ETSK info

ETSK:n kesäkuun täysistunnossa Frans Timmermans kertoi toimenpiteistä, joilla suojellaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia siinä tilanteessa, että hiilen hinnoittelua laajennetaan lämmitys- ja liikennepolttoaineisiin. Lisäksi hänelle esitettiin ETSK:n ehdotukset yritysten vihreää siirtymää koskevan päätöksenteon parantamisesta työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun avulla.

Toivottaessaan tervetulleeksi Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi: ”Vihreän kehityksen ohjelma on kunnianhimoinen kasvustrategia EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja talouden vauhdittamiseksi, mutta sen sosiaalista sekä työelämään, terveyteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvää ulottuvuutta olisi vahvistettava, jotta voitaisiin varmistaa, ettei yksikään ihminen, yhteisö, työntekijä, ala tai alue jää jälkeen.”

Timmermans totesi, että komissio pitää vihreän siirtymän sosiaalista ulottuvuutta ensisijaisen tärkeänä pandemian aiheuttaman kohtuuttoman yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vuoksi. Hän kertoi 14. heinäkuuta julkaistavan 55-valmiuspaketin pääelementeistä.

Timmermansin mukaan paketissa ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus sidotaan uusiin ehdotuksiin” seuraavasti:

• Jaetaan ilmastotoimien taakkaa oikeudenmukaisesti toimialojen, valtioiden ja yksilöiden kesken.
• Otetaan käyttöön sosiaalinen mekanismi, jonka avulla voidaan pehmentää toimenpiteiden, esimerkiksi mahdollisen päästökaupan laajentamisen lämmitys- ja liikennepolttoaineisiin, vaikutusta kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin.

”Meidän on suojeltava heikossa asemassa olevia kotitalouksia mahdollisilta lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnannousuilta erityisesti niillä alueilla, missä puhtaita vaihtoehtoja ei ole helposti saatavilla”, Timmermans sanoi. ”Jos aioimme ottaa nämä polttoaineet päästökaupan piiriin, meidän on mentävä askelta pidemmälle myös sitoutumisessamme sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Kaikkiin ehdotuksiin päästökaupasta näillä uusilla aloilla on liityttävä samalla myös ehdotus sosiaalisista vaikutuksista.”

Osana keskustelua Timmermansille esitettiin ETSK:n ehdotus vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisesta ulottuvuudesta. Esittelijä Norbert Klugen lausunnossa ”Ei vihreän kehityksen ohjelmaa ilman sosiaalista ulottuvuutta” esittämissä ehdotuksissa keskitytään työntekijöiden vahvempaan osallistumiseen yritysten päätöksentekoon sekä yritysten yhteiskuntavastuuseen.

”Uskomme, että tuomalla työntekijöiden äänen kuuluviin voimme parantaa niiden taloudellisten päätösten laatua, joita yritykset tekevät siirtyessään vihreään malliin”, Kluge sanoi.

”Työntekijöille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa yritysten hallintoelimiin edistävät yleensä pidemmän aikavälin lähestymistapaa ja parantavat päätöksenteon laatua talousuudistuksia toteutettaessa”, Kluge jatkoi.

ETSK painottaa kuitenkin, että vihreän kehityksen ohjelman sosiaalinen ulottuvuus ei liity ainoastaan työhön. Siinä on kyse tuloista, sosiaaliturvasta ja verotuksellisesta tuesta, jota annetaan kaikille sitä tarvitseville, myös niille, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia työllistyä. (dm)

EU:n lähitulevaisuuden tärkeimpiin painopisteisiin on kuuluttava Euroopan talouden saattaminen takaisin raiteilleen kestävän siirtymän toteuttamiseksi ja vaurauden tuottamiseksi unionin kansalaisille ja yrityksille. Tämä on ETSK:n kesäkuun täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman Euroopan komission vuoden 2022 työohjelmaa koskeva ETSK:n kannanotto keskeinen viesti.

Pandemian jälkeen avainsanoiksi olisi otettava elpyminen ja jälleenrakentaminen, ETSK toteaa päätöslauselmassaan. On toteutettava sekä investointeja että uudistuksia talous- ja sosiaalikriisin voittamiseksi ja Euroopan selviytymiskyvyn vahvistamiseksi tulevien häiriöiden varalta osallistavan ja kestävän kasvun, ihmisarvoisen työn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta.

