Asiaa koskevat faktat ja luvut eivät esitä ruusuista kuvaa mielenterveydestä EU:ssa, vaan pikemminkin antavat aihetta toimiin. ETSK kannattaa tehokkaampia kansallisen ja EU-tason toimenpiteitä mielenterveyden edistämiseksi. Komitea on myös vaatinut sitovaa lainsäädäntöä psykososiaalisten riskien ehkäisemiseksi työpaikalla. Mielenterveysaiheisella kansalaisyhteiskuntapalkinnolla ETSK antaa tunnustusta kansalaisyhteiskunnan jatkuville pyrkimyksille parantaa eurooppalaisten hyvinvointia.

1. ETSK päätti omistaa arvostetun kansalaisyhteiskuntapalkintonsa mielenterveydelle, kun kävi ilmi, että covid-19-pandemian jälkeen mielenterveyshäiriöt, kuten ahdistuneisuus ja masennus, ovat lisääntyneet kaikkialla Euroopassa. OECD:n mukaan niiden nuorten osuus, joilla on ahdistuneisuuden oireita, yli kaksinkertaistui useissa Euroopan maissa. Pandemia alensi myös syömishäiriöiden alkamisikää, erityisesti murrosikäisten nuorten keskuudessa. Jo ennen covid-19-pandemian puhkeamista mielenterveysongelmista kärsii ainakin 84 miljoonaa ihmistä – noin joka kuudes – eri puolilla EU:ta.
2. Noin 4 prosenttia vuotuisista kuolemantapauksista EU:ssa johtuu mielenterveysongelmista ja käyttäytymishäiriöistä. Mielenterveysongelmilla on myös valtava taloudellinen vaikutus: niiden suorien ja välillisten kustannusten osuus BKT:stä on noin 4 prosenttia. Yli kolmannes näistä kustannuksista johtuu alhaisemmista työllisyysasteista ja työn tuottavuuden laskusta.
3. Eurostatin mukaan 15–64-vuotiaista 44,6 prosenttia ilmoitti vuonna 2020, että he kohtaavat työssään riskitekijöitä psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Työtaakka tai kiire olivat yleisimmin mainittuja psyykkisen hyvinvoinnin riskitekijöitä työssä. Niille sanoi altistuvan lähes viidesosa EU:n työssäkäyvistä.
4. Henkinen hyvinvointi on noussut EU:n poliittisen asialistan kärkeen. Tämän seurauksena komissio hyväksyi kesäkuussa 2023 kokonaisvaltaisen lähestymistavan mielenterveyteen. Uudella lähestymistavalla, jota tuetaan 1,23 miljardin euron EU-rahoituksella, pyritään edistämään mielenterveyttä kaikkien EU:n toimintapolitiikkojen puitteissa keskittyen kolmeen ohjaavaan periaatteeseen: käytössä on riittävät ja tehokkaat ennaltaehkäisytoimet, tarjolla on laadukkaita ja kohtuuhintaisia mielenterveyspalveluja ja -hoitoa ja toipuja pääsee integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan. Mielenterveys on myös yksi ETSK:n poliittisista painopisteistä ja on sen työn keskiössä.
5. ETSK vastaanotti peräti 105 hakemusta eri puolilta EU:ta. Ne koskivat hyvin moninaisia hankkeita, mm. sellaisia, joilla ehkäistään psykososiaalisia riskejä työpaikoilla tai puututaan päihteiden väärinkäytön ja verkkoriippuvuuden kaltaisiin ongelmiin tai joilla pyritään torjumaan mielenterveysongelmiin liittyvää leimautumista ja edistämään yhteisölähtöistä apua. ETSK toivoo, että kunnioittamalla ja esittelemällä näitä tärkeitä valtiosta riippumattomia toimia mielenterveyden edistämiseksi, komitea voi innostaa myös muita tahoja samankaltaiseen toimintaan. (sg)