ETSK kehottaa tuoreessa lausunnossaan tekemään enemmän toimien kohdentamiseksi disinformaation lähteenä oleviin ihmisiin ja organisaatioihin sekä asettamaan etusijalle pikemminkin ennalta ehkäisevät kuin korjaavat toimenpiteet.

Covid-19-pandemia on tuonut disinformaation aiheuttaman uhkan selkeästi esiin. Tätä taustaa vasten Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2021 tilanteesta laaditun kriittisen arvion jälkeen ohjeet, joilla pyritään tehostamaan disinformaatiota koskevia EU:n käytännesääntöjä turvallisemman ja luotettavamman verkkoympäristön luomiseksi.

Vastauksena antamassaan lausunnossa ETSK toteaa, että komissio keskittyy liiaksi sisältöön ja sen moderointiin ja liian vähän niihin, jotka ensi sijassa levittävät disinformaatiota.

”Sisältö muuttuu jatkuvasti ja käytössä olevat alustat kehittyvät, mutta pääasialliset toimijat pysyvät kaiken kaikkiaan samoina eivätkä motiivitkaan muutu”, toteaa lausunnon esittelijä Thierry Libaert.
 
ETSK panee merkille, että disinformaatio on kukoistavaa liiketoimintaa, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio panee painoa toimille, joiden avulla torjutaan disinformaation hyödyntämistä tulonlähteenä. Väärä tieto leviää kuusi kertaa nopeammin kuin faktatieto, saa enemmän ”tykkäyksiä” ja sitä jaetaan useammin, saa aikaan enemmän toimintaa ja herättää enemmän huomiota, houkuttelee enemmän kävijöitä ja tuottaa näin enemmän lisäarvoa ja enemmän mainostuloja.

Kuten Facebookin väärinkäytösten paljastaja Frances Haugen hiljattain toi ilmi, hänen työnantajansa oli tehnyt disinformaatiosta liiketoimintamallinsa olennaisen osan yrittämättäkään torjua ilmiötä.

Jotta disinformaatiota voidaan torjua entistä paremmin sen lähteellä, komission olisi kuitenkin harkittava verkkomainosalan toimijoiden vapaaehtoisten sitoumusten lisäksi erilaisia sitovampia taloudellisia, oikeudellisia tai rahoitukseen liittyviä välineitä.

”Euroopan unioni tarvitsee paremmat toimintavalmiudet pystyäkseen torjumaan tehokkaasti disinformaatiota, jota vihamieliset tahot levittävät järjestelmällisesti usein tiettyjen unionin ulkopuolisten maiden – muun muassa Venäjän ja Kiinan – hallitusten ohjauksessa”, esittelijä sanoo.

Kansalliset viranomaiset tarvitsevat enemmän tukea tiedustelupalveluilta, ETSK toteaa ja kannustaa samalla EU:n laajuiseen yhteistyöhön ja tietämyksen jakamiseen. Koska median vapaus ja oikeusjärjestelmät ovat uhattuina useissa EU-maissa, komission on kuitenkin varmistettava, ettei disinformaation torjuntaa käytetä tekosyynä kansalaisten vapauksien – ennen kaikkea sananvapauden – rajoittamiseen.

Erityisesti kun on kyse maista, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, komission olisi tehostettava muuhun kuin englanninkieliseen sisältöön kohdistuvia toimia ja keskityttävä suurten nimien lisäksi myös vähemmän tunnettuihin alustoihin, joita ovat esimerkiksi VKontakte, Rumble, Odysee, Gab ja Parler. Vaikka niillä on pienemmät käyttäjäyhteisöt, ne voivat olla vähemmän avoimia ja niiden kautta on helpompi kohdentaa viestejä tietyille ryhmille.

Koska uusia verkkoyhteisöjä syntyy jatkuvasti, ne käyttävät yhä kehittyneempiä keinoja (esimerkiksi syväväärennökset) ja osa sovelluksista (esimerkiksi Telegram) on alustan ja yksityisviestipalvelun välimuotoja, uudentyyppisiin riskeihin on vastattava heti, kun ne on havaittu. (dm)