Georgia – Venäjän toinen rintama

Vuoden 2023 loppu on Georgialle totuuden hetki. Joulukuussa Eurooppa-neuvoston on määrä päättää, myönnetäänkö tälle entiselle neuvostotasavallalle EU:n ehdokasvaltion asema vai ei. 

Neuvosto eväsi kesäkuussa 2022 tämän aseman Georgialta, toisin kuin Ukrainalta ja Moldovalta, Georgian hallituksen ilmeisen länsivihamielisen – ja näin ollen Venäjä-myönteisen – politiikan takia. Samalla kun neuvosto tunnusti, että Georgialla on ”eurooppalainen tulevaisuus”, se asetti ehdokasmaan aseman ehdoksi sen, että maa täyttää 12 ensisijaista tavoitetta, jotka liittyvät esimerkiksi mediaympäristön parantamiseen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen.

Tilanteelle maassa on ominaista huomattava sisäinen yhteiskunnallis-poliittinen jännite johtuen oligarkki Bidzina Ivanišvilin (joka on kerännyt 4,5 miljardin euron omaisuuden Venäjällä) ”Georgialainen unelma” -valtapuolueen ja 3,7 miljoonan georgialaisen välillä vallitsevista näkemyseroista. Vastakkain ovat yhtäältä puolue, joka on ollut vallassa vuodesta 2012 lähtien ja ryhtynyt toteuttamaan vähitellen politiikkaa, joka näyttäytyy tätä nykyä määrätietoisen Venäjä-myönteiseltä, ja toisaalta väestö, josta viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan 81 prosenttia kannattaa liittymistä EU:hun.

Tilanteen kireyttä lisää myös se, että Venäjän katsotaan manipuloivan Georgian hallitusta. Miten muuten voidaan selittää se, että ”Georgialainen unelma” on yrittänyt saada hyväksytyksi ”ulkomaisten agenttien” vastaisen lain, joka on saanut vaikutteita vastaavanlaisesta Venäjän vuonna 2012 säätämästä laista. Tämä on vain ruokkinut georgialaisten ärsyyntymistä, sillä he katsovat menettävänsä kyseisen lain myötä lopullisesti mahdollisuutensa päästä lähemmäksi Eurooppaa.

Venäjän valtiovalta tekee parhaansa tukeakseen Ivanišviliä lähellä olevaa hallitusta sen länteen pesäeroa tekevässä politiikassa. Samalla kun Georgian valtiovalta horjuttaa järjestelmällisesti yhteyksiä läntisiin kumppaneihin (pyrkimällä jatkuvasti vastakkainasetteluun eurooppalaisten ja amerikkalaisten edustajien kanssa tai harjoittamalla propagandaa lännen väitetyistä aikomuksista avata toinen rintama Georgiassa Venäjän heikentämiseksi) Kreml ylistää Ivanišviliä lähellä olevan hallituksen päätöksiä ja toteuttaa toimenpiteitä vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen Georgiassa. Esimerkiksi maiden väliset suorat lennot (jotka oli keskeytetty vuodesta 2019 lähtien) on aloitettu uudelleen eikä viisumia vaadita enää georgialaisilta, jotka matkustavat entisen siirtomaavallan alueelle.

Tämä on räjähtävä ”cocktail” vain muutamaa kuukautta ennen Eurooppa-neuvoston päätöstä, jota monet georgialaiset pitävät historiallisena. Osa väestöstä ei anna anteeksi Ivanišvilin tukijoille maan viemistä takaisin Venäjän vaikutuspiiriin. Toinen osa, ehkä enemmistö, pitää tosin itseään Eurooppa-myönteisenä, mutta on epätietoinen hallituksen viestinnän edessä, sillä siinä suunnataan terävää kritiikkiä länttä kohtaan ja näytetään pidettävän huoli siitä, ettei ärsytetä Venäjää, joka on aggressiivisempi kuin koskaan. Turvallisuusriskit ovat erittäin suuret maassa, joka oli – älkäämme unohtako – tapahtumapaikka Moskovan ja lännen välisen kädenväännön alkamiselle vuonna 2008 syttyneen Venäjän ja Georgian välisen sodan myötä.