Tärkeimpinä osatekijöinä tulisi olla

• sisämarkkinoiden tarjoamien kaikkien mahdollisuuksien hyödyntäminen
• kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen
• kiertotalouden toteuttaminen ja ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä
• hyvän hallinnon ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistaminen.

Kommentoidessaan päätöslauselman hyväksymistä ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi uskovansa, että hyvissä ajoin annetut ETSK:n suositukset tarjoavat hyödyllisen panoksen komission tulevaan työohjelmaan: ”Komitea on edelleen täysin sitoutunut tukemaan komission kuutta kunnianhimoista tavoitetta ja täyttämään tehtävänsä kansalaisyhteiskunnan ja unionin toimielinten välisen vuoropuhelun edistäjänä, jotta näistä tavoitteista voi tulla todellisuutta.”

Schweng lisäsi, että kaikkien kansalaisten osallistuminen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välityksellä edistää todellisen demokraattisen perustan luomista elpymisprosessille ja Euroopan tulevaisuuden uudelleenmuotoilulle. ”Luotan siihen, että komissio ottaa huomioon Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ehdotukset asettaessaan painopisteitään seuraavalle vuodelle.”

Syövästä on tulossa suurin kuolinsyy EU:ssa, joten EU:n syöväntorjuntasuunnitelma on varmasti ajankohtainen. ETSK suhtautuu myönteisesti tähän suunnitelmaan, joka on virstanpylväs taistelussa syöpää vastaan. Ratkaisemattomat alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden muodot ovat kuitenkin merkki siitä, että parantamisen varaa on vielä.

ETSK tukee voimakkaasti komission uutta 4 miljardin suunnitelmaa syöväntorjuntatoimien rahoittamisesta. Suunnitelma on ensimmäinen vuoden 1990 jälkeen laadittu strategia-asiakirja, jossa keskitytään tämän terveysuhan torjuntaan.

”EU tarvitsee uuden syöpäsairauksien tutkimisen Marshall-suunnitelman, ja tämä on askel oikeaan suuntaan. Emme saa heittää tätä tilaisuutta hukkaan”, painotti EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Małgorzata Anna Bogusz.

”Suunnitelma on tarkoituksenmukainen, koska se kattaa monia syövän torjunnan keskeisiä näkökohtia”, totesi lausunnon toinen esittelijä Milena Angelova.

Syöpäkuolleisuus ja -sairastuvuus korreloivat syöpätyypin sekä potilaan asuinpaikan ja sosiaalisen aseman kanssa. Huomiota on kiinnitettävä alueellisiin infrastruktuurieroihin ja sosiaaliseen epätasapainoon työllisyyden ja eri sukupuolten osalta.

ETSK kannustaa jäsenvaltioita toimimaan ennakoivasti ja korostaa työperäisen syövän tehokkaan ehkäisemisen tarvetta. Komitea kehottaa myös lisäämään tutkimusta altistumisesta karsinogeeneille, mutageeneille ja hormonitoimintaa häiritseville aineille sekä erityisesti naisten keskuudessa esiintyvien työperäisten syöpien syistä.

Lisäksi lausunnossa korostetaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskeistä roolia tietoisuuden lisäämisessä ja kampanjoinnissa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on vahvistanut sitoumuksensa tehdä Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten kanssa yhteistyötä EU:n ydinarvojen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja demokratian, turvaamiseksi ja toteuttamiseksi.

ETSK keskusteli 10. kesäkuuta pidetyssä täysistunnossaan oikeusasioista vastaavan komission jäsenen Didier Reyndersin kanssa eurooppalaisista arvoista ja pyysi tässä yhteydessä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansalaisten demokraattista osallistumista EU:n tasolla vahvistettaisiin. Tavoitteena on, että kansalaiset pääsisivät osallistumaan muullakin tavoin kuin vain vaalien kautta ja että voitaisiin käydä mielekästä kansalaisvuoropuhelua. Lisäksi ETSK:n jäsenet painottivat erityisesti sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien tunnustamista perusoikeuksiksi EU:ssa.

