European Economic
and Social Committee
Draghin raportissa viitoitetaan tulevaa suuntaa: onko meillä rohkeutta ja poliittista tahtoa palauttaa EU:n kilpailukyky?
Stefano Mallia, työnantajat-ryhmän puheenjohtaja
Hiljattain julkaistussa Mario Draghin raportissa korostetaan jälleen kerran, että Euroopan taloudelliset haasteet on ratkaistava kiireellisesti. Sekä Lettan että Draghin raportit ovat soittaneet hälytyskelloja äänekkäästi: Eurooppa on ratkaisevassa vaiheessa, eikä meillä ole varaa liialliseen tyytyväisyyteen.
Panokset ovat korkeammat kuin koskaan: EU:n talouskasvu on ollut kahden viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti hitaampaa kuin Yhdysvaltojen talouskasvu, samalla kun Kiina on kuronut etumatkaa nopeasti kiinni. Vuosina 2002–2023 ero EU:n ja Yhdysvaltojen BKT:ssa (vuoden 2015 hintoina) kasvoi hieman yli 15 prosentista huolestuttavaan 30 prosenttiin. Verrattaessa ostovoimapariteettia ero on vieläkin selvempi: se on kasvanut 12 prosentista merkittävään 34 prosenttiin.
Yksi suurimmista haasteista on Euroopan sääntely-ympäristö. Luvut ovat hämmästyttäviä: vuosina 2019–2024 EU antoi noin 13 000 säädöstä, kun Yhdysvalloissa niitä annettiin noin 3 500.
Tämä liiallinen sääntely on aiheuttanut yrityksille huomattavia sääntöjen noudattamiseen liittyviä kustannuksia, ja ne ovat joutuneet siirtämään resursseja pois innovoinnista ja suorituskyvyn parantamisesta. Lisäksi se on synnyttänyt huolestuttavan suuntauksen, jossa yritykset siirtyvät EU:n ulkopuolisiin maihin ja jonka seurauksena 30 prosenttia eurooppalaisista yksisarvisista on lähtenyt EU:sta vuosina 2008–2021.
Kuten Draghi korostaa, Eurooppaa ei viedä eteenpäin yksinomaan investoinneilla. On varmistettava, että uudistuksilla saadaan aikaan merkityksellistä edistymistä. On keskityttävä sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja esteiden poistamiseen, priorisoitava johdonmukainen lähestymistapa taakan vähentämiseen sekä yksinkertaistettava sääntelyä. Nämä ovat keskeisiä toimia, jotka voidaan toteuttaa välittömästi ilman suuria poliittisia kiistoja ja joilla tuotetaan konkreettista hyötyä erityisesti pk-yrityksille, jotka muodostavat talouksiemme selkärangan.
Emme myöskään voi jättää huomiotta toimialojemme ja talouksiemme keskinäisiä yhteyksiä. Parannukset yhdellä alalla voivat johtaa positiivisiin heijastusvaikutuksiin muilla aloilla. Esimerkiksi tekoälyn ja datavetoisten teknologioiden integroimisella voidaan tukea älykkäämpää energianhallintaa eri teollisuudenaloilla ja vähentää merkittävästi kustannuksia ja päästöjä alkaen edistyneistä valmistusmenetelmistä aina täsmäviljelyyn. Tällaisiin synergioihin meidän on pyrittävä.
Tuleva suunta on selvä. Euroopalla on tarvittavat valmiudet, taidot ja innovointipotentiaali, joilla se voi saada kilpailuetunsa takaisin. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa poliittista tahtoa, yhteistyötä ja keskittymistä pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Nyt on EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden vastuulla muuttaa nämä mahdollisuudet toimiksi, joilla saadaan aikaan todellista muutosta.