Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti vuoden 2022 julistamiseen Euroopan nuorison teemavuodeksi. Komitea varoittaa kuitenkin, ettei teemavuosi saa jäädä pelkäksi promootiotoiminnaksi vaan sen tulee viedä EU:n nuorisostrategiaa eteenpäin selkeiden suunnitelmien ja selkeän sitoutumisen avulla. Aloitteen on tavoitettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja epäsuotuisilla alueilla asuvat nuoret.

Voidakseen onnistua tässä ja jotta teemavuoden tapahtumista ei tule itsetarkoitusta, EU:n olisi kehitettävä selkeät indikaattorit ja tavoitteet, joissa tärkeimmällä sijalla ovat nuorisoa tukevat politiikat ja monialainen työskentely, ETSK toteaa lausunnossaan Euroopan nuorison teemavuodesta 2022.

”ETSK odottaa pääsevänsä osallistumaan Euroopan nuorison teemavuoteen 2022 rakentavasti. Haluamme, että teemavuoden avulla päästään eurooppalaisten nuorten kannalta kouriintuntuviin tuloksiin politiikanaloilla, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä”, lausunnon esittelijä Michael McLoughlin sanoi.

ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että teemavuoden ohjelma ja painopisteet vaikuttavat raskailta, koska ne sisältävät hyvin paljon sitoumuksia ja viittauksia muihin aloitteisiin, määrärahoihin ja politiikanaloihin.

”On tärkeää, että ehdotus on selkeä ja hyvin kohdennettu. Joskus vähemmän on enemmän, ja pelkona saattaa olla, että kovin monien politiikanalojen ja jaettujen vastuualueiden listaaminen voi sumentaa fokuksen, jonka pitäisi olla yksiselitteisesti vaikutuksissa, vastuussa ja tuloksissa”, McLoughlin korosti.

ETSK katsoo, että päätös vuoden 2022 julistamisesta nuorison teemavuodeksi tehtiin oikeaan aikaan ja sopii tilanteeseen. Covid-19-kriisi on koetellut nuoria erityisen ankarasti, ja sillä on pitkäaikaisia seurauksia heidän koulutukselleen ja sosiaaliselle, taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnilleen. ETSK:n mielestä ehdotus on kuitenkin saatettu laatia liian kovalla kiireellä.

Vaarana on, että merkittävissä nuorisoon liittyvissä aloitteissa on kyse ennemminkin korkean tason poliittisista ilmoitusasioista kuin pitkän aikavälin järjestelmällisestä kehittämisestä.

Tiukka aikataulu on haastava myös kun ajatellaan teemavuoden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa: kansallisille viranomaisille on jäänyt mitättömän vähän aikaa kehitellä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia, ja niillä saattaa myös olla vaikeuksia löytää rahoitusta teemavuoden tapahtumien kustannusten kattamiseksi.

ETSK ehdottaakin kokonaismäärärahojen kasvattamista ehdotetuista kahdeksasta miljoonasta kymmeneen miljoonaan euroon, joista kaksi miljoonaa varattaisiin kansallisen tason koordinointia varten. Tämä on tarpeen riittävän vaikutuksen takaamiseksi ja osallistumisen edistämiseksi. (ll)