ETSK esitteli ja hyväksyi täysistunnossa lausuntonsa Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta ja uudesta strategiasta perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi. Se antaa lausunnoissa tukensa komission hiljattain tekemille aloitteille demokraattisten arvojen ja kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi EU:ssa.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi seuraavaa: ”EU:n arvoille löytyy haasteita kaikkialta: niitä ei voida pitää itsestäänselvyyksinä edes sellaisissa maissa, joissa demokratialla on pitkät perinteet. Kansalaisyhteiskunta odottaa EU:n toimilta paljon, ja se haluaa osallistua aktiivisesti jäsenvaltioissa ja unionitasolla käytäviin keskusteluihin näiden arvojen puolustamisesta.”

Didier Reynders sanoi: ”Monet ongelmat edellyttävät koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa ja kansainvälistä yhteistyötä, joka pohjaa hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja faktantarkastajien, yksityisen sektorin, tiedotusvälineiden ja kansalaisten koordinoituun toimintaan. Hedelmällinen yhteistyö komiteanne kanssa onkin tervetullutta.”

ETSK kehottaa perusoikeuskirjaa koskevasta strategiasta antamassaan lausunnossa ryhtymään toimiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden suojelemiseksi ja tukemiseksi. Näihin toimiin tulisi sisältyä varoitusmekanismi häirinnän havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi. Komitea pyytää, että työmarkkinaosapuolille annettaisiin suurempi rooli perusoikeuskirjassa määrättyjen oikeuksien edistämisessä ja täytäntöönpanossa.

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaa käsittelevässä lausunnossaan ETSK suosittelee, että komissio lisäisi suunnitelmaan erityisen pilarin kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistumista ja työelämän demokratian edistämistä varten. Komitea pitää valitettavana, ettei Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa ole otettu huomioon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen tärkeää roolia eriarvoisuuden vähentämisessä ja eurooppalaisten kannustamisessa demokraattisten ihanteiden omaksumiseen. (ll)

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen kymmenes teemapäivä järjestettiin poikkeuksellisesti kaksipäiväisenä verkkotapahtumana. ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng, Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová ja Euroopan parlamentin varapuhemies Pedro Silva Pereira arvioivat tapahtumassa tämän ainutlaatuisen osallistavan demokratian välineen nykytilaa.

Christa Schweng korosti avauspuheenvuorossaan, että vaikuttavuus on jokaisen osallistavan prosessin olennainen piirre: ”Vaikutuksen puute voi aiheuttaa pettymystä, välinpitämättömyyttä ja turhautumista kansalaisten keskuudessa. Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta voi tulla tehokas väline, jonka avulla EU voi saada jälleen yhteyden kansalaisiinsa, mutta tämä edellyttää aloitteen vaikutuksen vahvistamista.”

Eurooppalainen kansalaisaloite otettiin käyttöön vuonna 2012, ja tähän mennessä vain kuusi aloitetta on onnistunut saamaan tuekseen riittävän määrän allekirjoituksia. Lisäksi aloitteiden vaikutus on jäänyt melko vähäiseksi ja antanut odottaa itseään. Optimismiin on kuitenkin aihetta, sillä vuonna 2021 tuli voimaan kaksi ensimmäistä eurooppalaisen kansalaisaloitteen pohjalta annettua säädöstä: juomavesidirektiivi, jonka lähtökohtana on ”Vesi on perusoikeus” ‑aloite (Right2Water), ja ns. avoimuusasetus, joka on annettu ”Kielletään glyfosaatti” -aloitteen johdosta.

Věra Jourová kiinnitti videoviestissään huomiota tammikuussa 2020 voimaan tulleen uuden kansalaisaloiteasetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin ja parannuksiin ja selitti sen jälkeen, ettei eurooppalaisten kansalaisaloitteiden todellinen vaikutus rajoitu pelkkiin lainsäädännöllisiin jatkotoimiin: ”Myös aloitteet, jotka eivät pääse viimeisiin virallisiin käsittelyvaiheisiin saakka, voivat vaikuttaa hyvin monin eri tavoin. Kun kansalaiset käynnistävät eurooppalaisen kansalaisaloitteen, he tuovat tärkeänä pitämänsä asian julki. Näin se saatetaan ihmisten tietoisuuteen ja saadaan aikaan vaikutuksia.”

