Raunioitunut talo Vremivkan kylässä, lähellä Ukrainan kesällä 2023 toteuttaman vastaiskun keskusta Nova Novosilkaa.
Nämä Ukrainan aromailla kolmen alueen – Donetsk, Dnipro ja Zaporižžja – risteyskohdassa, kaukana suurista kaupungeista sijaitsevat kylät ovat olleet Krimiltä siirtymään joutuneiden kreikkalaisten asuttamia 1800-luvulta lähtien. Ne onnistuivat torjumaan Venäjän hyökkäyksen vuonna 2022, mutta päätyivät täysin vihollisen tykistön tuhoamiksi. Kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeenkin Ukraina pysyy lujana tässä sijainniltaan strategisessa paikassa, joka on kenties ratkaisevassa asemassa Asovanmeren rannikkoalueiden vapauttamisen kannalta.
EU:n luomupalkinnot jaetaan joka vuosi luonnonmukaisen elintarvikeketjun huippuhankkeille. Tämänvuotinen palkinnonjakotilaisuus järjestetään 23. syyskuuta 2024 eli EU:n luomupäivänä.
Palkintoja jaetaan yhteensä kahdeksan seitsemässä eri sarjassa. Niillä palkitaan luomuarvoketjun osaajia, jotka ovat kehittäneet innovatiivisen, kestäväpohjaisen ja inspiroivan hankkeen, joka tuottaa todellista lisäarvoa luonnonmukaiselle tuotannolle ja kulutukselle. Ensimmäiset EU:n luomupalkinnot jaettiin vuonna 2022. (ks)
Tulevat Eurooppa-vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä EU:lle euroskeptisyyden ja äärioikeistolaisen pelkomielialan torjumisen kannalta. Ne muovaavat EU:n poliittista ympäristöä ja osoittavat kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille aktiivisen ja osallistavan roolin.
Tulevat Eurooppa-vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä EU:lle euroskeptisyyden ja äärioikeistolaisen pelkomielialan torjumisen kannalta. Ne muovaavat EU:n poliittista ympäristöä ja osoittavat kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille aktiivisen ja osallistavan roolin.
Tätä taustaa vasten ETSK järjestää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tyyssijana 4.–7. maaliskuuta 2024 ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon otsikolla ”Demokratian puolesta!”.
Tapahtuma kokoaa yhteen kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, kuten nuoria, toimittajia kaikista EU:n jäsenvaltioista, kansalaisjärjestöjen, sidosryhmien ja EU:n toimielinten edustajia, ja he osallistuvat viikolla vilkkaisiin keskusteluihin, joissa korostetaan kansalaisyhteiskunnan panosta jokapäiväiseen elämäämme vaikuttaviin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.
Koska demokratia alkaa osallistumisella, tässä ETSK:n uudessa lippulaivatapahtumassa yhdistetään viisi tärkeää aloitetta:
kansalaisyhteiskuntapäivät, joiden aikana ihmiset voivat ilmaista demokratioidemme kannalta ratkaiseviin kysymyksiin kohdistuvat odotuksensa
eurooppalainen kansalaisaloite – vuotuinen tulevien kansalaisaloitteiden järjestäjien korkean tason kokoontuminen, jossa asetetaan seuraavat lainsäädäntötavoitteet
”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” – ainutlaatuinen nuorisotapahtuma, joka tuo EU:n lähemmäs kaikkialta EU:n jäsenvaltioista ja niiden ulkopuolelta kotoisin olevia nuoria, mukaan lukien nuoria edustajia EU:n ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta
kansalaisyhteiskuntapalkinto, jolla palkitaan luovia ja innovatiivisia voittoa tavoittelemattomia hankkeita tuesta mielenterveysongelmista kärsiville
toimittajaseminaari, johon osallistuu toimittajia kaikista EU:n jäsenvaltioista ja jossa he saavat ensikäden kokemusta komitean työskentelystä raportoiden siitä omissa maissaan.
