava roolinsa ja vakuuttaa muut osapuolet siitä, että hyväksyttyjä strategioita kannattaa noudattaa. (mr)

Meneillään oleva covid-19-kriisi on tuonut esiin globaalien toimitusketjujen haurauden. Se on myös paljastanut työntekijöiden haavoittuvuuden sekä yritystoiminnan aiheuttamat kielteiset sosiaaliset, terveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset nykyisissä toimitusketjuissa. Konkreettisten poliittisten toimien ja päätöksenteon kannalta ratkaisevan tärkeänä ajankohtana puheenjohtajavaltio Saksa ja Euroopan parlamentti ovat pyytäneet ETSK:lta suosituksia. Komitea kehottaa kahdessa syyskuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan komissiota laatimaan eurooppalaisen toimintasuunnitelman ja esittämään huolellisuusvelvoitetta koskevia pakollisia velvoitteita globaaleissa toimitusketjuissa.

ETSK kehottaa valmistelevassa lausunnossaan laatimaan ihmisoikeuksia, ihmisarvoista työtä ja kestävyyttä globaaleissa toimitusketjuissa koskevan Euroopan toimintasuunnitelman, jossa keskeisellä sijalla on EU:n monialainen ja sitova ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitetta ja vastuullista yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö. Laajan määritelmän olisi katettava ihmisoikeudet, mukaan luettuina työntekijöiden oikeudet ja ammattiyhdistysoikeudet, ja perustuttava erilaisiin kansainvälisiin välineisiin.

Toimintasuunnitelmaan liittyvän työskentelynsä ohella ETSK on tarjonnut Euroopan parlamentille neuvoja EU:n säädösaloitteesta, jolla otetaan käyttöön ihmisoikeuksia ja ympäristövaikutuksia koskeva pakollinen huolellisuusvelvoite liiketoimintakäytännöissä. Euroopan komission jäsenen Didier Reyndersin huhtikuussa 2020 julkistamassa ja vuonna 2021 odotettavissa olevassa aloitteessa asetetaan EU:ssa toimiville yrityksille oikeudellinen velvoite kartoittaa toiminnastaan ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset sekä ehkäistä ja lieventää niitä ja tehdä niistä selkoa. (dgf)

Raaka-aineiden, kuten metallien, teollisuusmineraalien ja rakennusraaka-aineiden sekä erityisesti kriittisten raaka-aineiden jatkuvan saatavuuden varmistaminen on erittäin tärkeää EU:n talouden kannalta, koska ainakin 30 miljoonaa työpaikkaa riippuu raaka-aineiden saatavuudesta. Meneillään oleva covid-19-pandemia korostaa digitalisaation merkitystä. 

Syyskuun täysistunnossa, ratkaisevana ajankohtana vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n elpymissuunnitelman toteuttamisen kannalta ETSK antoi oma-aloitteisen lausunnon aiheesta Digitaalinen kaivostoiminta Euroopassa: uusia ratkaisuja kestäväpohjaista raaka-ainetuotantoa varten.

Lausunnossaan ETSK katsoo, että EU:n raaka-ainealan digitalisaatio tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden parantaa EU:n teollisten toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja mineraalialan ympäristötehokkuutta sekä lisätä avoimuutta ja vuoropuhelua kaivostoiminnan vaikutuspiiriin kuuluvien kansalaisten ja yhteisöjen kanssa.

Lausunnon esittelijän Marian Krzaklewskin mukaan ”kaivosalan digitalisaatio edellyttää kunnianhimoisia toimenpiteitä oikeudellisten ja sääntelyyn liittyvien muutosten toteuttamiseksi ja tällaiset toimenpiteet olisi toteutettava ylikansallisten organisaatioiden ja kansainvälisen oikeuden tasolla.”

ETSK katsoo, että on tärkeää luoda kattava mineraaleja koskeva globaali tietoverkko tukemaan digitalisaatiota ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa EU:n tasolla. ETSK on tyytyväinen siihen, että Yhteinen tutkimuskeskus aikoo kehittää raaka-aineita koskevan eurooppalaisen tietojärjestelmän ja pitää sitä yllä.

ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tuettava aktiivisesti EU:n kaivosalan digitalisaatiota. Tämä on ratkaisevaa, jotta voidaan lisätä EU:n teollisuuden ja raaka-aineiden arvoketjun häiriönsietokykyä. Kaivokset, joissa käytetään digitaaliteknologiaa, kuten integroitua automaatiota, kognitiivisia verkkoja ja reaaliaikaista analytiikkaa, ovat tehokkaampia, puhtaampia ja turvallisempia. Pienempi ympäristöjalanjälki ja turvallisempi ympäristö on helpompi saavuttaa ”älykkäissä kaivoksissa”, ja tämä vaikuttaa ratkaisevasti sosiaalisen hyväksynnän saamiseen Euroopassa harjoitettavaa toimintaa varten. (ks)

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan kattavan etenemissuunnitelman koko eurooppalaisen ilmailualan elpymistä varten ja osoittamaan sen yhteydessä erillisiä resursseja kaikkien alasektorien ja niiden työvoiman tukemiseksi. Komitea toteaa Thomas Kroppin laatimassa ja syyskuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa, että kriisiä on torjuttava kunnianhimoisin ja koordinoiduin politiikkatoimin ja että on tehtävä selkeä ero lyhyen aikavälin elpymisvaiheen ja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien toimien välillä.

Esittelijä Kropp totesi täysistunnon yhteydessä: ”Ilmailuala on nähnyt kriisejä ennenkin, mutta nykyinen kriisi on täysin poikkeuksellinen. Tuoreimpien arvioiden mukaan ala elpyy täysin vasta vuonna 2024. EU:n toimielimet ja muut kansainväliset elimet eivät ole toistaiseksi pystyneet koordinoimaan sääntelytoimia kansainvälisten normien laatimiseksi. Ilmailualaan kuuluu lentoyhtiöiden lisäksi muitakin tärkeitä toimijoita, kuten lentoasemat, lennonvarmistuspalvelun tarjoajat sekä maahuolinta- ja muiden palvelujen tarjoajat, jotka kaikki on otettava huomioon ratkaisuja etsittäessä.”

Komission tulee yleisesti ottaen pyrkiä sovittamaan elpymistä edistävät toimet ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta johtuvat rahoitusvaatimukset tasapainoisesti yhteen ja olla määräämättä uusia sääntelyrasitteita etenkään elpymisvaiheessa, kun koko ala on taloudellisesti äärimmäisen heikoissa kantimissa.

Energiakäänne edellyttää selkeää poliittista visiota, koska se ei ole ainoastaan teknologinen kysymys vaan myös syvälle ulottuva yhteiskunnallinen haaste. Lutz Ribben ja Thomas Kattnigin laatimassa, ETSK:n syyskuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossa komitea korostaa, että tulevaan energiajärjestelmään on sisällyttävä sekä keskitettyjä että hajautettuja elementtejä, mutta sen organisointia ei voi jättää sattuman varaan.

Keskustelun yhteydessä Ribbe totesi: ”Tarvitaan selkeää näkemystä siitä, olisiko etusijalle asetettava hajauttaminen vai keskittäminen. Euroopan energiakäänne edellyttää kuitenkin ennen kaikkea investointivarmuutta sekä julkisen että yksityisen sektorin kannalta, ja se voidaan saavuttaa vain, jos tehdään selkeitä periaatepäätöksiä.

Kattnig oli samaa mieltä ja lisäsi: ”Poliittisten päättäjien lupaama työntekijöiden, ammattijärjestöjen ja kuluttajien osallisuus energiakäänteessä on taattava, ja ETSK vaatii sitä painokkaasti. Myös tässä yhteydessä komissio ja jäsenvaltiot jättävät kuitenkin avoimiksi enemmän kysymyksiä kuin mihin ne vastaavat. Lisäksi nykyiset energiapoliittiset aloitteet pikemminkin estävät kuin kannustavat kansalaisten laajaa osallistumista.”

Sekä keskitetyillä että hajautetuilla järjestelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Keskitetyssä järjestelmässä arvonmuodostus keskittyy tyypillisesti pienelle määrälle toimijoita. Hajautetussa järjestelmässä toimintaan voivat puolestaan osallistua kuluttajat aktiivisina asiakkaina, kansalaisten energiayhteisöt, maataloustuottajat, pk-yritykset ja kunnalliset yritykset. (mp)

Euroopan komission vuonna 2020 tekemä talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu tulee oikeaan aikaan, ja sen pitäisi raivata tietä kokonaisvaltaiselle uudistukselle, jossa ”käännytään” tarkistetun ja tasapainoisen kehyksen puoleen sen sijaan, että ”palataan normaaliin”. Judith Vorbachin ja Tommaso Di Fazion laatimassa, syyskuun täysistunnossa annetussa lausunnossaan ETSK toteaa, että EU:n tasolla tarvitaan uutta talouspolitiikkaa, jossa korostetaan kukoistusta ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja sellaisia keskeisiä politiikkatavoitteita kuin kestävä ja osallistava kasvu, täystyöllisyys ja ihmisarvoinen työ, aineellisen vaurauden oikeudenmukainen jakautuminen, kansanterveys ja elämänlaatu, ekologinen kestävyys, rahoitusmarkkinoiden vakaus, hintavakaus, tasapainoiset kauppasuhteet, kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous ja vakaa julkinen talous.

