ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n on oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. Tulevasta ETSK:n tutkimuksesta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, voidaan ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän mukaan saada arvokasta palautetta.

EU:n uuden poliittisen syklin alettua ja kun komission työohjelmassa oli ilmoitettu kansalaisyhteiskunnan tukemista, suojelemista ja voimaannuttamista koskevan EU:n strategian julkaisemisesta vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti konferenssin, jossa korostettiin toimikaudella 2024–2029 tarvittavia keskeisiä toimia. Maaliskuun 3. päivänä järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 100 jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajaa sekä kansalaisia.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tehtävänä on osaltaan varmistaa, että päätöksenteko perustuu tietoon ja että sillä vastataan ihmisten tarpeisiin. Hän toisti ryhmän ja komitean kehotuksen ottaa ETSK mukaan komission suunnittelemaan kansalaisyhteiskuntafoorumiin.

”Kun otetaan huomioon ETSK:n kokemus ja sen tarjoama foorumi, olisi sen oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. ETSK:n on osallistuttava kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista koskevan aloitteen hallinnointiin ja oltava keskeinen osa tätä aloitetta”, Boland totesi.

Hän katsoi, että jäsennellyn, säännöllisen, avoimen ja osallistavan kansalaisvuoropuhelun olisi perustuttava olemassa oleviin rakenteisiin ja tuotava yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. EU:n toimielinten olisikin perustettava ETSK:n tuella kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä.

”Kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä voisi laatia suunnitelman kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suotuisamman toimintaympäristön luomiseksi politiikan laatimisprosessissa”, Boland totesi.  Tämä voisi olla ensimmäinen askel kohti jäsennellympää kansalaisvuoropuhelua, ja työryhmässä voitaisiin pohtia, ketä kuullaan, mistä aiheista, millä aikataululla ja mitä tuloksia sillä tavoitellaan.

Ehdotettu työryhmä voisi lisäksi hyödyntää ETSK:n tulevaa tutkimusta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan nykyisiä kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä.

ETSK tilasi tutkimuksen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän pyynnöstä. Tulosten odotetaan olevan saatavilla heinäkuusta 2025 alkaen. Tutkimuksessa kartoitetaan kattavasti kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, eli millaisia prosesseja tällä hetkellä järjestetään kansalaisjärjestöjen osallistamiseksi ja millaisia menetelmiä niissä käytetään. Nykyisiä käytäntöjä koskevaa tietämystä olisi hyödynnettävä jäsennellymmän kansalaisvuoropuhelun kehittämiseksi uudella vaalikaudella. Berta Mizsei Euroopan politiikan tutkimuskeskuksesta (CEPS) esitteli konferenssissa jo tutkimuksen alustavia tuloksia.

Konferenssissa korostettiin myös, että vuoropuhelu sekä yhteyden luominen päättäjien ja kansalaisten tarpeiden välille edellyttää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden talouden vakautta. Niiden rahoitusvakaus ja riippumattomuus on taattava.

Konferenssin päätelmät ja suositukset ovat saatavana ETSK:n verkkosivustolla.