Kansalaisyhteiskuntaviikko tarjoaa oikea-aikaisen foorumin, jolla järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voivat ilmaista näkemyksensä Euroopan uuden vaalikauden keskeisistä kysymyksistä. Tärkeintä on, että se kannustaa äänestäjiä osallistumaan vaaleihin ja omaksumaan Eurooppa-myönteisen asenteen.
Kansalaisyhteiskuntaviikon ja sen osanottajien tuottamaa panosta hyödynnetään päätöslauselmassa, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan tärkeimmät viestit demokraattisemman Euroopan puolesta EU-vaaleja silmällä pitäen.
Pyydän teitä antamaan panoksenne tähän tärkeään pyrkimykseemme: osallistukaa keskusteluihimme ja kannustakaa kansalaisia ja järjestöjä osallistumaan Eurooppa-vaaleihin. Älkää ohittako tätä tilaisuutta! EU:lle on tärkeää, että sen kansalaiset ilmaisevat kantansa ja ovat kuulolla.
Uudella palstallamme ”Minä aion äänestää.Entä sinä?” julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on Andrej Matišák, joka on Slovakian suurimman päivälehden Pravdan ulkomaantoimituksen apulaispäällikkö.
Uudessa sarjassamme ”Minä aion äänestää. Entä sinä? julkaisemme kesäkuuhun 2024 asti haastatteluvieraidemme näkemyksiä siitä, miten ja miksi osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin. Tällä kertaa vieraanamme on Andrej Matišák, joka on Slovakian suurimman päivälehden Pravdan ulkomaantoimituksen apulaispäällikkö.
Tervetuloa Slovakiaan! Tervetuloa Euroopan ennätysten maahan.
Enkä tarkoita nyt lukuisia linnoja, hienoja kylpylöitä ja kauniita vuoria. Tarkoitan Slovakian poliittisia ennätyksiä, jotka ovat tosin valitettavasti viimeisiä sijoja.
Slovakialaiset äänestivät Euroopan parlamentin vaaleissa ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Sittemmin äänestysprosentti on ollut aina alhaisin, siis aina.
Tervetuloa Slovakiaan! Tervetuloa Euroopan ennätysten maahan.
Enkä tarkoita nyt lukuisia linnoja, hienoja kylpylöitä ja kauniita vuoria. Tarkoitan Slovakian poliittisia ennätyksiä, jotka ovat tosin valitettavasti viimeisiä sijoja.
Slovakialaiset äänestivät Euroopan parlamentin vaaleissa ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Sittemmin äänestysprosentti on ollut aina alhaisin, siis aina.
Vuonna 2014 se oli vain 13,05 prosenttia. Olin silloin niin vakuuttunut siitä, että äänestysaktiivisuus jäisi alle 15 prosenttiin, että jo melkein harkitsin ottavani lainaa ja perustavani puolueen. Jopa näin jälkikäteen arvelen, että minulla olisi ollut mahdollisuus tulla valituksi Euroopan parlamenttiin.
Sukkeluudet sikseen: mitä slovakialaiset ajattelevat nykyään Euroopan unionista? Pidetäänkö sitä automaattina, josta saa nostettua rahaa? Varmaankin, mutta ongelmana on, ettei Slovakia edes pysty käyttämään EU-varoja tehokkaasti. Me olemme myös siinä huonoimpien joukossa.
Narratiivi, jonka mukaan unioni sanelee kaiken, on laajalle levinnyt, ja sitä näkee kaikkialla. Slovakian poliitikot ovat sisäistäneet tämän viimeistä piirtoa myöten. Jos tapahtuu jotain hyvää, he ottavat siitä kunnian. Jos tapahtuu jotain pahaa, se on taas unionin syytä, ja hyvin harvat poliitikot pystyvät välttämään kiusausta turvautua tähän narratiiviin.
Kuitenkin myös tiedotusvälineitä voidaan pitää osana ongelmaa. Ne käsittelevät EU-aiheita hyvin pinnallisesti. Toimittajat välttelevät EU-asioita, koska he pitävät niitä tylsinä, joten niistä raportoidessaan he keskittyvät ensisijaisesti ongelmiin, olivatpa ne sitten todellisia tai keksittyjä.