Pedro Silva Pereira totesi, että Euroopan parlamentti käy edelleen keskustelua siitä, miten voidaan lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ja parantaa aloitteen toimintatapaa: ”On tärkeää huolehtia siitä, että viimeiseen vaiheeseen edenneet aloitteet otetaan vakavasti huomioon ja käsitellään asianmukaisesti.” (na)

Julkisyhteisöt, joiden vuotuisten menojen osuus EU:n alueen yhteenlasketusta bkt:stä on noin 14 prosenttia (toisin sanoen 2 biljoonaa euroa), ovat suurimpia kuluttajia EU:ssa. Niiden varainkäyttö perustuu pääasiassa julkisiin tarjouskilpailuihin, joilla hankitaan tarvittavat urakat, palvelut ja tavarat yrityksiltä.

EU:ssa on viime vuosina tehty merkittävää työtä viranomaisten kannustamiseksi omaksumaan entistä kestävämmällä pohjalla olevia kulutusmalleja, joissa lyhyen aikavälin tarpeiden sijasta otetaan huomioon kunkin hankinnan pitkän aikavälin vaikutukset.

Euroopan komissio on vuodesta 2017 lähtien julkaissut ohjeita ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien kriteerien muodossa ja ryhtynyt vähitellen soveltamaan kiertotaloutta koskevia näkökohtia varmistaakseen energian ja materiaalien kierron toimitusketjuissa ja minimoidakseen samalla kielteiset ympäristövaikutukset ja jätteiden syntymisen.

Näillä toimenpiteillä on kuitenkin ollut vain rajallinen vaikutus, koska niiden noudattaminen on vapaaehtoista. ETSK katsoo, että on aika ottaa käyttöön ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia pakollisia vähimmäiskriteerejä ja antaa kiertotaloudelle lisäpontta hankintadirektiivien ja alakohtaisen lainsäädännön kautta.

Kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat antavat viranomaisille mahdollisuuden soveltaa ostohetkellä muitakin kriteerejä kuin pelkästään halvinta hintaa.

”Julkinen hankintatoiminta on usein ristiriitaista, koska hankkeiden valintakriteerit ovat aivan liian usein hyvin yksipuolisia, eikä huomioon oteta elinkaarivaikutusta tai mitä hankkeella saavutetaan”, sanoi aihetta käsittelevän komitean lausunnon esittelijä Ferre Wyckmans. ”Olisi hylättävä ajatus alhaisimmasta hinnasta ainoana myöntämisperusteena ja asetettava etusijalle ’vastineen saaminen rahoille’, joka käsittää innovoinnin, tuotteiden ja palveluiden laadun, kestävyysperiaatteiden noudattamisen, ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset vaikutukset.”

Euroopan komissio on jo kehittänyt useita elinkaarikustannusten määrittämisen malleja, jotka ovat hankintojen tekijöiden vapaasti käytettävissä tuotteiden ja palvelujen vertailemiseksi. Näiden välineiden avulla viranomaiset voivat ottaa huomioon tuotteen, urakan tai palvelun elinkaarikustannukset, jotka kattavat hankinnan, käytön ja ylläpidon käyttöiän päättymiseen asti. ETSK:n mukaan näitä työkaluja olisi nyt ajantasaistettava sisällyttämällä laskelmaan hiilikustannukset.

ETSK katsoo niin ikään, että on olennaisen tärkeää varmistaa, että pk-yritykset voivat tehdä kiertotaloutta edistäviin julkisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia ja että ne saavat siinä tarvitsemaansa apua. Pk-yritykset tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta ne ovat vaarassa jäädä syrjään menettelyn monimutkaisuuden vuoksi. Ainoastaan saadessaan tarvitsemansa tuen ne kykenevät osallistumaan paikallisiin tarjouskilpailuihin, joissa ihmiset asetetaan etusijalle. (dm)

ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen palkkauksen avoimuutta koskevista sitovista toimenpiteistä mutta katsoo, että ehdotettua direktiiviä olisi vahvistettava monilta osin ja että tarvitaan lisätoimia sukupuolten palkkaerojen perimmäisiin syihin puuttumiseksi.

