Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti 19. heinäkuuta Krakovassa Ukrainan hätäapua ja jälleenrakentamista käsitelleen konferenssin, jossa se sitoutui antamaan sodan runtelemalle maalle täyden tukensa kaikilla saroilla.
Vaikka sotaväsymys alkaa näkyä ja solidaarisuus tuntuu hiipuvan Euroopan valmistautuessa vuosikymmenten kovimpaan talveen, Euroopan kansalaisyhteiskunta on yhä sitoutunut auttamaan Ukrainaa elpymisessä ja ”paremmassa jälleenrakentamisessa”.
ETSK korosti konferenssissaan, että se kannattaa edelleen EU:n herkeämätöntä solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan. Komitea sitoutui tekemään tiivistä yhteistyötä Ukrainan kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten kanssa auttaakseen maata käymään läpi pitkän ja vaativan liittymisprosessin, jotta se jonain päivänä saavuttaisi lopullisen tavoitteensa ja siitä tulisi täysivaltainen EU:n jäsen.
Konferenssin avasivat ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng ja Krakovan apulaiskaupunginjohtaja Andrzej Kulig
Christa Schweng kiitti ”konkreettisesta tuesta”, jota kansalaisyhteiskunta eri jäsenvaltioissa ja ennen kaikkea Puolassa on antanut Ukrainalle sodan alusta lähtien. ETSK oli päättänyt pitää konferenssin Krakovassa ”antaakseen tunnustusta tälle rohkaisevalle solidaarisuudelle ja osoittaakseen olevansa lähellä niitä, jotka työskentelevät kentällä päivittäin.”
Konferenssi kokosi yhteen EU:n, Puolan ja Ukrainan korkeita virkamiehiä sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mm. ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, edustajia niin EU:sta kuin Ukrainastakin.
Tarkoituksena oli keskustella tähänastisista ruohonjuuritason toimista, joilla on pyritty auttamaan hädänalaisia suoraan paikan päällä, olipa kyse sitten pakolaisista, Ukrainan sisällä siirtymään joutuneista ihmisistä tai niistä, jotka eivät Venäjän julmasta hyökkäyksestä huolimatta ole vielä lähteneet kodeistaan.
Konferenssissa tarkasteltiin myös sitä, miten Ukrainan taloutta voidaan auttaa suoraan, jotta se selviytyisi sodan tuhoisista vaikutuksista, sillä ennusteet ovat synkkiä: maan BKT:n odotetaan supistuvan noin 45 prosenttia vuonna 2022. Tämän vuoksi tarvitaan uutta Marshall-suunnitelmaa, jonka tuella maa voidaan rakentaa alusta lähtien uudelleen ekologisella ja kestävällä sekä eurooppalaisten työelämän oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien mukaisella tavalla.
Konferenssin aihepiiriin johdatelleen korkean tason paneelin osanottajat varoittivat sotaväsymyksestä ja Ukrainan auttamisinnon laantumisesta. He painottivat, että on ratkaisevan tärkeää, että EU:n ja jäsenvaltioiden tuki Ukrainalle pysyy jatkossakin unionin asialistalla.
Ukrainalainen toimittaja, poliittinen kommentaattori ja mielipidevaikuttaja Vitali Portnikov korosti puolueettoman ja riippumattoman journalismin tarvetta Ukrainassa: ”Kyse on yhtä tärkeästä asiasta kuin Ukrainan hallitus ja asevoimat, ja siihen tarvitaan EU:n tukea ja kansainvälisiä ohjelmia. Ilman sananvapautta ja laadukasta tiedonvälitystä sekä tähän tarvittavia resursseja tilanne on vaarallinen.”
Konferenssissa käytiin kolme paneelikeskustelua, joissa käsiteltiin Ukrainalle annettavan avun eri näkökohtia. Ensimmäisessä keskustelussa luotiin yleiskatsaus tähänastisiin toimiin, joita kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat toteuttaneet tarjotakseen pakolaisille välitöntä tukea saapumisen yhteydessä ja edistääkseen heidän kotoutumistaan.
Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin ihmisiin ja siihen, mikä on Ukrainan kansalaisyhteiskunnan rooli pyrittäessä varmistamaan maan toiminnan jatkuvuus kriisin aikana. Viimeisessä keskustelussa taas tarkasteltiin erityisesti EU:n ehdokasmaan näkökulmasta sitä, miten EU:n kansalaisyhteiskunta voi auttaa ja tukea Ukrainaa elpymisessä niin, että elpyminen tapahtuu esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja avoimuuden kaltaisia unionin arvoja ja normeja noudattaen.
Lisää tietoa konferenssista on saatavilla tapahtumaa käsittelevillä verkkosivuilla. (ll)