Christa Schweng and Ann Hardt

ETSK:n 2. kesäkuuta 2022 järjestämässä tämänvuotisessa Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä -tapahtumassa puhujat ja aktivistit korostivat, että kansalaisaloitteen vaikutusten tehostaminen lisäisi myös sen suosiota.

ETSK juhlisti eurooppalaisen kansalaisaloitteen kymmenvuotistaivalta tapahtumalla, jossa luotiin katsaus saavutettuihin tuloksiin, tarkasteltiin ongelmakohtia ja luodattiin tulevaisuutta. Puhujat ja aktivistit luonnehtivat tilannetta monitahoiseksi: joitakin merkittäviä voittoja on saavutettu, mutta myös puutteita ja heikkoja kohtia on. Epäkohdat liittyvät lähinnä vaikuttavuuteen, mahdollisuuteen tehdä aloitteita ja näkyvyyteen.

”Juhlimme tänä vuonna tämän edelleen ainutlaatuisen monikansallisen osallistumisvälineen kymmenvuotista taivalta”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi tapahtuman avajaissanoissaan. ”Kymmenen vuotta on pitkä aika, ja kokemusta on taatusti kertynyt. Toisaalta se on myös hyvin lyhyt aika. Opittavaa ja parannettavaa on yhä, ja eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle on vielä vakiinnutettava sen ansaitsema sija EU:n toimielinten prosessissa.”

ETSK:n puheenjohtaja ilmoitti komitean päättäneen ottaa kantaa keskeisiin riittävän allekirjoitusmäärän keränneisiin aloitteisiin ennen kuin Euroopan komissio käytännössä vastaa niihin. Ensimmäinen kommentoitava aloite on ”Pelastakaa mehiläiset”. Komitea aikoo myös kiinnittää erityistä huomiota nuoriin ja seurata, miten jäsenvaltiot tarttuvat mahdollisuuteen alentaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen alaikärajaa 16 vuoteen. Toistaiseksi tämän vaihtoehdon on toteuttanut yksi jäsenvaltio kolmen muun valtion lisäksi, joissa yleinen äänestysikä on 16 tai 17 vuotta.

Komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica sanoi: ”Eurooppalainen kansalaisaloite on esimerkki toimielinten kyvystä mukauttaa, muuttaa ja parantaa yhteydenpitoa kansalaisiin. Keskeisenä pyrkimyksenä tulee olla, että demokratiainnovaatioiden ekosysteemin sekä kansalaisosallistumisen ja osallistavan demokratian kehittämistä jatketaan.”

Europarlamentaarikko Helmut Scholz totesi, että jos Euroopan parlamentti saa Euroopan tulevaisuuskonferenssin jälkeen mahdollisesti tehtävien perussopimusmuutosten myötä oikeuden tehdä lainsäädäntöaloitteita, se voisi pitää itse huolta siitä, että riittävän allekirjoitusmäärän keränneiden kansalaisaloitteiden johdosta ryhdytään jatkotoimiin. 

Eräässä kansalaisaloitepäivän työpajassa syvennyttiin viimeaikaisten kansalaisaloitteiden menestyksen takana oleviin tekijöihin. Aloitteiden käynnistäjät olivat yhtä mieltä siitä, että sikäli kuin kampanjoiden järjestämiseksi – johon kuluu arviolta noin 300 000 euroa – ei ole huomattavia taloudellisia resursseja, vaadittujen miljoonan allekirjoituksen kokoon saamiseksi on ratkaisevan tärkeää saada tukea kansalaisjärjestöiltä. He korostivat, että ihmiset luottavat järjestöihin ja ovat luottamuksen ansiosta halukkaampia allekirjoittamaan aloitteen ja toimittamaan jäsenvaltioiden vaatimat henkilötiedot. 

Toisessa istunnossa tarkasteltiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen suosiota nuorten keskuudessa. Heitä on paljon aloitteiden käynnistäjien mutta ei kuitenkaan kaikkein menestyksekkäimpien aloitteiden käynnistäjien joukossa. Puheenvuoroissa käsiteltiin sitä, miten toimielimet voisivat kannustaa yhä useampia nuoria käyttämään kansalaisaloitteen kaltaisia välineitä. Nuoret aktivistit korostivat, että kaikkialla EU:ssa on annettava poliittista kasvatusta nuoresta iästä alkaen, jotta tällaiset välineet eivät olisi vain harvojen, pitkälle koulutettujen ulottuvilla. Lisätietoa tapahtumasta (dm/rl)