Hivin ennaltaehkäisy, hiv-hoidon jatkuvuus ja syrjinnän kitkeminen ovat ETSK:n mukaan yhä edelleen ratkaisevia kysymyksiä, kun tätä maailmanlaajuista kansanterveydellistä kriisiä pyritään ratkaisemaan.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan pyrkimystä nostaa tavoite, jonka mukaan hiviin liittyvä leimaaminen ja syrjintä on saatava loppumaan vuoteen 2030 mennessä, tärkeälle sijalle EU:n asialistalla.

ETSK toteaa kesäkuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa, että se samaa mieltä siitä, että EU:n toimielinten olisi annettava Euroopan parlamentille 1. joulukuuta 2023 korkean tason julkilausuma hivin kantajien leimaamisen ja syrjinnän lopettamisesta.

ETSK kehottaa lisäksi asettamaan kaikille maille uuden kunnianhimoisemman tavoitteen, mitä tulee hiv-infektioiden ennaltaehkäisyyn ja leviämisen hallintaan, ja nostamaan testauksen, hoidon ja virologisen suppression kattavuuden jopa 95 prosenttiin.

”Hiv-tilanteesta yritetään nyt yli kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen saada taas kokonaiskuva. Aihetta on laiminlyöty liian kauan”, totesi lausunnon esittelijä Pietro Barbieri. ”Tarvitaan hyvin vahvaa sitoutumista sekä yhteistyötä yhteisöjen, lääkärien, koulujen ja työpaikkojen kanssa.”

Hivin kantajille on tärkeää taata yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä ja myös tarjota mahdollisuus joustaviin työaikoihin ja pidempiin poissaoloihin. Leimautumisen ja syrjinnän ehkäisemiseksi on oleellista järjestää valistuskampanjoita, koulutusta ja tiedotusta kouluissa sekä kansalaisyhteiskunnan ja nuorisojärjestöjen piirissä.

”Vaikka uusien hiv-tapausten määrä on vähentynyt, on pysyttävä valppaana. Jotta hivin leviäminen saadaan hallintaan, tarvitaan infektion varhaista diagnosointia, hoidon varhaista aloittamista ja hoitojatkumoa”, sanoi lausunnon yhteisesittelijä Nicoletta Merlo.

Hiv on kaikkialla maailmassa edelleen merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se koskettaa yli 36:ta miljoonaa ihmistä, joista 2,3 miljoonaa asuu WHO:n Euroopan alueella. Ongelma on erityisen paha Euroopan itäisissä osissa, ja Ukrainan aids-epidemia on toiseksi laajin Itä-Euroopan ja Keski-Aasian alueella.

Hiv-infektioita esiintyy pääasiassa syrjäytyneiden ryhmien keskuudessa: huumeiden käyttäjillä, miehillä, jotka harjoittavat seksiä miesten kanssa, transihmisillä, maahanmuuttajilla ja vangeilla. Leimautuminen ja pelko estävät ihmisiä hakemasta palveluja, mikä viivästyttää testausta ja diagnooseja. Diagnooseista yli 50 prosenttia saadaan vasta sitten, kun sairaus on edennyt pitkälle. Tämä lisää etenkin riittämättömän aids-hoidon alueilla leviämisriskiä ja sellaisia kuolemantapauksia, jotka olisi voitu ehkäistä.

Epidemian torjumisen kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat kattavat strategiat, joissa otetaan huomioon hoito ja ennaltaehkäisy ja hyödynnetään innovatiivisia testausmenetelmiä, kuten pika- ja kotitestejä. (ll)