Maailman terveysjärjestön Euroopan aluejohtajan Hans Henri Klugen haastattelu
Miten hyvin rokotuskampanja on mielestänne tehonnut Euroopassa?
Maailmassa on ollut helmikuun 4. päivästä 2021 lähtien enemmän covid-19-rokotuksen saaneita kuin tartunnan saaneita epidemian alusta lukien. Euroopassa on tähän mennessä annettu yli 477 miljoonaa covid-19-rokotusta (tilanne 17. kesäkuuta).
On siis tapahtunut suurta edistystä: sairaalahoitoa tarvitsevien osuus on pienentynyt ja koronakuolemat ovat vähentyneet etenkin niissä maissa, missä suuri osa ikäihmisistä on ottanut rokotuksen. Tämä osoittaa paitsi sen, että rokotteet tehoavat, myös sen, että suurimman riskin väestöryhmien rokottaminen ensimmäisenä – kuten maailmanlaajuisen ja aluetason neuvoa-antavat komiteat ovat suosittaneet ja kaikkialla WHO:n Euroopan alueella on tehty – on toimiva strategia. Näin on pelastettu ihmishenkiä, pystytty lievittämään terveydenhuoltojärjestelmien taakkaa ja pääsemään mahdollisimman pian ylitse pandemian akuutista vaiheesta.
Sairaalaan joutuvien määrä ja kuolemantapaukset vähenevät rokotusten myötä merkittävästi, mutta varovaisuus on valttia edelleen, sillä myös rokotuksen saaneet voivat saada tartunnan ja levittää virusta. Hyväksi havaittuja kansanterveystoimia ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista on jatkettava samalla kun rokotustahtia kiristetään.
Haluaisin välittää sen äärimmäisen tärkeän viestin, että tulevaisuus ei ole kiveen hakattu ja että covid-19-pandemian kehitys riippuu meistä itsestämme – yksittäisten ihmisten teoista ja koko yhteiskunnan tasolla toteutettavista toimista.
Millainen tilanne on maailmanlaajuisesti?
Oikeudenmukaisuutta on tärkeää parantaa. Rokotteet vähentävät vakavia sairastumisia ja kuolemantapauksia maissa, joilla onnekseen on niitä riittävästi kaikkein haavoittuvimpien väestöryhmien rokottamiseksi, ja alustavat tulokset viittaavat siihen, että rokotteet saattavat myös hidastaa viruksen leviämistä. Järkyttävä epätasa-arvo rokotteiden saatavuudessa eri puolilla maailmaa on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka heikentävät mahdollisuuksia taltuttaa tämä pandemia.
Tällä hetkellä maailmassa 77 % kaikista koronarokotuksista on annettu kymmenessä maassa. On tehtävä enemmän sen varmistamiseksi, että rokotteet jakautuvat oikeudenmukaisesti eri maiden ja väestöryhmien kesken.
Lisäksi on tärkeää toimia solidaarisesti. Nyt on aika tehdä kaikki mahdollinen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja pyrkiä kaikin tavoin siihen, että ketään ei unohdeta. Tavoitteeksi tulee ottaa korkea rokotuskattavuus jokaisessa maassa, suurimmassa vaarassa olevista alkaen, jotta etenisimme pitkin harppauksin paluussa normaaliin elämään.
WHO:n pääjohtaja kehotti Maailman terveyskokouksen 74. istunnossa maailman maita tukemaan mittavaa kampanjaa sen varmistamiseksi, että vähintään 10 % jokaisen maan väestöstä saataisiin rokotettua syyskuuhun mennessä, ja jatkamaan yhdessä toimia joulukuuhun saakka, jotta tavoite rokottaa vähintään 30 % väestöstä toteutuisi vuoden loppuun mennessä. Maailmanlaajuisen kansanterveysyhteisön kaikkien osapuolten on tehostettava toimiaan.
Mitä on otettu opiksi? Miten voimme parantaa valmiutta vastata tuleviin haasteisiin?
