Yhä useammat eurooppalaiset ovat huolissaan siitä, etteivät he pysty löytämään kunnollista asuntoa, johon heillä on varaa, ja että he altistuvat sen myötä seuraaville riskeille: puutteelliset asuinolot, taloudelliset vaikeudet, asumiseen liittyvä epävarmuus ja jopa asunnottomuus. Kohtuuttomat asumiskustannukset voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, johtaa epätasa-arvoisiin elinoloihin ja -mahdollisuuksiin sekä aiheuttaa kustannuksia terveydenhuoltoalalla, tuottavuuden heikkenemistä ja ympäristövahinkoja.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Brysselissä äskettäin järjestämässä konferenssissa annettiin selkeä varoitus: Euroopan asuntokriisi on pahenemassa, ja sillä on useita sivuvaikutuksia.

Eurofoundin tuoreen tutkimuksen mukaan asuntokriisi vaikuttaa erityisesti nuoriin estäen heitä muuttamasta pois kotoaan. Ikä, josta lähtien vähintään 50 prosenttia ihmisistä EU:ssa asuu vanhempiensa kodin ulkopuolella, on noussut 26 vuodesta 28 vuoteen vuosina 2007–2019. Vanhempiensa luona asuvien 25–34-vuotiaiden määrä kasvoi vuosina 2010–2019 eniten Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Belgiassa, Kreikassa ja Irlannissa.

ETSK on vuosien mittaan pyrkinyt tuomaan esiin asumiseen liittyviä ongelmia, jotka koskevat koko EU:ta. Komitea antoi vuonna 2020 jäsentensä Raymond Hencksin ja András Edelényin laatiman lausunnon aiheesta ”Kaikille mahdollisuus kunnolliseen, kestävyysperiaatteiden mukaiseen ja pysyvästi kohtuuhintaiseen asumiseen” ja kehotti laatimaan eurooppalaisen asuntopoliittisen toimintaohjelman.

ETSK aikoo konferenssin suositusten avulla antaa poliittista pontta keskustelulle ja varmistaa, että EU:n asuntokriisi näkyy uuden Euroopan parlamentin ja uuden komission vuosien 2024–2029 asialistalla. Euroopan unionin on yhdistettävä voimavarat kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen pulan torjumiseksi. (mp)