”Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland

Vaikka EU on vauraampi kuin suurin osa maailmasta, miljoonien eurooppalaislasten päivittäinen ateriointi on vieläkin kouluruokailun varassa. Itse asiassa yhä useammissa jäsenvaltioissa on ryhdytty tarjoamaan lapsille ruokaa myös koulujen loma-aikoina. Jo tämä yksistään on merkki siitä, että perustavanlaatuista köyhyyttä on olemassa, että se on kasvussa ja että tulevan Euroopan komission on puututtava siihen jämäkästi ja epäröimättä.

Euroopan köyhyystilastot ovat masentavaa luettavaa. Noin 21 prosenttia EU:n väestöstä on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa (Eurostatin tiedot vuodelta 2023), ja lähes 25 prosenttia lapsista uhkaa ajautua köyhyysloukkuun (Eurostatin tiedot vuodelta 2023). Voi hyvinkin olla, että ongelma olisi pahempi ilman EU:n nykyisiä tilanteen muuttamiseen tähtääviä aloitteita, mutta on myönnettävä, että ne eivät riitä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja sen ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä suhtautuvatkin myönteisesti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoitukseen, jonka mukaan komissio laatii toimikaudella 2024–2029 köyhyyden vastaisen EU-strategian, jonka avulla puututaan köyhyyden perimmäisiin syihin. ETSK ja erityisesti ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä ovat jo pitkään vaatineet tällaista strategiaa.

Köyhyys ei valitettavasti ole vain perheiden päivittäin tarvitsemien perusresurssien puutetta. Se on seurausta pitkään jatkuneista olosuhteista, jotka kulkevat käsi kädessä pitkään jatkuneen huono-osaisuuden kanssa. Tämä huono-osaisuus taas liittyy poliittisiin järjestelmiin, joissa parhaimmillaan jätetään tietyt väestöryhmät huomiotta ja pahimmillaan syrjitään niitä.

Ratkaisuja etsittäessä on arvioitava köyhyyteen johtaneita perimmäisiä syitä ja siis tarkasteltava ihmisten kaikkia elämänvaiheita syntymästä kuolemaan. Sama pätee myös asuntotarjontaan, josta on tulossa yksi Euroopan yhteiskuntien vakavimmista ongelmista. ETSK onkin ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän pyynnöstä teettänyt tutkimuksen kohtuuhintaisesta kestävyysajattelun mukaisesta asumisesta EU:ssa. Tutkimus esiteltiin ryhmän 21. marraskuuta järjestämässä konferenssissa, jossa käsiteltiin kestävyysajattelun mukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa keinona suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä Euroopassa. Konferenssissa osoitettiin, että kohtuuhintainen asuminen on yksi köyhyyden torjunnan keskeisistä välineistä.

On ilahduttavaa, että uuteen Euroopan komissioon tulee energia- ja asumisasioista vastaava komission jäsen. Tästä on apua köyhyyden poistamisessa. On kuitenkin huolestuttavaa, että useimmat poliittiset päättäjät pitävät köyhyyden poistamista edelleen ongelmana, joka on ratkaistavissa mittavien, byrokraattisesti hallinnoitujen määrärahojen avulla. Resurssit saadaan köyhyydestä kärsivien käyttöön vain, jos tämä ajattelutapa muuttuu. Köyhyys on monialainen kysymys, ja Euroopan komission uusien, energia- ja asumisasioista, tasa-arvoasioista, koheesio- ja uudistusasioista sekä oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaavien jäsenten on otettava kiireesti vastuu tämän asennemuutoksen edistämisestä.