Monilta eurooppalaisilta puuttuu vielä digilukutaito ja useimmissa maissa viranomaiset eivät ole vielä ottaneet käyttöön digitaalisia ratkaisuja. Jos tiettyjen yleishyödyllisten palvelujen käyttö edellyttää digitaalista identiteettiä, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa kaikki häviävät: suurelta joukolta Euroopan kansalaisia saatetaan evätä oikeus käyttää näitä palveluja.

ETSK:n heinäkuun täysistunnossa hyväksytyssä Dumitru Fornean laatimassa lausunnossa varoitetaan tästä. Digitaalisen ja teollisen vallankumouksen mukanaan tuomien uusien hallintovälineiden ei pidä olla autoritaarisia eikä asettaa epädemokraattisesti valvottujen digitaaliteknologiajärjestelmien käyttöä ihmisten arkielämän sujumisen ehdoksi.

”Digitaaliteknologiaratkaisujen edut ovat ilmeisiä”, totesi Fornea. ”Niiden nopea käyttöönotto, erityisesti yleishyödyllisissä palveluissa, saattaa kuitenkin jättää suuren joukon Euroopan kansalaisia ulkopuolelle. Esimerkkinä tästä on digitaalinen identiteetti. Meidän on varmistettava, että määräysvalta pysyy ihmisillä, että valvonta on demokraattista ja että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan.

ETSK:n mukaan digitaaliteknologiaratkaisut, kuten digitaalinen identiteetti, digitaaliset maksuvälineet ja integrointi virtuaalisen ja laajennetun todellisuuden alustoihin, olisi säilytettävä täydentävinä välineinä, eikä niillä pitäisi korvata kokonaan ja kohtuuttomasti muita käytäntöjä, joita ihmiset ovat kehittäneet ja jalostaneet tuhansien vuosien aikana. 

ETSK oli ensimmäinen EU:n toimielin, joka vaati ”ihminen määrää” ‑lähestymistavan soveltamista tekoälyjärjestelmissä. ETSK vahvistaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että lopullinen päätäntävalta on ihmisillä ja että ihmiset hallitsevat konekehitykseen liittyviä päätöksentekoprosesseja kaikilta osin. (mp)