Nadija Afanasieva: Yhteistyö vahvan ja turvallisen Ukrainan rakentamiseksi

Kun juhlimme uuttavuotta perheen ja ystävien kanssa ja esitimme toiveita ja suunnitelmia vuodeksi 2022, kukaan maailmassa ei arvannut elämämme muuttuvan niin dramaattisesti vain muutamaa kuukautta myöhemmin.

Ukraina koki sodan ensimmäistä kertaa itsenäisyytensä jälkeen vuonna 2014.

Ihmisarvoa ajaneen Ukrainan vuoden 2014 vallankumouksen aikana yli sata ihmistä ammuttiin Maidan-aukiolla, Itsenäisyyden aukiolla. Sitä seurasivat hyökkäys Donbassiin ja Krimin liittäminen Venäjään. Ukrainan kansalaisyhteiskunta muuttui merkittävästi vuonna 2014: vapaaehtoiset menivät etulinjaan ja auttoivat maan sisäisiä pakolaisia ja tukivat haavoittuneita sotilaita. Pidimme niitä historiamme pimeimpinä päivinä, mutta olimme väärässä.

Vuonna 2014 yhteiskuntamme kahtiajako, joka koski sitä, pitäisikö meidän liittyä EU:hun vai ei, käytännössä hävisi. Viimeisin mielipidekysely ennen helmikuussa 2022 tapahtunutta hyökkäystä osoitti, että jopa 68 prosenttia ukrainalaisista kannatti Ukrainan EU-jäsenyyttä. Tuki kasvoi 86 prosenttiin heti hyökkäyksen jälkeen ja oli maaliskuun lopussa 91 prosenttia, mikä on ehdoton ennätys!

Tämä valtava tuki on reaktio siihen, mitä EU:n kansalaisyhteiskunta on tehnyt auttaakseen. Se oli välittömästi liikkeellä ja sai EU:n hallitukset tekemään nopeita päätöksiä. Maahantunkeutumisen ensimmäisistä tunneista lähtien työskennelleiden vapaaehtoisten rooli on ollut valtava. Heidän supervoimansa on siinä, että he kykenevät löytämään nopeita ratkaisuja mihin tahansa ongelmaan ampumatarvikkeista ja drooneista aina pakolaisille tarkoitettuihin lääkkeisiin ja vaatteisiin saakka. Mielenosoitusten aalto ja valtavat määrät keltasinisiä lippuja heiluttavia ihmisiä ympäri EU:ta ovat olleet uskomattomia näkyjä. Kun haimme turvaa väestösuojista, meille antoivat voimaa kuvat Ukrainaa tukevista ihmisistä kaikkialla maailmassa.

Suurin osa kumppaneistamme tarttui puhelimeen pian sen jälkeen, kun he saivat tiedon valtavista ilmahyökkäyksistä joka puolella Ukrainaa, ja kysyi: ”Miten voimme auttaa?” Saimme paljon apua, mutta tarvitsemme sitä lisää.

Armeija tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja ja teknologioita voittaakseen taistelun; kaikkien erikoisalojen lääkärit tarvitsevat nykyaikaisia laitteita ja henkilökuntaa auttaakseen haavoittuneita sotilaita ja siviilejä; vapaaehtoiset tarvitsevat yhä enemmän kontakteja kaikkialle maailmaan jne.

Tarvitsemme kuitenkin myös strategisen vision Ukrainan elpymisprosessista, ja koko demokraattisen maailman yhteiset ponnistelut ovat ratkaisevan tärkeitä, kun rakennetaan vahvaa ja turvallista valtiota ja luodaan innovatiivisia ratkaisuja rakennusalalla, infrastruktuurin organisoinnissa, liike-elämän ja tieteen tukemisessa, eri tasoisten instituutioiden valmiuksien kehittämisessä jne.

Sekä ukrainalaiset että EU ovat saaneet hyvin kouraantuntuvia opetuksia tästä sodasta:

– Tietyt tilanteet vaativat kiireellisiä ratkaisuja, erityisesti yhteistä turvallisuutta koskevissa asioissa.
Sota alkoi vuonna 2014, ja kahdeksan vuoden ajan ukrainalaiset ovat joutuneet selittämään Venäjän läheisyyden uhkaa, riippuvuutta sellaisesta maasta peräisin olevista energiavaroista ja muista tuotteista, joka käyttää tulojaan terrorismiin ja joukkomurhiin. Ukraina sen paremmin kuin EU:kaan eivät kuitenkaan olleet valmiita tällaiseen julmaan ja täysimittaiseen hyökkäykseen: muuten olisimme molemmat toimineet päättäväisemmin. Olisiko hyökkäys tapahtunut, jos vuonna 2014 määrätyt pakotteet olisivat olleet yhtä ankaria kuin vuoden 2022 pakotteet?

– Vuoden 2022 sota on myös innovaatio- ja teknologiasota. Jos esimerkiksi lisäämme energiatehokkuutta, hajautamme energialähteitä, löydämme uusia digitaalisia ratkaisuja, kehitämme avaruusteknologiaa ja kehitämme luonnonvarojen hallintaa, itsenäisyytemme ja turvallisuutemme ovat paremmalla tasolla kuin nyt, kun kaikki maat ovat vakavassa kriisissä.

Poliitikkojen, diplomaattien, asevoimien, vapaaehtoisten ja kansalaisyhteiskunnan välittömän reagoinnin merkityksen tunnustaminen antaa meille mahdollisuuden voittaa taistelu. Tuen tarve on edelleen valtava, mutta motivaatio kasvaa päivä päivältä.

Me ukrainalaiset olemme osoittaneet, että tärkeimmät arvomme ovat ihmisarvo ja vapaus, demokratia ja tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. EU:n jäsenyyttä koskevaa nopeutettua menettelyä ei ole vielä milloinkaan ollut olemassa, mutta Ukrainan tilanne on poikkeuksellinen, ja varmaankin nyt on aika pohtia menettelyä uudelleen.

Ukrainalaiset ovat hyvin tietoisia edessään olevista tehtävistä tiellä EU:n jäsenyyteen. Vahvuutemme on motivaatio rakentaa vapaa valtio ja muodostaa kumppanuuksia niiden kanssa, jotka ovat tukeneet meitä vaikeimpina aikoina. Emme siis anna periksi, luotamme näet asevoimiimme ja uskomme maamme menestykseen ja kukoistukseen.

Kiovassa toimivan Ukrainan kansainvälisen politiikan instituutin johtaja Nadija Afanasieva