ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto (EAPN) julkaisi 8. huhtikuuta viimeisimmän köyhyysraporttinsa, jonka otsikkona on Kohti systeemistä lähestymistapaa sosiaaliseen suojeluun.

Raportti esiteltiin ensimmäistä kertaa yhdessä ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän kanssa Brysselissä järjestetyssä tapahtumassa. Siinä käsitellään haasteita, jotka on voitettava vahvojen ja kestävien sosiaalisen suojelun järjestelmien turvaamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää nykytilanteessa, kun EU:n hyvinvointivaltiot kamppailevat lisääntyvien taloudellisten rajoitusten kanssa kansallisten menorajoitusten ja lisääntyneiden puolustus- ja turvallisuusmenojen vuoksi.

Raportissa, joka perustuu 19:n EAPN:n kansallisen jäsenorganisaation havaintoihin, osoitetaan, että kokonaisvaltaista ja tehokasta sosiaalista suojelua koskevan systeemisen lähestymistavan saavuttaminen edellyttää politiikkoja, jotka on liitetty integroituihin, pitkän aikavälin strategioihin, joilla yhdenmukaistetaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ulottuvuuksia. Näiden politiikkojen on perustuttava vankkoihin todisteisiin ja tietoihin sekä köyhyydessä elävien ihmisten merkitykselliseen osallistumiseen.

EAPN:n kansalliset verkostot ovat huolissaan sosiaalimenojen leikkauksista. Lisäksi indikaattorit, kuten korkea sosiaalietuuksien käyttämättä jättäminen, herättävät edelleen huolta politiikkojen tehokkuudesta ja siitä, onnistutaanko saavuttamaan niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaalietuuksia ja jotka ovat oikeutettuja niihin.

Raportin mukaan reagointi nopeasti muuttuvaan maailmaan, jota leimaavat digitalisaatio, sodat, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos, on ollut riittämätöntä, ja tämän vuoksi onkin ehdottoman tarpeellista luoda uudelleen systeeminen lähestymistapa sosiaalipolitiikkoihin.

EAPN:n johtaja Juliana Wahlgren korosti asian kiireellisyyttä ja totesi: ”EU:n on suojeltava hyvinvointivaltiota ja asetettava sosiaalimenot etusijalle. Tätä varten köyhyysraportissa annetaan suosituksia muun muassa vähimmäistulosta, asuntokriisistä ja energiasiirtymästä. Tehokkuus ja riittävyys ovat olennaisen tärkeitä. Ensi vuonna Euroopan komissio käynnistää köyhyyden vastaisen EU:n strategian, mutta se voi onnistua vain, jos jäsenvaltiot omaksuvat aidosti systeemisen lähestymistavan sosiaaliseen suojeluun. Kun yli 20 prosenttia EU:n väestöstä on köyhyysvaarassa, meillä ei ole varaa jatkaa hajanaisia politiikkoja – sosiaalisen suojelun on oltava vahvaa, koordinoitua ja tehokasta.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi: ”Köyhyyden poistaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden hellittämätöntä toimintaa. Suuri osa EU:ssa koetusta köyhyydestä on ylisukupolvista, ja se voi vaikuttaa erityisen ankaralla tavalla lasten ja ikääntyneiden elämään. Koulutuksen, asumisen ja kalliin energian aloilla on otettava käyttöön järjestelmän heikkouksiin kohdistuvia erityistoimenpiteitä. Muutoin EU:n on poliittisena toimijana vaikea säilyttää kansalaistensa luottamus.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän varapuheenjohtaja Krzysztof Balon, joka on Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosille 2024–2029 ilmoitettua, kaikkien aikojen ensimmäistä köyhyyden vastaista EU:n strategiaa koskevan ETSK:n lausunnon esittelijä, totesi: ”Tehokkaan köyhyyden vastaisen EU:n strategian on perustuttava köyhyydessä elävien ihmisten kokemuksiin, ja siinä on vastattava heidän tarpeisiinsa. Siinä olisi myös tuettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja otettava ne mukaan, kun suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisia hankkeita ja toimenpiteitä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.”

ETSK:n lausunto esitellään ETSK:n täysistunnossa 16.–17. heinäkuuta.