Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kantavat suuren vastuun yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta pyrittäessä purkamaan yhteiskuntien polarisaatiota, sillä ne ovat kestäviä ja motivoituneita suojelemaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja demokratian toimintaympäristöä. Tämä oli Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) toista kertaa isännöimän kansalaisyhteiskuntaviikon keskeinen viesti. Viikon aikana keskusteltiin EU:n yhteiskuntien yleiseen polarisoitumiseen liittyvästä hälyttävästä suuntauksesta.

Yli 800 ihmistä, joiden joukossa oli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja nuorisoryhmien sekä sidosryhmien edustajia ja toimittajia, kokoontui 17.–20. maaliskuuta ETSK:n tiloissa järjestetylle kansalaisyhteiskuntaviikolle jakamaan näkemyksiä ja keskustelemaan siitä, miten yhteenkuuluvuutta ja osallistumista voitaisiin vahvistaa polarisoituneissa yhteiskunnissa.

ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän jäsenet ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän kumppanit järjestivät kansalaisyhteiskuntaviikon aikana 14 erilaista tilaisuutta, joista yksi oli ETSK:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon luovuttamistilaisuus. Tilaisuuksien osallistujat työstivät yhteenkuuluvampien yhteiskuntien kehittämistä varten kattavan joukon toteuttamiskelpoisia toimia ja keskeisiä vaatimuksia, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

• yhteenkuuluvuuden vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla
• kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen tarjoaminen
• suuren yleisön osallistumisen lisääminen eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta
• osallistavan oikeudenmukaisen siirtymän sekä vihreän ja sinisen kasvun turvaaminen
• vankan eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntastrategian luominen
• kansalaisyhteiskunnan organisaatioille osoitettavan tuen ja rahoituksen lisääminen
• nuorten saaminen mukaan kehittämään vahvempaa ja selviytymiskykyisempää Eurooppaa
• innovoinnin ja teknologian edistäminen yhteisen edun hyväksi.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi päätösistunnossa seuraavaa: ”Nyt toista kertaa järjestetyn kansalaisyhteiskuntaviikon päättyessä olen hyvin vaikuttunut eri puolilta Eurooppaa tulevien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden energiasta, selviytymiskyvystä ja sitoutumisesta. Tämä viikko on osoittanut, että kansalaisyhteiskunnan yhdistäessä voimansa pystymme kehittämään ratkaisuja, jotka vahvistavat demokratiaamme, lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttavat luomaan Euroopan, joka todella toimii kansalaisten hyväksi.”

Teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen korosti, että keskeisiin eurooppalaisin arvoihin pohjautuvalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnissa.

Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Victor Negrescu kehotti ryhtymään toimiin ja pyysi kansalaisyhteiskunnan organisaatioita osoittamaan voimansa ja reagoimaan aggressiiviseen retoriikkaan: ”Tarvitsemme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa sekä kansalaisyhteiskunnan ja päättäjien välistä todellista kumppanuutta, jotta voimme yhdessä kehittää yhteenkuuluvaa yhteiskuntaa ja saada aikaan todellista vaikutusta ihmisten elämään.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat korostivat, että kansalaisyhteiskunnat ovat muutakin kuin pelkkiä palveluntarjoajia: ne ovat olennainen osa demokratiaa ja edistävät osallisuutta. Serbian Centre for Democracy Foundation -keskuksen pääsihteeri Nataša Vučković suhtautui optimistisesti kansalaisyhteiskunnan keskeiseen rooliin pyrittäessä puuttumaan demokratian ja Euroopan vastaisten asenteiden perimmäisiin syihin ja estämään tällaisten asenteiden leviäminen EU:ssa ja ehdokasmaissa. Näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä tekemällä Euroopan unionia tutuksi ja varmistamalla, että kaikki kansalaiset voivat hyötyä unionin tuomista eduista arkielämässään. (at)