”Meidän on kiireellisesti tarkistettava ja nykyaikaistettava talouden ohjausjärjestelmää,” Judith Vorbach totesi ja kehotti komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan uudelleen pohdinnat voimassa olevista EU:n säännöistä covid-19-pandemian jälkimainingeissa. ”Järjestelmän olisi oltava tasapainoisempi ja sen keskeisenä periaatteena tulisi olla vauraus, joka edistää Euroopan kansalaisten hyvinvointia. Ketään ei saa jättää oman onnensa nojaan. Yksi tapa hoitaa asia on soveltaa julkisiin investointeihin ”kultaista sääntöä” tuottavuuden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin sosiaalisen ja ekologisen perustan turvaamiseksi. Muita tärkeitä seikkoja ovat riittävien julkisen vallan tulojen varmistaminen, oikeudenmukainen veropolitiikka ja taloudellisesti kyseenalaisista indikaattoreista poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvan vaikutuksen lieventäminen. Lisäksi Euroopan parlamentin, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista olisi välttämättä tehostettava,” hän totesi päätteeksi.

Tommaso Di Fazio oli samoilla linjoilla todetessaan, että ”covid-19-kriisi on massiivinen sokki, joka vaatii kaikkien finanssiresurssien mobilisointia. On tarpeen asettaa yhteiset tavoitteet pandemian taloudellisten ja sosiaalisten seurausten hillitsemiseksi ja siihen liittyvien vahinkojen aiheuttaman taakan jakamiseksi tasapuolisesti jäsenvaltioiden sisällä ja niiden kesken. Tärkeitä lyhyen aikavälin toimenpiteitä on jo otettu käyttöön. Esimerkkinä tästä on finanssipoliittisen kehyksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen. Mutta sen sijaan, että palaamme liian pian normaalitilaan, meidän on otettava loikka eteenpäin ja pyrittävä seuraamaan tarkistettua talousvisiota, jossa lisätään investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä strategiseen tuotantotoimintaan.” (mp)

EU:n uudessa tarkistetussa kaupunkiagendassa ja alueellisessa toimintasuunnitelmassa on käsiteltävä covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vaikutuksia, ja koheesiopolitiikka voisi olla oikea väline pyrittäessä edistämään Euroopan talouden elpymistä. ETSK tarkastelee kahdessa syyskuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa EU:n aluepolitiikkaa ja hahmottelee tietä eteenpäin.

Ensimmäisen lausunnon esittelijät Petr Zahradník ja Roman Haken keskittyvät EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevän Leipzigin peruskirjan tarkistamiseen ja kannattavat uudessa vuoden 2030 alueellisessa toimintasuunnitelmassa esitettyjä kehotuksia oikeudenmukaisen ja vihreän Euroopan edistämisestä ja vahvemman alueellisen ulottuvuuden huomioon ottamisesta kaikissa toimintapolitiikoissa ja kaikilla hallintotasoilla.

Paikallistasolla tulevaisuuden avainkäsitteiksi on otettava kuntien ja alueiden integraatio, kestävä kehitys ja selviytymiskyky. Täysistunnossa puhunut Petr Zahradník sanoi: ”Integroitujen hankkeiden toteuttamismahdollisuudet alue- ja kaupunkikehityksen yhteydessä ovat valtavat, ja niin ovat myös tähän toimintatapaan liittyvät hyödyt synergiavaikutusten, kustannussäästöjen ja toiminnallisten yhteyksien kannalta.”

Roman Haken lisäsi: ”Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, resurssien käyttö ja tarve vähentää ympäristöriskejä, kuntien ja alueiden kestävää kehitystä ja selviytymiskykyä ei voida käsitellä erillään. Sen vuoksi kaupunkiagendaa olisi koordinoitava mahdollisimman tiiviisti yhdessä alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan kanssa.”

Koheesio on näin ollen ratkaisevan tärkeää. Se on keskeisellä sijalla myös Gonçalo Lobo Xavierin esittelemässä lausunnossa. ETSK toteaa lausunnossaan, että koheesio voisi olla ihanteellinen väline koronaviruspandemian aiheuttamiin lukuisiin haasteisiin vastaamiseksi, ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin. ”On toimittava nopeasti ja reagoitava viipymättä, ja varat jäsenvaltioiden auttamiseksi ja tukemiseksi on jaettava asiaankuuluvien kriteerien mukaisesti, mutta myös rohkeasti”, totesi Lobo Xavier. ”Eurooppa tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan eriytettyä tapaa yhtenäisen haasteen ratkaisemiseen.” (mp)