ETSK suhtautuu 9. kesäkuuta antamassaan lausunnossa myönteisesti komission ehdotukseen direktiiviksi palkkauksen avoimuutta koskevista sitovista toimenpiteistä. Ehdotuksen tarkoituksena on auttaa työntekijöitä käyttämään oikeuttaan samapalkkaisuuteen silloin, kun nämä ovat kohdanneet palkkasyrjintää.

ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että ehdotettua direktiiviä on vahvistettava monilta osin. Tämä koskee erityisesti kriteereitä, joita käytetään työn arvon määrittämiseen, eräiden avoimuustoimien kattavuutta sekä työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen roolia.

Sama palkka ja samanarvoinen työ

Periaatetta, jonka mukaan samasta työstä olisi saatava sama palkka, sovelletaan työntekijäryhmiin, jotka komission ehdotuksen mukaan määrittää työnantaja. ETSK:n mielestä on ratkaisevan tärkeää, että on olemassa mekanismeja, joilla varmistetaan, että työntekijäryhmät määritetään sukupuolineutraalilla tavalla yhdessä ammattijärjestön ja työntekijöiden edustajien kanssa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

Muina toimenpiteinä sukupuolten palkkaeroihin liittyvien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi tulisi taata riittävät ja helppokäyttöiset lastenhoitopalvelut, toteuttaa tietoisuutta lisääviä aloitteita, varmistaa naisten parempi edustus päätöksentekotehtävissä sekä poistaa naisten työllistymisen verotukselliset pidäkkeet. Verkkoartikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan täällä (na)

EU:n on asetettava kunnianhimoisia taloudellisia tavoitteita euron vahvistamiseksi. Tästä on tullut entistäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon maailmantalouden muutosvauhti ja EU:n nykyinen asema innovoinnin, kilpailukyvyn ja investointiystävällisen sääntely-ympäristön edistämisen suhteen.

Kesäkuun 2021 täysistunnossaan antamassaan lausunnossa ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”. Koska pandemian jälkeinen muutos aiheuttaa merkittävän muutoksen myös maailmanlaajuiseen vvoimasapainoon talouden alalla, EU:n olisi toimittava ripeästi lisätäkseen eurooppalaisen talouden häiriönsietokykyä. ETSK on erityisesti samaa mieltä siitä, että euron kansainvälistä asemaa on vahvistettava, sillä se on keskeinen väline, jolla kyetään parantamaan Euroopan unionin asemaa maailmassa.

ETSK:n lausunnon esittelijä oli Tomasz Wróblewski (ryhmä I, työnantajat). Hänen mielestään komission olisi keskityttävä enemmän euron heikkenevän kansainvälisen aseman syihin. ”Euron globaali asema heikkenee, mutta ei yhtä nopeasti kuin dollarin asema”, hän sanoi. ”Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että euron asemaan vaikuttavat eri asiat, joista tärkein on yhdennettyjen, yhteisten rahoituspalvelumarkkinoiden puuttuminen. Ilman pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamista EU:n on vaikea kilpailla dollarin kanssa.”

ETSK myös suosittaa, että kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota Kiinan nopeasti kasvavaan talouteen, ja peräänkuuluttaa toimintasuunnitelmaa, jossa tämä otetaan huomioon. Kiinan renminbin asema vahvistuu kansainvälisessä kaupassa ja selvitystoiminnassa. Kiina työstää tiiviisti myös digitaalivaluuttaansa jättäen lähes koko muun maailman vauhdistaan. EU:n on reagoitava nopeasti, ja ETSK kannattaakin ehdotusta luoda digitaalinen euro. ”Tällä alalla”, Wróblewski toteaa, ”Eurooppa voi tarjota houkuttelevampia ratkaisuja, kun otetaan huomioon sen sitoutuminen henkilötietojen ja käyttäjien yksityisyyden suojaan.” (na)

ETSK varoitti 31. toukokuuta etäkokouksena pidetyssä eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän vuosittaisessa konferenssissa, että useimmissa EU-maissa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ei ole läheskään riittävää.

