EU:n selviytyminen edellyttää tehokasta viestintää, erityisesti nykyisessä toimintaympäristössä, jossa disinformaatio kukoistaa, tekoälyn käyttö on huimassa nousussa ja autoritääriset asenteet ovat yleistyneet. Jotta EU-viestintä tavoittaisi jokaisen, sen on muututtava paikalliseksi.

Viestintästrategi ja kirjailija Stavros Papagianneasin tuore teos Rebranding Europe tarjoaa pohjan kriittiselle keskustelulle EU:n roolista maailmanäyttämöllä; juuri nyt Eurooppa on tienhaarassa, jossa sen on käsiteltävä kohta kolmen vuoden ajan jatkunutta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Lähi-idän sotaa, sekä lukuisia geopoliittisia ja taloudellisia haasteita.

Kirjan julkaisutilaisuus järjestettiin 3. joulukuuta Residence Palacessa Brysselissä, ja paikalla oli ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Laurenţiu Plosceanu, joka osallistui keskusteluun Euroopan asemasta myrskyisässä maailmantilanteessa ja EU:n tarpeesta viestiä arvoistaan tehokkaasti.

”EU:lla on käsillä ratkaisun hetket. Tulevaisuutensa turvaamiseksi Euroopan on esitettävä kansalaisilleen ja maailmalle selkeä ja vakuuttava visio. Kyse ei ole politiikasta – kyse on luottamuksesta, identiteetistä ja yhteisistä tavoitteista”, Papagianneas sanoi.

Keskustelun osanottajat korostivat, että tehokas viestintä ei ole vain mahdollisuus vaan se on suorastaan välttämätöntä EU:n selviytymiselle, erityisesti nykyisenä disinformaation, tekoälyn ja kasvavan autoritaarisuuden aikana. Euroopan on oltava tiennäyttäjä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Tiedotusvälineillä on olennainen rooli Euroopan julkisen keskustelun muovaamisessa, kuten EU Reporterin päätoimittaja ja keskustelun moderaattori Colin Stevens toi esiin. ”Tiedotusvälineiden edustajina meidän on selitettävä kerta toisensa jälkeen, että Euroopan asiat koskevat kaikkia. Ja meidän on tehtävä tätä päivästä toiseen”, hän sanoi.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että väärää tietoa tai valeuutisia on erittäin vaikea torjua niiden lähteistä käsin, mihin vaikuttaa erityisesti tekoälyn käytön yleistyminen. Tehokkain vastatoimi on edistää väestön kriisinsietokykyä.

Plosceanu huomautti, että ”nyt on ennemminkin aika kuunnella ihmisiä kuin puhua heille. Ihmiset kaipaavat enemmän osallisuutta ja osallistumista”. Hän korosti alueellisen lehdistön kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä ja kehotti EU:n toimielimiä solmimaan kumppanuuksia alueellisten tiedotusvälineiden kanssa sekä kutsumaan alueellisia toimittajia Brysseliin. Hän totesi johtopäätöksenään, että Euroopan on muututtava paikalliseksi eli siirryttävä ruohonjuuritasolle.

Koska suurin osa eurooppalaisista ajattelee ensin paikallisia asioita, sitten alueellisia ja kansallisia ja vasta viimeiseksi koko Eurooppaan vaikuttavia asioita, Eurooppaa koskevan viestinnän on sopeuduttava tähän tosiseikkaan ja huomioitava, että ihmisten tavoittamiseen tähtäävien narratiivien on oltava paikallisia, alueellisia ja kansallisia. (mt)