Sandra Parthie

Tekoälysäädös on ensimmäinen kattava oikeudellinen kehys, jolla säännellään tekoälyä globaalisti.

Tekoälyn käyttö on laajenemassa ja vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Se vaikuttaa esimerkiksi tietoihin, joita ihmiset näkevät verkossa kohdennetussa mainonnassa. Vielä oleellisempaa on, että sitä käytetään nyt terveydenhuoltoalalla syövän kaltaisten sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Tätä varten tekoälysovellukset tarvitsevat yleiskäyttöisiä tekoälymalleja, jotka on koulutettava. Tekoälymalleille on syötettävä lukuisia kuvia esimerkiksi syöpäsoluista, jotta ne pystyvät tunnistamaan niitä riippumattomasti.

Onnistunut koulutus perustuu valtaviin datamääriin. Koulutuksen tapa vaikuttaa koulutetun tekoälymallin tai -sovelluksen tulosten laatuun. Jos sille syötetään vääriä tietoja tai kuvia, se tunnistaa terveitä soluja virheellisesti syöpäsoluiksi.

Sairaanhoidon ja terveydenhuollon parantaminen on vakuuttava esimerkki siitä, miksi EU:ssa tarvitaan valmiuksia ja infrastruktuuria yleiskäyttöisten tekoälymallien kehittämiseksi. Se auttaa yksinkertaisesti pelastamaan ihmishenkiä.

Lisäksi yleiskäyttöiset tekoälymallit ovat käänteentekeviä tuotantoprosessien ja myös yritysten kannalta. Jotta Euroopan talous säilyisi kilpailukykyisenä, EU:ssa on oltava edellytykset innovoinnille ja kannustettava yrittäjiä ja startup-yrityksiä kehittämään ideoitaan.

Tekoälyyn ja yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin liittyy tietenkin riskejä, jotka vaihtelevat malleissa ja sovelluksissa olevista virheistä aina teknologian suoraan rikolliseen käyttöön. Näin ollen EU:lla on myös oltava asiantuntemusta vahingollisten hyökkäysten ja kyberuhkien torjumiseksi, ja sen on pystyttävä tukeutumaan EU:ssa sijaitsevaan infrastruktuuriin, yksinkertaisesti sanottuna sen varmistamiseksi, että ”valot pysyvät päällä”.

Kaikki edellä esitetty osoittaa tarpeen oikeanlaiselle säädökselle, jossa keskitytään koulutusdatan laatuun, koulutusmenetelmiin ja viime kädessä lopputuotteeseen. Sen on pohjauduttava eurooppalaisiin arvoihin, kuten avoimuuteen, kestävyyteen, tietosuojaan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Valitettavasti usein yleiskäyttöisen tekoälyn merkittävän kehityksen takana ovat EU:n lainkäyttövallan ulkopuoliset toimijat. EU:n on siksi kehitettävä valmiuksiaan valvoa säännöstensä ja eurooppalaisten arvojen noudattamista markkinoillamme toimivien EU:n ja sen ulkopuolisten toimijoiden osalta.

EU:n on heikennettävä suurten, usein Euroopan ulkopuolisten, digitaalialan yritysten määräävää markkina-asemaa muun muassa hyödyntämällä kilpailupolitiikan välineitä. EU:n kilpailuviranomaisten on hyödynnettävä valmiuksiaan ja varmistettava, että hyperskaalatason toimijat eivät käytä väärin yritysten välistä tai yritysten ja viranomaisten välistä markkina-asemaansa.

Viranomaiset voivat tukea yleiskäyttöisten tekoälymallien ja tekoälysovellusten eurooppalaisia tarjoajia hankkimalla niiden tuotteita, mikä osoittaa niiden luotettavuuden uusille käyttäjille ja asiakkaille. EU:lla on tarvittavat asiantuntijat, teknologinen osaaminen ja yrittäjähenki tekoälyn valmistamiseksi Euroopassa. Investointien ja asianmukaisen tietoteknisen infrastruktuurin puute sekä toiminnan laajentamista vaikeuttava sisämarkkinoiden jatkuva pirstoutuminen haittaavat kuitenkin Euroopan tekoälyalan toimijoiden kilpailukykyä.