Konferenssiin, jonka aiheena oli ”Selviytymiskykyistä Eurooppaa rakentamassa – kansalaisyhteiskunta ja kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat”, osallistui puhujia EU:n toimielimistä, kansallisista talous- ja sosiaalineuvostoista, ajatushautomoista sekä EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioista. Konferenssissa keskityttiin kolmeen aiheeseen: järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, oikeudenmukainen siirtymä vihreään, digitaaliseen ja kestävään talouteen Euroopassa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng avasi keskustelun ja korosti, että kriisin muuttaminen uusiksi mahdollisuuksiksi on haastavaa. Yksi erityinen haaste on elpymis- ja palautumistukivälineen potentiaalin onnistunut hyödyntäminen: ”Useimmat jäsenmaat eivät ole kuulleet riittävästi järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa tai ovat tehneet sen liian myöhään”, Christa Schweng huomautti. ”Tällä hetkellä meillä on joukko kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia, joiden laatu ja metodologia vaihtelevat huomattavasti ja herää kysymys, vastaavatko nämä suunnitelmat kansalaisten tarpeita.”

Italian kansallisen talous- ja sosiaalineuvoston (CNEL) puheenjohtaja Tiziano Treu sanoi, että Euroopan tulevaisuuskonferenssin tehtävänä on hahmotella uusi malli eurooppalaiselle hallintotavalle, jota täytyy yksinkertaistaa ja tehostaa ja siihen tulee sisältyä asianmukaiset säännöt järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistamisen varmistamiseksi.

Eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän puheenjohtaja Luca Jahier sanoi: ”Vahvempi ’kansalaisten pilari’, johon sisältyvät järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta sekä alue- ja paikallisviranomaiset yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa, tulee olemaan välttämätön uudistusprosessien ja investointien asianmukaisen seurannan varmistamiseksi sekä oikeutettujen sidosryhmien välttämättömän osallistumisen toteuttamiseksi.” (na)

Antaakseen panoksensa YK:n ruokajärjestelmähuippukokoukseen 2021 ETSK järjesti 28. toukokuuta verkkokuulemisen, jossa tarkasteltiin eurooppalaisten elintarvikejärjestelmien haavoittuvuuksia ja niihin liittyvää eriarvoisuutta sekä kartoitettiin, miten voitaisiin tehdä toimitusketjuista tasapuolisempia ja oikeudenmukaisempia. YK:n, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin korkean tason puhujat esittivät näkemyksiään muutoksista, joita tarvitaan tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja oikeuksiin perustuvan lähestymistavan vahvistamiseksi siirryttäessä kestävämpiin elintarvikejärjestelmiin.

Covid-19-pandemia on herättänyt huomaamaan muutoksen tarpeen. Vaikka maataloustuottajat ja elintarvikejärjestelmän työntekijät ovat olleet covid-19-kriisin etulinjassa ja huolehtineet siitä, että elintarvikkeita on ollut jatkuvasti kaikkien EU:n kansalaisten saatavilla, ”kriisi on korostanut sitä tosiasiaa, että ruuan saaminen ’pellolta pöytään’ ei ole itsestäänselvyys”, sanoi ETSK:n temaattisen valmisteluryhmän ”kestävämmät elintarvikejärjestelmät” puheenjohtaja Andreas Thurner.

ETSK on laatinut vuosien kuluessa useita ehdotuksia ja esittänyt ideoita, jotka voidaan tiivistää viiteen suositukseen YK:n ruokajärjestelmähuippukokousta varten:

I. Edistetään kattavia ja yhdennettyjä elintarvikepolitiikkoja.

II. Edistetään terveellisempiä ja kestäväpohjaisempia ruokavalioita.

III. Varmistetaan kohtuulliset hinnat ja kielletään hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt.

IV. Vahvistetaan lyhyiden elintarvikeketjujen ja akroekologian potentiaalia.

V. Varmistetaan kansalaisyhteiskunnan järjestelmällinen osallistuminen.

ETSK kannattaa liikenteen viherryttämistä mutta korostaa, että energiakäänteen on oltava oikeudenmukainen ja tarjottava toteuttamiskelpoisia ja realistisia vaihtoehtoja, joissa otetaan huomioon kaikkien Euroopan alueiden, myös maaseudun, tarpeet sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset erityispiirteet.