Maailman terveyskokouksen 74. istunnon, joka alkoi 24. toukokuuta ja päättyi 1. kesäkuuta, pääaiheena oli covid-19-pandemiasta irti pääseminen ja valmistautuminen seuraavaan pandemiaan. Ennen kaikkea tehtiin yhdessä hartiavoimin töitä sen puolesta, että meneillään olevasta pandemiasta otettaisiin opiksi.
WHO on tilannut useita riippumattomia selvityksiä ja asiantuntijalausuntoja, joista maailmanlaajuinen kansanterveysyhteisö saa osviittaa pandemioiden tai muiden kansainvälisesti merkittävien kansanterveyskriisien torjuntaan liittyvän yhteisen toiminnan kehittämiseen.
Kaikissa selvityksissä on suositettu vakaasti ja selvästi, että WHO:lla pitäisi olla terveyskriisien torjunnassa tulevaisuudessa entistä vahvempi rooli. Nyt on siirryttävä suosituksista niiden toteuttamiseen, joka on mittava tehtävä ja edellyttää laajaa poliittista ja taloudellista sitoutumista. Selkeänä yhteisenä tavoitteena tulee olla, että pelastetaan yhä useampia ihmishenkiä, ehkäistään toimeentulomenetyksiä ja varmistetaan pandemiatoimien oikeudenmukaisuus.
On ehdotettu uuden pandemiayleissopimuksen solmimista pandemiavalmius- ja pandemiantorjuntarakenteiden vahvistamiseksi. Tästä keskustellaan marraskuussa pidettävässä Maailman terveyskokouksen erityisistunnossa.
Euroopan alueelle on perustettu aloitteestani nk. Montin komitea eli yleiseurooppalainen terveyden ja kestävän kehityksen komitea, jonka tehtävänä on pohtia uudelleen toimintapoliittisia painotuksia pandemiat huomioon ottaen. Komitean jäseninä on entisiä valtioiden johtajia, tutkijoita ja ekonomisteja, terveydenhuolto- ja sosiaalialan laitosten johtajia sekä elinkeinoelämän ja rahoituslaitosten johdon edustajia eri puolilta Eurooppaa. Siltä odotetaan eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien koronatoimien arvioinnin perusteella suosituksia investoinneista ja uudistuksista, joiden avulla voidaan parantaa terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmien häiriönsietokykyä.
Millä tavoin EU edistää maailmanlaajuisia ja alueellisia covid-19-pandemian torjuntaan liittyviä toimia?
EU on maailmanlaajuisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tärkeimpiä kumppaneita.
EU-jäsenyysprosessi vauhdittaa merkittävällä tavalla uudistuksia ja motivoi maiden hallituksia edistymään erilaisilla lainsäädännön ja toimintapolitiikan aloilla. EU:n investointipaketit ovat keskeisen tärkeitä eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten tekemien julkisten ja yksityisten investointien lisäämiseksi Länsi-Balkanilla ja itäisissä kumppanimaissa, myös terveydenhuollon alalla. Arvostamme myös terveysalan investointeja, joita EU tekee rahoittamalla WHO:n Euroopan aluetoimiston toimintaa ja toteuttamalla sen kanssa yhteisiä toimia EU:n ulkopuolisissa maissa.
Vallitsevan pandemian aikana (ja sen jälkeen) WHO:n Euroopan aluetoimisto pyrkii solmimaan kumppanuuksia ja valmistelemaan YK:n ja EU:n yhteisiä strategioita, joiden tavoitteena on edistää Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysprosessia ja vahvistaa demokraattisia toimintavalmiuksia ja talouden toimintaa EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa.
WHO:n Euroopan aluetoimisto haluaa hyödyntää näkyvää asemaansa johtavana terveysalan toimijana ja luoda, tukea ja vauhdittaa strategisia kumppanuuksia ja yhteistyötä Euroopan alueilla. Tämä on hyvin tärkeää, jotta edistyisimme vuosien 2020–2025 eurooppalaisen työohjelmamme täytäntöönpanossa ja vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.