ETSK isännöi 6. maaliskuuta keskustelua Euroopan komission puhtaan teollisen kehityksen ohjelmasta juuri neuvostossa 12. maaliskuuta käytyjen keskustelujen alla. Poliittiset päättäjät tarkastelivat yhdessä teollisuusjohtajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, voidaanko ohjelmalla todella tukea Euroopan puhtaan teknologian alaa, energiavaltaista teollisuutta ja strategista riippumattomuutta.

Geopoliittisen epävakauden ja transatlanttisten suhteiden muutoksen vuoksi Euroopan on entistä tärkeämpää saavuttaa kiireesti strateginen riippumattomuus. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteena on nopeuttaa hiilestä irtautumista, edistää kiertotaloutta ja parantaa samalla teollisuuden kilpailukykyä muun muassa alentamalla energian hintaa. Ohjelman toteutettavuudesta ja sen rahoituksesta ei ole edelleenkään selvyyttä.

”Kyse ei ole siitä, että pitäisi valita strategisen riippumattomuuden, kilpailukyvyn tai vihreän ja digitaalisen siirtymän välillä. Muutos koskee kaikkia teollisuuden aloja, ja niiden on mukauduttava siihen omaan tahtiinsa, mutta tehtävä selkeät sitoumukset”, sanoi neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) puheenjohtaja Pietro De Lotto ja totesi haasteeseen vastaamisen vaativan tasapainottelua.

Komissio on korostanut, että on geopoliittisesti välttämätöntä tulla energian suhteen riippumattomaksi Venäjästä, mutta Euroopan taantuva teollisuus aiheuttaa yhä enemmän huolta. Teollisuuden tuotannon ja ulkomailta tulevien suorien investointien virrat ovat vähentyneet merkittävästi kahden viime vuoden aikana.

Rahoitus tulee olemaan suuri haaste. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä. Vaikka Euroopan investointipankki on antanut 500 miljoonaa euroa vastatakauksia ja 1,5 miljardia euroa energiaverkkojen parantamiseen, kansallisten hallitusten on mobilisoitava lisäresursseja.

Siirtymän sosiaalinen vaikutus on myös keskeinen kysymys erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa, jossa on menetetty merkittävästi työpaikkoja. Kansalaisyhteiskunnan edustajat pohtivat, johtaako energiaverojen alentaminen, joka on yksi ohjelman keskeisistä ehdotuksista, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksesta leikkaamiseen.

Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyvästä optimismista huolimatta asiantuntijat sanoivat olevansa huolissaan sen kyvystä vastata lyhyen aikavälin haasteisiin. Nopeus ja yksinkertaistaminen on ratkaisevan tärkeää, sillä korkeat energiakustannukset ja sääntelyesteet voivat hidastaa edistymistä. Haasteena ovat edelleen hajanaiset kansalliset toimintapolitiikat, ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa saatetaan menettää ratkaiseva mahdollisuus yhdenmukaistaa teollisuuspolitiikkaa Euroopassa.

Teknologiariippumattomuus herättää myös huolta, ja keskusteluja käydään oikeasta tasapainosta uusiutuvien energialähteiden, vedyn ja biopolttoaineiden välillä. Vaikka on tervetullutta keskittyä uusiutuviin energialähteisiin, lisäksi tarvitaan vahvaa sitoutumista energiatehokkuuteen. Uusiutuvat energialähteet ovat jo säästäneet eurooppalaisilta kuluttajilta 100 miljardia euroa vuosina 2021–2023, ja EU:n pitäisi jatkaa eteenpäin tämän menestyksen pohjalta. (jh)