Keskustelimme georgialais-ranskalaisen toimittajan Régis Gentén kanssa keskeisimmistä EU-vaaleihin liittyvistä huolenaiheista: äärioikeiston noususta, nuorten äänestäjien motivaation puutteesta ja disinformaatiosta. Neuvostoliiton alueeseen erikoistuneena politiikan asiantuntijana Genté raportoi valtamedialle Radio France Internationalelle, France 24 TV:lle ja Le Figarolle.

ETSK-info: Äärioikeistopuolueiden kannatus on nousussa kaikkialla Euroopassa. Arveletko, että se näkyy Euroopan parlamentin vaaleissa?

Eurooppalainen äärioikeisto ei ole lainkaan erikoisalaani, mutta kotimaassani (Ranskassa) parhaillaan tehtävät kyselyt osoittavat kyllä, että äärioikeisto on nousussa. Euroopan parlamentin vaalit on poliittinen keino, jolla äänestäjät voivat kertoa näkemyksensä omasta maastaan tai välittää siitä viestiä poliitikoille. Kunkin maan äänestäjät ajattelevat ensisijaisesti oman maansa poliittista tilannetta ja vasta sitten Euroopan tilannetta. Tällä perusteella on siis todennäköistä, että äärioikeistolaisten puolueiden suosio näkyy näissä vaaleissa. Elämme maailmantilanteessa, jossa maiden suvereniteetti ja Euroopan yhdentymiseen liittyvät kysymykset ovat pinnalla.

Uskotko, että nuoret ovat motivoituneita äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa?

Vastaan tähän kysymykseen tavallisen ihmisen näkökulmasta, joka on asunut entisen Neuvostoliiton alueella 22 vuotta. Vastaukseeni vaikuttavat myös keskustelut, joita käyn usein nuorten kanssa. Näkemykseni on, etteivät nuoret ole kovin motivoituneita osallistumaan vaaleihin. Asun Georgiassa, ja sama ilmiö näkyy myös siellä. Georgialaiset nuoret ovat poliittisesti aktiivisia mutta eivät ole hallituksen eivätkä opposition kannalla. He haluavat osallistua maansa poliittiseen elämään mutta kieltäytyvät äänestämästä, koska yksikään puolueista tai niiden johtajista ei edusta heidän näkemyksiään. Pidän tätä asennetta mielenkiintoisena ja arvostettavana, sillä se saattaa johtaa siihen, että politiikkaa aletaan tehdä toisin, edustuksellisen demokratian ja puoluepolitiikan rajoja mullistavalla tavalla. Sitä odotellessa poliittinen kenttä on kuitenkin poliitikkojen ja erilaisten poliittisten voimien hallussa, ja siellä nuoret loistavat poissaolollaan.

Missä määrin disinformaatio voi vaikuttaa äänestäjiin tulevissa EU-vaaleissa?

Disinformaatio osuu maaliinsa, jos kohde on heikko. Tässä tapauksessa me eurooppalaiset olemme sen tähtäimessä. Venäjän disinformaatio ei aiheuta ongelmia; se kohdistuu jo olemassa oleviin ongelmiin. Tiedämme, että yhteiskunnissamme on käynnissä syvä poliittinen ja moraalinen kriisi. Se tarkoittaa valitettavasti sitä, että maaperä on suotuisa disinformaation vaikutuksille. Ajattelen kuitenkin niin, että eurooppalaisina ja maailmankansalaisina me olemme nykyään valistuneempia ja kokeneempia suhtautumisessamme sosiaalisen median uutisiin. Olemme oppineet paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Osaamme hieman paremmin suodattaa sosiaalisen median alustoilla olevia uutisia, koska tiedämme, että ne toimivat manipuloinnin ja valeuutisten pelikenttänä. Liialliseen pessimismiin ei kuitenkaan kannata vajota, koska se on jo tehnyt meistä disinformaation uhreja. Yhteiskunnat eivät ole enää yhtä sinisilmäisiä kuin ennen, ja ihmiset ovat tietoisia siitä, että valtiot ja muut poliittiset tahot voivat käyttää sosiaalisia verkostoja manipuloidakseen yleistä mielipidettä. Vain pieni vähemmistö ihmisistä on äänessä sosiaalisessa mediassa. Keskivertoväestön suuri enemmistö, koulutetut ihmiset, ovat hiljaa. Sanoisin, että hyvin suuri osa ihmisistä ei niele kaikkea sosiaalisessa mediassa kirjoitettua hölynpölyä.