TIESITKÖ TÄMÄN?

ETSK:n kansalaissolidaarisuuspalkinto oli monin tavoin ainutlaatuinen. Seuraavassa on yllättäviä faktoja joistakin palkinnonsaajista ja itse palkinnosta.

1. ETSK oli jo valinnut vuoden 2020 alussa perinteisen kansalaisyhteiskuntapalkintonsa teeman, mutta sitten puhkesi covid-19-pandemia. Kun uutisia solidaarisuuden osoituksista alkoi kantautua eri puolilta, ETSK päätti muuttaa palkinnon kansalaissolidaarisuuden palkinnoksi.

2. Kansalaisyhteiskuntapalkinto myönnetään enintään viidelle saajalle eri puolilta Eurooppaa, mutta nyt ETSK etsi esimerkillisiä toimijoita jokaisesta EU-maasta ja Britanniasta. Toinen uutuus oli, että palkintoa saattoivat hakea myös yritykset eivätkä ainoastaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, kuten perinteisen palkinnon tapauksessa. 

3. ETSK:n kansalaissolidaarisuuspalkinnon hakijamäärä oli komitean jakaman kansalaisyhteiskuntapalkinnon historian toiseksi suurin. Enemmän hakijoita on ollut vain vuonna 2015, jolloin palkittiin muuttajien ja pakolaisten auttamisessa kunnostautuneita toimijoita.

4. Edellisiin palkintokierroksiin verrattuna ETSK sai tänä vuonna enemmän hakemuksia epävirallisilta organisaatioilta, kuten vapaaehtoisten tai naapureiden muodostamilta ryhmiltä, mikä kuvastaa selvästi ajan henkeä.

5. Puolalainen Krystyna Paszko on kaikkien aikojen nuorin palkinnonsaaja. Hän oli hakemusta jättäessään 17-vuotias, joten siihen tarvittiin hänen äitinsä allekirjoitus. Nuoren Krystynan uskomattoman rohkea hanke, joka tarjoaa omintakeisella tavalla apua lähisuhdeväkivallan uhreille, on herättänyt valtavasti mielenkiintoa Euroopan mediassa. Monet viestimet eri puolilla Eurooppaa ovat julkaisseet hänestä kertovia juttuja, ja BBC ja Belgian televisio ovat haastatelleet häntä.

6. Palkinnon saanut asunnottomia tukeva kroatialainen ”Hrvatska mreža za beskućnike” -verkosto joutui kokemaan karvaasti, mitä sanonta ”ei yhtä ilman toista” tarkoittaa. Vain muutama päivä sen jälkeen, kun maan viranomaiset olivat määränneet tiukat sulkutoimet, pääkaupunkia Zagrebia ravisteli voimakas maanjäristys ensimmäistä kertaa 140 vuoteen.

7. Joillakin palkinnonsaajilla oli aiempaakin kokemusta virusuhkien torjunnasta. Rajatylittävänä hankkeena palkittu Emergency-kansalaisjärjestö antoi apua ebolaepidemian aikana Sierra Leonessa, ja irlantilainen palkinnonsaaja Alison järjesti oppimisalustallaan SARS-, sikainfluenssa- ja ebola-aiheisia kursseja.

8. Jotkut palkitut ovat saaneet myös muita palkintoja muusta koronaviruspandemiaan liittyvästä työstä. Liettualainen viestintäasiantuntija Karolina Barišauskienė oli esimerkiksi saanut Liettuassa PR-palkinnon yhteiskunnallisesta ”Aware Youth – Enabled Elderly” -hankkeesta, jossa nuoria kannustetaan noudattamaan karanteenisääntöjä. Hänelle myönnettiin kansalaissolidaarisuuspalkinto covid-19-potilaita etulinjassa hoitavan lääkintähenkilöstön työn dokumentoimisesta.

9. Sen lisäksi, että kansalaissolidaarisuusspalkinnon 250 hakijaa tekevät arvokasta työtä ruohonjuuritasolla, monet hankkeet on myös nimetty kekseliäästi. Etenkin espanjalaisten ja slovenialaisten osanottajien runosuoni on pulpunnut: hankkeita on toteutettu esimerkiksi otsikolla #SoulFoodFighters tai – suomennettuna – aiheista ”Rasismin vastainen ruokakomero”, ”Ei sadetta vaan kaatosadetta”, ”Hotel Korona”, ”Seinät uuteen uskoon” ja ”Tyhjät kadut – täydet sydämet”. (ll)