Entäpä elinkeinoelämä. Yrittäjät puhuvat harvoin julkisesti EU:n eduista. Myös he valittavat mieluummin unionin vaatimuksista ja säännöistä.
Kaikki nämä tekijät yhteensä ovat johtaneet siihen, että kyselyjen mukaan slovakialaiset ovat aina vain euroskeptisempiä. Jos tähän lisätään vielä kaikki disinformaatio, myös Venäjältä tuleva, jota vallassa olevat poliitikot mielellään käyttävät omiin tarkoituksiinsa, tuloksena on välinpitämättömyyden ja vihan räjähtävä cocktail.
Ei, Slovakxit ei ole vielä suunnitteilla, mutta siitä saatetaan alkaa puhua yhä enemmän, kun Slovakiasta tulee lopulta maa, jolla ei ole enää oikeutta saada EU:lta rahaa.
Jos haluamme välttää tämän synkän näkymän, Slovakian poliittisten johtajien on vihdoin nähtävä EU olennaisen tärkeänä maan toiminnan kannalta ja käyttäydyttävä sen mukaisesti. Valitettavasti jo nyt on selvää, että suuri osa Slovakian nykyisistä poliittisista edustajista on mieluummin valmis taistelemaan EU:n kanssa suojellakseen omia etujaan.
Kaikkien niiden äänestäjien, jotka välittävät EU:sta, onkin puhuttava unionin merkityksestä sukulaisilleen, tuttavilleen ja jopa tuntemattomille. Tämä voi olla paljon vaadittu, eikä tuloksesta ole varmuutta. Muut vaihtoehdot ovat kuitenkin vielä huonompia.
Viime vuonna kilpailukyky on tullut yhä tärkeämmäksi EU:n politiikan painopisteissä, eikä sen merkitystä EU:n tulevaisuudelle voi jättää huomiotta.
Kilpailukyky oli keskeinen teema komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viime syyskuussa pitämässä unionin tilaa käsittelevässä vuotuisessa puheessa. Hän lupasi ryhtyä tarvittaviin toimiin Euroopan kilpailuedun puolustamiseksi.
Eurooppalaisilla yrityksillä on vaikeuksia palkata ammattitaitoista työvoimaa, keskeisten alojen sääntely on tiukempaa kuin muissa kilpailevissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisempiä ja fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin puutteet haittaavat kauppaa ja talouskasvua. Nämä haasteet ovat hyvin tiedossa, ja ne on dokumentoitu useissa tutkimuksissa.
Lisäksi Von der Leyen antoi Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin tehtäväksi tehdä konkreettisia ehdotuksia EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on tervetullutta. Hyvät ehdotukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös poliittista tahtoa ja kykyä toteuttaa ne.
EU on asettanut tavoitteekseen vahvistaa häiriönsietokykyään ja vaikutusvaltaansa maailmassa, mutta se on menettämässä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan kilpailukyvyn. EU:n osuuden maailmantaloudesta ennustetaan supistuvan tasaisesti lähes 15 prosentista vain 9 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
EU:n tuottavuutta ja kilpailukykyä onkin ehdottomasti parannettava. Tätä varten EU:n on otettava käyttöön kilpailukykyohjelma, joka on sisämarkkinoiden ja sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti tulevaisuuteen suuntautuva, tarkoin määritelty ja koordinoitu ja jolla edistetään yritysten ja työntekijöiden vaurautta ja parannetaan näiden valmiuksia innovoida, investoida sekä käydä kauppaa ja kilpailla maailmanmarkkinoilla yhteisen edun hyväksi ja edistetään unionin ilmastoneutraaliuteen siirtymistä. Tämä on olennaisen tärkeää paitsi vaurauden, innovoinnin, investointien, kaupan ja kasvun varmistamiseksi tulevaisuudessa myös laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja elintason nostamiseksi.
EU:n yrityksillä onkin selkeitä odotuksia tästä uudesta tilaisuudesta, ja ne kehottavat vahvistamaan kilpailukyvyn asemaa laajemmassa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa pitkän aikavälin kehyksessä.
