Cinzia Del Rio, ETSK:n jäsen, Italia

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa maailman geopoliittisia ja taloudellisia suhteita ja ennen kaikkea Venäjän ja EU:n välisiä suhteita. Kansainvälinen demokraattinen yhteisö ja ammattiyhdistysliike ovat tuominneet jyrkästi ja painokkaasti Venäjän julman sotilaallisen intervention, joka aiheuttaa siviiliuhreja ja tuhoa Ukrainan kaupungeissa sekä maan siviili- ja taloudellisille rakenteille.

Olemme ilmaisseet täyden tukemme Ukrainan kansalle ja järjestäneet mielenosoituksia Putinia ja hänen ilman edeltävää provokaatiota aloittamaansa sotaa vastaan ja kannatamme sitä, että Venäjän hallituksen painostamiseksi hyväksytään ankaria Venäjän vastaisia talouspakotteita. Puolitoista kuukautta sodan alkamisen jälkeen julmuudet jatkuvat, humanitaaristen käytävien luominen on osoittautunut vaikeaksi, miljoonat ukrainalaiset ovat lähteneet maasta etsimään suojaa EU-maista, monet muut ovat joutuneet siirtymään maan sisällä ja neuvottelut tulitauosta ja rauhanprosessista eivät etene.  

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt kaikkialla EU:ssa ja erityisesti Ukrainan naapurimaissa ovat osoittaneet ehdotonta solidaarisuuttaan tarjoamalla pakolaisille välitöntä apua, sairaanhoitoa, suojaa, ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä.  Tilapäistä suojelua koskeva direktiivi on ollut keskeisen tärkeä ukrainalaisten suojelun ja oikeuksien takaamiseksi EU:ssa, ja se on auttanut heitä selviytymään hätätilanteesta ja integroitumaan mahdollisimman hyvin yhteiskuntiimme. Emme saa myöskään unohtaa sitä, että 80 prosenttia pakolaisista on naisia ja lapsia, jotka ovat kokeneet ensimmäistä kertaa sodan julmuuden ja väkivallan, millä on psyykkisiä seurauksia, jotka jättävät heihin pysyvän jäljen. EU:n on oltava valppaana, jotta se voi varmistaa näiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelun ja torjua myös ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vahvistanut Ukrainan kansallista identiteettiä ja sen geopoliittista asemoitumista kohti läntisiä demokratioita ja vauhdittanut EU:hun liittymistä koskevan prosessin käynnistämistä. Se on yhdistänyt uudelleen EU:n ja Yhdysvallat – joiden välillä on vankka suhde –, vahvistanut Natoa Ukrainan rajoilla ja yhdistänyt EU-maat, jotka ovat tuominneet yksimielisesti Venäjän hyökkäyksen ja sodan julmuudet.  Sovittuaan ensimmäisestä pakotepaketista ja ulotettuaan pakotteet äskettäin myös hiilen tuontiin EU ei ole kuitenkaan päässyt yhteisymmärrykseen erityisesti kaasun ja öljyn tuonnin kieltämistä koskevasta päätöksestä, koska se merkitsisi sitä, että Euroopan olisi nopeasti etsittävä vaihtoehtoisia toimituslähteitä, jotta sen taloudellinen selviytyminen ei riippuisi Venäjästä. Emme ole kuitenkaan vielä valmiita. Euroopan maiden on oltava asiasta yksimielisiä, ja jos energian tuonti Venäjältä kiellettäisiin kokonaan, vaikutukset kansalliseen bruttokansantuotteeseen olisivat joissakin maissa dramaattiset.

Se johtaisi yritysten sulkemiseen ja työpaikkojen menettämiseen pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen. On selvää, että täydellisen kaasua ja hiilivetyjä koskevan kauppasaarron toteuttaminen vie aikaa, mutta työ sen eteen on jo käynnistetty ja aiemmat taloudelliset suhteet Venäjään on katkaistu ikuisiksi ajoiksi. Tässä yhteydessä EU:lla on kuitenkin velvollisuus pelastaa se, mitä Ukrainan taloudesta on vielä jäljellä, jotta vältytään pitkäaikaiselta katastrofilta tulevina vuosina ja jotta Ukrainan kanssa voidaan käynnistää konkreettinen vuoropuhelu maan liittymisprosessista vahingoittamatta kuitenkaan meneillään olevaa Länsi-Balkanin maiden liittymisprosessia.

EU:n on otettava käyttöön korvaustoimenpiteitä, joilla torjutaan konfliktista ja siihen liittyvistä pakotteista maillemme aiheutuvia kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Emme voi sivuuttaa sitä, että Venäjälle määrätyt pakotteet vaikuttavat EU:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joista sovimme yhdessä Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevaan pakettiin kuuluvien investointien kanssa. Meidän on kuitenkin pidettävä kiinni vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää koskevista sitoumuksista ja varmistettava parempi sosiaalinen ulottuvuus Euroopassa.

Sodalla on lisäksi vakavia seurauksia koko maailman ja Euroopan elintarvikehuollolle. Se pahentaa hintojen nousun vuoksi entisestään jo valmiiksi vaikeaa eurooppalaisten maanviljelijöiden ja kuluttajien tilannetta. Meidän on keskityttävä toimiin, joilla varmistetaan elintarviketurva EU:ssa sekä lyhyellä aikavälillä hyökkäyksen jälkeen että pidemmällä aikavälillä. Emme saa unohtaa myöskään sodan voimakasta vaikutusta elintarvikehuoltoon EU:n ulkopuolisissa maissa. On vältettävä uusi sosiaali- ja talouskriisi ja pysäytettävä keinottelu elintarvikkeiden ja öljyn hinnoilla sekä harkittava toimenpiteitä keinottelijoiden ylimääräisten voittojen verottamiseksi.  

Tärkeintä on kuitenkin lopettaa sota ja löytää keino neuvottelujen ja rauhanprosessin saamiseksi vauhtiin. EU:sta olisi tultava todellinen geopoliittinen toimija ja neuvotteluja johtava toimija, koska sen tulevaisuus on vaakalaudalla. Kiinalla ja Turkilla on näissä neuvotteluissa omat poliittiset ja taloudelliset etunsa, mutta ne eivät ole ansioituneet demokratian ja perusluonteisten ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolustajina. Kyseessä on EU:n tarinan käännekohta, jolla on poliittisia, taloudellisia ja strategisia vaikutuksia koko maailmaan. EU:n on otettava lisää vastuuta ja siirryttävä kohti vahvempaa poliittista yhdentymistä: meillä ei voi olla yhteistä puolustusjärjestelmää ilman yhteistä ulkopolitiikkaa ja vahvempaa ja yhtenäisempää poliittista yhdentymistä. Kaikkiin pyrkimyksiin kohti yhteistä puolustusta on kuuluttava tällaisen järjestelmän selkeä demokraattinen valvonta.

Euroopassa käytävän sodan vaaran olisi saatava EU-maiden hallitukset pyrkimään kohti selvää poliittista yhdentymisprosessia Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin puitteissa.
EU:lla on omat arvonsa, joita sen puolustettava ja suojeltava, ja sillä on vastuu säilyttää rauha, jonka se on taannut Euroopassa viimeisten 70 vuoden ajan.