Thomas Kattnig

Vuokrien ja kiinteistöhintojen nousu sekä palkat, jotka eivät pysy inflaatiokehityksen mukana, johtavat siihen, että yhä useammilla ihmisillä ei ole enää varaa asuntoon. EU:n asuntokriisi on siis todellisuutta.

Tilanne aiheuttaa terveydenhoitokustannusten kasvua, tuottavuuden laskua, ympäristövahinkoja sekä ostovoiman heikentymisestä johtuvia kielteisiä talousvaikutuksia.

Järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustava ETSK katsoo, että asuntomarkkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin. Komitea kehottaakin komissiota tekemään yhteistyötä parlamentin, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta saadaan laadittua kattava EU:n toimenpidepaketti, jonka avulla luodaan tarvittavat perusedellytykset ja vahvistetaan oikeus asuntoon kaikille kuuluvaksi oikeudeksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja perusoikeuskirjan mukaisesti.

ETSK suhtautuu myönteisesti energia- ja asuntoasioista vastaavan komission jäsenen nimittämiseen ja ilmoitukseen kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman esittämisestä seuraavien 100 päivän kuluessa. EU:ssa tarvitaan muun muassa unioninlaajuinen kiinteistökauppoja koskeva avoimuusrekisteri, tehostettua koordinointia, tehokkaampia lupamenettelyjä, parempaa maankäytön suunnittelua, kohtuuhintaista maata sosiaalista asuntotuotantoa varten, nykyistä enemmän investointeja kunnostustöihin ja ilmastoystävälliseen rakentamiseen sekä asunto ensin -ohjelma, jotta asunnottomille voidaan jälleen tarjota turvaa ja tulevaisuudennäkymiä. Komitea kehottaa tunnustamaan, että asunto on perusoikeus eikä hyödyke. Tämä olisi tehtävä kirjaamalla kyseinen oikeus EU:n primaarilainsäädäntöön.

Lisäksi ETSK yhtyy Enrico Lettan raportissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan sosiaalisen asuntotarjonnan käsite on määriteltävä valtiontukilainsäädännössä nykyistä laajemmin.

ETSK kehottaa myös lisäämään huomattavasti sosiaaliseen asuntotuotantoon osoitettavaa rahoitustukea. Sosiaaliseen asuntotuotantoon tehtäviin investointeihin ei ensinnäkään pitäisi soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia velkasääntöjä, ja voittoa tavoittelemattomien rakennuttajien ja osuuskuntien sekä kuntien olisi lisäksi voitava saada pitkäaikaisia korottomia lainoja suunnitteilla olevan investointijärjestelyn kautta tai suoraan Euroopan investointipankilta.

Lyhytaikainen majoitusvuokraus, joka on ongelma monissa Euroopan suurkaupungeissa, vähentää saatavilla olevien asuntojen määrää entisestään. Jotta ilmiö saataisiin hallintaan, EU-tasolla olisi laadittava välineistö, joka tarjoaa jäsenvaltioille erilaisia keinoja asianmukaisten toimien toteuttamiseen. Välineistöön voisivat kuulua esimerkiksi vuokrakatot ja tyhjillään pidettäville asunnoille asetettavat verot.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös nuorten asumistarpeisiin, joihin on pyrittävä vastaamaan asunto ensin nuorille -ohjelman kaltaisten kohdennettujen aloitteiden avulla, sekä vammaisten henkilöiden osallistamiseen.

Jotta voidaan varmistaa paitsi asuntojen kohtuuhintaisuus myös kestävyysperiaatteiden noudattaminen, kunnostukset ja peruskorjaukset olisi asetettava etusijalle uusien asuntojen rakentamiseen nähden. Parannustöiden edistämiseksi komitea kehottaa ottamaan käyttöön sekä velvoittavia toimenpiteitä että tukitoimenpiteitä. Näin voidaan huolehtia oikeudenmukaisten ilmastotoimien toteuttamisesta. Rahoitusvälineet ovat tarpeen, jotta kaikki pystyvät teettämään lämmitys- ja energiaremontteja taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Lisäksi kiinteistönomistajille, erityisesti vuokranantajille, on asetettava tiettyjä velvoitteita, jotta vuokralaisia voidaan suojella liiallisilta vuokrankorotuksilta, jotka johtuvat kunnostuskustannusten siirtämisestä vuokriin.

Komitea korostaa, että asuntokriisi vaikuttaa kielteisesti EU:n kansalaisten elämänlaatuun ja vaarantaa lisäksi sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan. EU:lle tarvitaankin asuntopoliittinen strategia, jotta saadaan lisättyä asuntotarjontaa ja otettua käyttöön rakennuskustannusten vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja jotta voidaan auttaa parantamaan työvoiman osaamista, tuottavuutta ja ympäristönsuojelun tasoa rakennusalalla.