”On aika ottaa konkreettinen askel eteenpäin Draghin raportista, ennen kuin se hukkuu politiikan jalkoihin. Tarvitsemme hyviä strategioiden laatijoita ja päättäjiä, jotka pystyvät näkemään raporttia pidemmälle ja kehittämään strategioita EU:n teollisuuspolitiikkaa varten”, sanoo kroatialainen yrittäjä ja tutkija Stjepan Orešković.  Hän esitteli yhdessä transatlanttisen Atlantic Council -ajatushautomon johtajan Jörn Fleckin kanssa kunnianhimoisen Future 500 -aloitteen Brysselissä pidetyssä julkisessa kansainvälisessä Conclave II -konferenssissa. Aloite on osa Atlantic Council -ajatushautomon laajempaa SEEUS Futures -foorumia, ja sen avulla on tarkoitus yksilöidä 500 eurooppalaista yritystä, joilla on potentiaalia merkittävään kasvuun ja maailmanlaajuiseen vaikutukseen, ja tukea niitä. Tavoitteena on tukea Euroopan uusia yrittäjiä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja vahvistaa Euroopan läsnäoloa kansainvälisessä taloudessa. Stjepan Orešković kertoi meille lisää hankkeesta.

Voitteko esitellä lyhyesti Future 500 -hankkeen ydinajatuksen?

Aloite perustuu Euroopan tulevaisuutta koskevista tärkeistä raporteista – erityisesti Draghin, Lettan ja Heitorin laatimista raporteista – saatuun tietoon sekä tutkijoiden ja yrittäjien näkökulmasta tehtyyn analyysiin, ja sen yhteydessä nostetaan esiin useita kriittisiä kysymyksiä: Kuka toteuttaa nämä kilpailukykysuunnitelmat ja hiljattain julkaistun kilpailukykykompassin? Mitä mekanismeja käytetään? Mitä kustannuksia niistä aiheutuu? Mitä tuottoja voidaan odottaa verrattuna viimeaikaisten yhdysvaltalaisten kasvuyritysten tuottoihin? Future 500 -hanke on Yhdysvaltoja, EU:ta ja Kaakkois-Eurooppaa edustavan SEEUS-foorumin kulmakivi, ja sen tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja yhteistyötä näiden alueiden välillä. Se on suunniteltu strategisesti vastaamaan Euroopan pakottavaan tarpeeseen edistää dynaamista toimintaympäristöä, joka auttaa nostamaan paikalliset yritykset johtoasemaan maailmanlaajuisella näyttämöllä. Aloitteessa keskitytään riskipääoman tarjoamiseen, strategiseen ohjaukseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen sekä Harvardin yliopiston Dani Rodrikin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin Beata Jaworcikin kaltaisilta asiantuntijoilta saatavaan oppiin, ja tavoitteena kehittää 2000-luvun teollisuuspolitiikkaa, joka parantaa merkittävästi kilpailuasemaamme.

Onko teillä jo mahdollisia ehdokkaita valittavien 500 yrityksen joukkoon? Mitkä ovat perusvaatimukset, jotka yrityksen on täytettävä tullakseen valituksi?

Yrityksiä ei ole vielä valittu, mutta Future 500 -hankkeen kohderyhmänä ovat toimijat, joilla on potentiaalia laajentua sekä kasvaa nopeasti. Prosessi on avoin ja jatkuva, ja siinä asetetaan etusijalle taloudellinen lupaavuus, innovointi ja strateginen merkitys toimialalla. Pyrimme myös solmimaan kumppanuuksia sellaisten kansainvälisten kehityspankkien ja sijoittajien kanssa, jotka jo tukevat yritysten kehittymistä kilpailuvalteiksi. Painopiste on yrityksissä, jotka ovat jo osoittaneet olevansa vankalla kasvu-uralla ja joilla on näyttöä innovatiivisista valmiuksista ja pyrkimyksistä laajentua maailmanlaajuisesti. Näin varmistetaan, että yritykset ovat paitsi markkinajohtajia myös teknologian ja liiketoimintamallien edelläkävijöitä. Perustana toimivat kokemuksemme Scale-Up Europe -aloitteen kaltaisista suurista hankkeista, jotka kokoavat yhteen yritysten perustajia, sijoittajia, johtajia ja tutkijoita ja joiden tavoitteena on tehdä Euroopasta teknologiahuippujen kotipaikka. EU:n ehdokasmaille hankkeeseen mahdollisesti valittavat yritykset ovat erityisen tärkeitä – ne ilmentävät uuden talouden periaatteita ja toimivat roolimalleina kunnianhimoisille, kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille, jotka eivät tukeudu pääasiassa kansalliseen verovaroin hoidettavaan rahoitukseen.

