EU:n jäsenvaltioiden olisi helpotettava kansalaisyhteiskunnan kattavaa osallistumista ja lisättävä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kansalaisyhteiskunnan suuntaan kaikilla radioaktiivisen jätteen käsittelyn (ydinjätehuollon) osa-alueilla. Tämä koskee sekä nykyisiä että mahdollisia tulevia jätteen sijoituspaikkoja, erityisesti kun otetaan huomioon, että syntyvän radioaktiivisen jätteen vuotuisten määrien ennakoidaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen aikana ja sen jälkeenkin.

ETSK ottaa asiaan vakaasti kantaa lokakuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. Se toteaa, että saatavilla olevilla varoilla olisi kehitettävä kansalaisyhteiskunnan ryhmien, erityisesti ydinlaitosten sijaintialueiden paikallisyhteisöjen, valmiuksia osallistua itsenäisesti hankkeisiin ja tutkimuksiin, joissa arvioidaan ydinjätehuollon osallistamis- ja avoimuuskäytäntöjä.

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot raportoivat avoimuustoimistaan sekä menettelyistään, joiden avulla suurta yleisöä osallistetaan radioaktiivisen jätteen käsittelyä koskevaan päätöksentekoprosessiin. ”Komitea kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että radioaktiivisen jätteen käsittelyyn liittyen seurataan ympäristön, kansanterveyden ja sosioekonomisen tilanteen kehitystä ja julkaistaan säännöllisesti seurantatietoja”, totesi esittelijä Alena Mastantuono.

Jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuunsa, jotta ydinjätteen käsittelystä aiheutuva taakka ei jää tulevien sukupolvien harteille, olipa kyse minkä luonteisesta, miten pitkäikäisestä ja minkä vaaraluokan jätteestä tahansa.

Koska suuri osa käytetystä ydinpolttoaineesta voidaan jälleenkäsitellä, halkeamiskelpoisia aineita olisi kierrätettävä, jolloin ydinlaitosten käyttöön tarvitaan vähemmän luonnonuraania. Jäsenvaltiot voisivat soveltaa kiertotalousstrategioita ja pitää näin huolen siitä, että käsiteltäväksi päätyy mahdollisimman vähän jätettä.

”Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvioissa käytöstäpoistokustannuksista sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelykustannuksista otetaan huomioon kustannusten kasvaminen ajan mittaan ja että varatut varat riittävät kattamaan todelliset kustannukset”, sanoi yhteisesittelijä Christophe Quarez. (mp)