European Economic
and Social Committee
Miten rakentaa muutosjoustavia ja kestäviä eurooppalaisia terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmiä: covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten hyödyntäminen
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän 25. toukokuuta 2023 Tukholmassa järjestämässä konferenssissa päädyttiin toteamaan, että terveydenhuollon on oltava ihmiskeskeistä ja että se on nähtävä sosiaalisena investointina eikä kustannuksena.
Tätä varten on muutettava yhteiskunnallista, taloudellista ja poliittista ajattelutapaa. EU:n jäsenvaltioiden on yhdistettävä voimansa covid-19-pandemian aikana aikaansaadun yhteistyön pohjalta voidakseen rakentaa muutosjoustavia ja kestäviä terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmiä, joissa ketään ei jätetä jälkeen ja joissa arvostetaan alan työntekijöiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja vapaaehtoisten panosta.
Konferenssiin osallistui noin 90 kansalaisyhteiskunnan ja eri instituutioiden edustajaa kansalliselta ja Euroopan tasolta.
Avatessaan konferenssin kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland muistutti, että jokaisella EU:n kansalaisella on oikeus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja että EU:n kaikki jäsenvaltiot sopivat tästä vuonna 2017, kun ne hyväksyivät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin. Kansalaiset toivat asian uudelleen esiin vuonna 2021, kun he vaativat Euroopan tulevaisuuskonferenssissa oikeutta terveyteen. Boland painotti myös sitä, että laadukkaan terveydenhuollon tarjoaminen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville – oli sitten kyse vanhuksista, nuorista tai vammaisista henkilöistä – edellyttää muutosjoustavia ja laadukkaita terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmiä.
Kansaedustaja ja Ruotsin entinen sosiaali- ja terveysministeri (2019–2022) Lena Hallengren kertoi puheenvuorossaan Ruotsin pandemianaikaisista toimenpiteistä. ”Ruotsin valintoja pidettiin kansainvälisessä mediassa usein omituisina, mutta niiden vaikutus osoittautui riittäväksi. Ihmisiä kehotettiin pitämään toisiinsa turvaväliä ja välttämään julkisilla paikoilla liikkumista. Muiden maiden sulkiessa koulunsa Ruotsi piti omansa avoinna, koska tiesimme, kuinka tärkeitä koulut ovat lasten ja nuorten kasvatuksen kannalta erityisesti niille, jotka tulevat vähävaraisemmista perheistä.”
Artikkelin voi lukea loppuun verkkosivuiltamme.