Tämä on Pierre Jean Coulonin ja Lidija Pavić-Rogošićin laatiman ja komitean kesäkuun täysistunnossa antaman lausunnon keskeinen sanoma. ETSK esittää selkeän näkemyksen arvioidessaan vuoden 2011 liikennepolitiikan valkoista kirjaa, jonka tavoitteena on poistaa liikennejärjestelmän riippuvuus öljystä uhraamatta sen tehokkuutta ja rajoittamatta liikkuvuutta.

Liikennemuotojen rajoittaminen ei ole vaihtoehto, vaan tavoitteena tulisi olla liikennemuotojen yhteistoiminta liikennemuotosiirtymän sijaan. Lisäksi ekologisen siirtymän on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen ja säilytettävä eurooppalaisen liikennealan kilpailukyky, ja sen yhteydessä on toteutettava kattavasti Euroopan liikennealue osana sisämarkkinoita. Viivästykset ovat tässä yhteydessä valitettavia.

”Liikkuvuuden rajoittaminen ei ole vaihtoehto. Tuemme kaikkia liikenteen energiatehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä”, Pierre Jean Coulon sanoi. ”Eurooppa on nyt vastatuulessa, mutta tämä ei saa johtaa muutoksiin Euroopan eri aloitteiden sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien odotusten osalta.”

ETSK kannustaa myös avoimeen, jatkuvaan ja läpinäkyvään keskusteluun valkoisen kirjan täytäntöönpanosta. ”Komitea muistuttaa, että on tärkeää varmistaa kansaisyhteiskunnan ja sidosryhmien tuki muun muassa osallistavan vuoropuhelun avulla”, Lidija Pavić-Rogošić totesi. ”Hyvä kokonaiskäsitys strategisista tavoitteista ja niiden yleinen hyväksyntä tulevat edistämään huomattavasti tulosten saavuttamista.” (mp)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja sen neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI) kävivät 17. kesäkuuta vilkkaan keskustelun, jossa tarkasteltiin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli julkaissut päivityksensä uuteen teollisuusstrategiaan. Tässä ensimmäisessä ETSK:n jaostojen yhteisiin toimiin kuuluvassa temaattisessa keskustelussa pohdittiin, sisältyykö päivitettyyn strategiaan riittävästi elementtejä, joilla voidaan vahvistaa EU:n teollisuuden häiriönsietokykyä ja strategista riippumattomuutta. 

Komissio julkaisi päivitetyn EU:n teollisuusstrategian 5. toukokuuta 2021 varmistaakseen, että teollisuuden tavoitteissa otetaan kattavasti huomioon covid-19-kriisin aiheuttamat uudet olosuhteet ja edistetään siirtymistä entistä kestäväpohjaisempaan, digitaalisempaan, selviytymiskykyisempään ja globaalisti kilpailukykyisempään talouteen.

Keskustelua johtanut CCMI:n puheenjohtaja Pietro Francesco De Lotton mukaan covid-19-pandemia on nopeuttanut monia jo meneillään olleita prosesseja: ”Viimeksi kuluneiden 16 kuukauden aikana yhteiskunnan ja teollisuuden on täytynyt omaksua digitalisointiprosesseja ennennäkemättömällä nopeudella, ja muutokset ovat olleet uraauurtavia – ensin toimitusketjuissa, sitten terveydenhuollon laitteiden ja sen jälkeen rokotteiden kohdalla.”

”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston (INT) puheenjohtaja Alain Coheur, joka toimi keskustelun toisena puheenjohtajana valotti toisen paneelikeskustelun taustaa: ”Kriisi on tuonut esiin muita kysymyksiä, joita ei mainittu teollisuusstrategiaa koskeneessa ensimmäisessä tiedonannossa maaliskuussa 2020. Meidän on nähtävä tämä kriisi mahdollisuutena lisätä Euroopan teollisuuden riippumattomuutta.”

Anthony Whelan, Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin neuvonantaja digitaalipolitiikassa, esitteli komission välineet EU:n riippumattomuuden mittaamiseksi ja totesi: ”Alhaalta ylöspäin suuntautuneessa prosessissa havaittiin hyvin vähän aloja, joilla EU olisi kokonaisuudessaan huolestuttavalla tavalla riippuvainen.”