Kuinka optimistisesti suhtaudutte Euroopan maailmanlaajuiseen kilpailukykypotentiaaliin?

On syytä olla erittäin optimistinen sen suhteen, että Eurooppa pystyy vahvistamaan maailmanlaajuista kilpailuasemaansa ja pääsee eroon yleisistä itsesääliin taipuvaisista asenteista. Euroalueen osakkeiden kokonaistuotto vuoden 2022 lopulla alkaneiden härkämarkkinoiden jälkeen ylitti S&P 500:n, jos Nvidia jätetään huomiotta. Euroopan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien ansiosta ihmiset pysyvät terveinä ja aktiivisina pidempään paljon alhaisemmilla kustannuksilla, ja nämä järjestelmät vaikuttavat siten myönteisesti taloutemme tuottavuuteen ja kilpailukykyyn maailmanlaajuisesti.

Yritämme konkretisoida Immanuel Kantin Ranskan vallankumouksen yhteydessä esittämää ajatusta ”todellisesta innostuksesta”. Tällainen ajattelutapa voi muuttaa haasteet motivoivaksi voimaksi, mikä johtaa voittamattomalta vaikuttavaan päättäväisyyteen. Tarvitsemme vähemmän vaurasta, omahyväistä eliittiä ja liian tottelevaisia, kunnianhimottomia sätkynukkeja, joita on suosittu kahden viime vuosikymmenen aikana. Sen sijaan tarvitsemme enemmän ”nälkäisiä” nuoria – tarmokkaita, kunnianhimoisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tarttumaan haasteisiin.

Future 500 -aloitteen tavoitteena on puuttua ennakoivasti kilpailukykyraporteissa mainittuihin kroonisiin haasteisiin, kuten rohkean innovoinnin ja yritysten laajentumisen tarpeeseen. Euroopan maailmanlaajuinen asema perustuu pitkälti sen kykyyn ottaa käyttöön kehittyneitä teknologioita, tukea yrittäjähenkisiä osaajia ja muokata teollisuuspolitiikkaa sellaiseksi, että se edistää osallistavaa kasvua. Future 500 -aloitteen avulla pyritään luomaan suotuisa ympäristö yritysjohtajille ja innovoijille tukeutumalla hyvin koulutettuun työvoimaan, rikkaaseen innovointiperintöön sekä perinteisiin ja uusiin teollisuudenaloihin ja ratkaisemaan sääntelyn hajanaisuuden ja markkinoiden epätasapainon kaltaisia ongelmia.

Lyhyesti sanottuna Future 500 -aloite on tärkeä askel Euroopan talousympäristön testaamisessa. Sen avulla tuetaan erittäin potentiaalisia yrityksiä ja vahvistetaan yrittäjyysekosysteemiä ja tehdään Euroopasta siten maailmanlaajuinen kilpailija. Kilpailussa ei voi voittaa, jos ei tunne kanssakilpailijoitaan.

Tohtori Stjepan Orešković on tutkija ja yrittäjä. Hän on Euroopan tiede- ja taideakatemian jäsen ja Bosqar Invest -yrityksen perustaja. Bosqar Investin työntekijämäärä on Oreškovićin perheen johdolla kasvanut viidessä vuodessa 300:sta yli 16 000:een, mikä on osoitus vaikuttavasta laajentumistrategiasta, jossa yhdistyvät tiede, teknologia, eläke- ja muista rahastoista peräisin olevat investoinnit sekä Draghin raportissa peräänkuulutettu, ratkaisevan tärkeä yrittäjärohkeus. Tämä strateginen painotus on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että Atlantic Council päätti käynnistää Oreškovićin kuvaileman Future 500 -hankkeen.