Jože Smole: ”Ulos kriisistä yhtenäisinä ja entistä vahvempina”

Jouduimme tilanteeseen, jollaista emme olleet kokeneet koskaan aikaisemmin. Virus oli yhtäkkiä täällä ja levisi hyvin nopeasti, minkä johdosta koko maa asetettiin totaalikaranteeniin. Koska tilanne oli ennennäkemätön, meillä ei ollut kokemusta siitä, miten se voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Ihmettelimme, mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua. Alussa olimme kauhuissamme ja neuvottomia. Yritysten kaikki tämänvuotiset (2020) suunnitelmat valuivat hiekkaan käytännössä saman tien, ja tilanteen epävarmuuden takia kaikki tulevatkin suunnitelmat ovat hyvin epävakaalla pohjalla.

Kaikkien huulilla oli sama kysymys: miten tästä eteenpäin? Mitä tehdä tässä uudessa tilanteessa: karanteenissa, täydellisessä eristyksessä, ilman minkäänlaista tietoa siitä, koska tilanne normalisoituu? Suurimpien pelkojen ja huolen taustalla on aina kyvyttömyys ennustaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Myös yritykset reagoivat aluksi samalla tavalla. Kaikki halusivat tietoa siitä, kuinka kauan tilanne jatkuisi, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ja millaista apua on odotettavissa. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa alkoi käydä selväksi, etteivät kaikki ole samanlaisessa tilanteessa: tietyille talouden aloille, kuten matkailulle ja logistiikalle, kriisi oli tuhoisa, mutta esimerkiksi it-alalle ja elintarviketeollisuudelle se loi uusia mahdollisuuksia ja haasteita.

Onneksi maamme vasta muodostettu hallitus pystyi vastaamaan kriisiin nopeasti ja asianmukaisesti. Luonnostelimme yhdessä toiminta-, tuki-, kannustin- ja muita ohjelmia. Järjestömme oli tätä varten jatkuvasti suorassa yhteydessä lukuisiin jäseniinsä eri toimialoilta saadakseen mahdollisimman ajantasaista tietoa eri alojen tilanteesta, voidakseen koota mahdollisimman laajan kirjon ideoita siitä, millainen tuki olisi kaikkein tehokkainta, ja pystyäkseen välittämään tietoa hallituksen edustajille.

Kaipaan eniten kasvokkaista keskustelua ja yhteydenpitoa. Viestintä on käytännössä siirtynyt korona-aikana mahdollisimman pitkälti verkkoon, ja kasvotusten viestiminen on suurelta osin loppunut. Yhtenä covid-19:n suurimmista hyödyistä voidaan pitää valtavaa digiloikkaa yritysten välisessä, valtion ja yritysten välisessä sekä suuren yleisön ja käyttäjien kanssa harjoitettavassa sähköisessä viestinnässä.

Tulokset osoittavat, että tärkeintä on hyvä organisointi ja kaikkien kansalaisten kurinalaisuus siinä mielessä, että ohjeet ja toimenpiteet hyväksytään ja niitä noudatetaan, sillä vain näin voidaan löytää oikeat ratkaisut.

Covid-19 tuo paljon muutoksia monille eri aloille. Emme kuitenkaan vielä edes tiedä, kuinka kauan koronavirusepidemia kestää tai alammeko epidemian laannuttua laskea, kuinka kauan seuraavaan covid-19-aaltoon on aikaa, koska emme pääse viruksesta pysyvästi eroon. Kriisi on näkynyt kaikilla aloilla koulutuksesta ja terveydenhuollosta rahoitusalaan ja talouden eri sektoreihin. Emme tiedä, millaiseksi tilanne muotoutuu kriisin jälkeen tai miten pahasti talous kärsii kriisistä.

Tulemme näkemään paljon muutoksia, joista ei ole vielä tietoakaan. Siksi on väärin kysyä, mitkä työpaikat tulevat häviämään. Meidän kaikkien on pyrittävä varmistamaan, että kun kriisi on ohi, yrityksemme ja siten myös työpaikkamme ovat mahdollisimman kilpailukykyisiä. Tähän päästään paitsi valtiontukien avulla myös jatkuvalla koulutuksella kaikilla tasoilla.

Eristysaika on osoittanut selvästi, ettei kasvokkain tapahtuvaa yhteydenpitoa voi korvata kokonaan digitaalisella viestinnällä kouluissa, yritysmaailmassa tai muussakaan toiminnassa. Tavoitteenamme on luonnollisestikin palata kasvotusten tapahtuvaan viestintään sekä järjestössämme että kaikkien niiden kanssa, joihin pidämme tällä hetkellä yhteyttä vain verkkovälineiden kautta.