Arnold Puech d’Alissac, ETSK:n työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja

Tultuaan ensimmäistä kertaa valituksi Ranskan presidentiksi vuonna 2017 Emmanuel Macronista kuoriutui välittömästi uudistushenkisen keskustan lipunkantaja. Tällä kertaa hän ei nykyisen geopoliittisen ja kansallisen tilanteen johdosta niinkään ajanut tavoitteitaan uudistushenkisen keskustan edistämiseksi vaan korosti saavutuksiaan todellisena uudistajana, näkemyksiään maailmanpolitiikan alalla ja asemaansa johtajana, joka on elvyttänyt Ranskan politiikkaa. Lopulliset vaalitulokset paljastavat kuitenkin selvästi, että maa on huomattavasti jakautuneempi ja hajanaisempi kuin vuonna 2017.

Miten voimme antaa jälleen toivoa ranskalaisille ja varmistaa, ettei Marine Le Pen uskottele entistäkin pontevammin edustavansa poliittisen kentän keskustaa? Vastaus tähän on yksinkertainen: sosiaalinen nousu. Emmanuel Macronin on keskityttävä heikko-osaisiin ja annettava heille konkreettisia näkymiä etenemisestä taloudellisella ja sosiaalisella asteikolla.

Kesäkuussa ranskalaiset äänestävät kolmannen kerran – nyt parlamenttivaaleissa. Ranskan järjestelmä on lähtökohtaisesti aina suosinut vasta valittua presidenttiä, enkä ole lainkaan huolissani Macronin puolesta nytkään: hän saa vankan enemmistön, koska oppositio ei vasemmalla sen paremmin kuin oikeallakaan ole riittävän yhtenäinen.

Ja jos tasavaltalaiset haluavat pelastaa puolueensa, heidän on muutettava toimintamalliaan erityisesti Ranskaa koetelleissa keskeisissä kysymyksissä: alijäämät ja vakaus- ja kasvusopimus. Näin tasoitettaisiin tietä hyvinvoinnille ja toivolle.

Ranskan on jatkettava uudistuksia, erityisesti eläkeuudistusta, sillä eläkejärjestelmää leimaa julkisen ja yksityisen sektorin välinen syvä eriarvoisuus. Tällä rintamalla ei ole saatu aikaan edistystä. Presidentti Macronin viiden viime vuoden aikaisia saavutuksia tutkittaessa on selvää, että hän on epäonnistunut monien uudistusten toteuttamisessa. Hänen toisen kautensa suurena koetinkivenä tuleekin olemaan se, mitä uudistuksia hän kykenee viemään läpi.

Uudistukset tulevat olemaan hyvin vaikeita. Ranska on tiiviisti sidoksissa EU:hun, ja vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistaminen saattaa auttaa maata muuttamaan asioita.  Euroopalle Macron on mielestäni nyt ja jatkossakin hyvä liittolainen. Hän toimii myös Saksan hallituksen ehdotuksen mukaisesti ja nimittää kaksi ministeriä vastaamaan ympäristösiirtymästä.

Presidentti Macronilla on edessään vaikeuksia ja haasteita, mutta toivoaksemme hän ottaa toisella kaudellaan oppia ensimmäisellä kaudella saamistaan kokemuksista.