ETSK järjestää sarjan teollisuusstrategiaa käsitteleviä keskusteluja. Ohjelmassa on seitsemän verkkoseminaaria, joista tämä 17. kesäkuuta pidetty seminaari oli ensimmäinen. Korkean tason päätöskeskustelu on tarkoitus järjestää maaliskuussa 2022. (ks)

ETSK:ssa toimiva transatlanttisten suhteiden seurantakomitea kokoontui vain muutama päivä ennen EU:n ja Yhdysvaltojen korkean tason huippukokousta keskustelemaan erilaisista kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeistä aiheista, ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta ja kaupasta.

”Molemmilta puolilta Atlanttia ja kaikilta suunnilta kuuluu rohkaisevia viestejä”, totesi ETSK:ssa toimivan transatlanttisten suhteiden seurantakomitean puheenjohtaja Christian Moos.

Yhdysvaltojen presidentin ilmastoasioiden erityislähettilään John Kerryn johtava neuvonantaja David Livingston vahvisti, että maan nykyisen hallinnon vakaana päämääränä on saavuttaa ja ylittää Pariisin sopimuksen tavoitteet. ”Ei käy laatuun, että avaintoimijat sopimusmaiden joukossa antaisivat vuoden 2021 kulua loppuun tarkistamatta merkittävästi Pariisin sopimuksen ytimen muodostavia kansallisesti määriteltyjä panoksia”, hän totesi.

Elina Bardram Euroopan komission ilmastotoimien pääosastosta (CLIMA) huomautti, että ”Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen yhdessä EU:n ja muiden maiden kanssa mahdollisti tietystä tavoitetasosta kiinni pitämisen Yhdysvalloissa, vaikka edellisen presidentin aikainen hallinto ei osoittanutkaan kiinnostusta asiaan”.

Atlantic Councilin Emilie Bel korosti, että eurooppalaiset ovat valmiita edistämään myönteisiä kauppasuhteita, mutta tasapuolisuuden pohjalta.

Marjorie Chorlins Yhdysvaltojen kauppakamarista vahvisti, että Yhdysvallat ja Eurooppa ovat transatlanttisten poliittisten suhteiden heilahteluista ja covid-19-pandemian aiheuttamasta taantumasta huolimatta edelleen toistensa tärkeimmät markkina-alueet. Näiden kauppakumppanien osuus maailmanlaajuisesta kulutuksesta ja koko maailman bruttokansantuotteesta on tuoreen Transatlantic Economy 2021 -raportin mukaan merkittävä. 

ETSK:ssa toimivan kansainvälisen kaupan seurantakomitean puheenjohtaja Tanja Buzek painotti kansalaisyhteiskunnan osallistumisen merkitystä kauppapolitiikan läpinäkyvyyden kannalta sekä sitä, että WTO:n uudistamiseksi tarvitaan vahvoja koalitioita. (at)

Slovenia toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana toisen kerran historiassa, vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Ja toistamiseen sen puheenjohtajakausi osuu Euroopan kannalta kriittiseen hetkeen.

Vuonna 2008 EU:ssa oli finanssikriisi ja nyt Eurooppa kamppailee edelleen selviytyäkseen covid-19-pandemian sosioekonomisista seurauksista. Siten ei olekaan yllättävää, että EU:n varautuminen kriiseihin, erityisesti terveyskriiseihin, ja kyky selviytyä niistä kuuluvat puheenjohtajavaltio Slovenian tärkeimpiin painopisteisiin muiden poliittisten haasteiden, kuten kyberturvallisuuden, ohella. Slovenian puheenjohtajakaudella on myös toteutettava suurin osa toimista, jotka liittyvät Euroopan tulevaisuuskonferenssiin.

ETSK odottaa tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Slovenian kanssa varsinkin, kun painopisteemme ovat yhteneviä: elpyminen, oikeudenmukainen ilmastosiirtymä ja digitalisaatio ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen ovat keskeisellä sijalla myös ETSK:n työssä.

Esite on saatavilla englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja sloveeniksi ETSK:n verkkosivulla. Painettuja esitteitä voi tilata osoitteesta vipcese@eesc.europa.eu.