ETSK on työskennellyt kartoittaakseen tekijät ja toimijat, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja tuottavuuteen ja joita on tarkasteltava yhdennetyssä visiossa. Komitea on tarkastellut ekosysteemejä kilpailukyvyn kannalta ja pyrkinyt selostamaan komissiolle, mitä indikaattoreita niissä olisi edelleen vahvistettava tai täydennettävä.
Näin ollen maakohtainen toimintatapa ongelmien arvioinnissa ja niiden ratkaisemisessa vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä näkökohdalta, jota komissio ei ole käsitellyt riittävästi kahdessa pitkän aikavälin kilpailukykyä koskevassa tiedonannossaan.
Yleisemmällä tasolla komissio on laatinut 17 tulosindikaattorin luettelon, jota arvioidaan vuosittain komission määrittelemien kilpailukyvyn yhdeksän ulottuvuuden perusteella. Katsomme kuitenkin, että jäsenvaltioiden on noudatettava niitä täysipainoisesti, ja komissiolla on oltava asianmukaiset täytäntöönpanokeinot, joilla ne voidaan velvoittaa niiden noudattamiseen.
Indikaattoreista tärkeimpiä ovat seuraavat:
Rahoituksen saanti kohtuullisin kustannuksin mutta ilman, että tulevia sukupolvia rangaistaan.
Julkisiin palveluihin ja kriittiseen infrastruktuuriin on investoitava, ja investointeja on mitattava entistä paremmin. Tässä yhteydessä komitea ehdottaa kuutta arviointiparametria.
Tutkimuksen ja innovaation alalla sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla on ratkaisevan tärkeää.
Dataverkkojen ja energian osalta keskeisiä käsitteitä ovat turvallisuus, hinta ja ilmastoneutraalius.
Kiertotalouden osalta EU:n roolia ei tarvitse enää erityisesti tuoda esiin, mutta on kiinnitettävä huomiota toimijoiden välisen kilpailun tasapainottamiseen.
Digitalisaatiota koskeva EU:n lainsäädäntökehys on lähtökohta esimerkiksi yhteenliitettävyyttä, tekoälyä ja dataa ajatellen. Tässä yhteydessä on vastattava haasteeseen inhimillisten näkökohtien tasapainottamiseksi digitaaliteknologian lupausten kanssa.
Koulutuksen on kyettävä vastaavaan väestörakenteen muutokseen liittyviin ja sosiologisiin haasteisiin.
Strategista riippumattomuutta ja kauppaa ajatellen riippuvuutemme ovat heikkouksiamme. Yritysten on organisoitava toimintansa uudelleen, ja EU:n on tarjottava suotuisat edellytykset tähän haasteeseen vastaamiseksi.
Sisämarkkinoiden osalta komitea toteaa painokkaasti, että jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisön säännöstöä ja perussopimusten periaatteita. On poistettava esteet ja harjoitettava asianmukaista valvontaa. Tarvitaan EU-maiden hallitusten poliittista tahtoa panna täytäntöön Brysselissä neuvotellut päätökset, ja komission on työskenneltävä niin, että eri yksiköt tekevät yhteistyötä lokeroitumista välttäen, koska yhteistyön puute johtaa epäjohdonmukaisuuteen. Tämä on tarpeen.
Tätä asiaa ei voida korostaa liikaa.
Tässä yhteydessä on luotettava EU:hun kilpailukykytarkastuksen tulosten osalta ja hyödynnettävä alueellisia teollisuusklustereita kansallisella tasolla. Välineitä on olemassa, käytetään siis niitä.
Rajatylittävien etätyöntekijöiden verotus maailmanlaajuisesti ja vaikutus EU:hun
Sarjassamme ”Kysymyksen kohteena...” kysyimme ETSK:n jäseneltä ja aihetta ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen” käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijältä Emilie Prouzet’lta, mitä tarvitaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lausunto on määrä hyväksyä maaliskuun täysistunnossa.
Sarjassamme ”Kysymyksen kohteena...” kysyimme ETSK:n jäseneltä ja aihetta ”EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen” käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijältä Emilie Prouzet’lta, mitä tarvitaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lausunto on määrä hyväksyä maaliskuun täysistunnossa.
Euroopan sisämarkkinoiden perustamisesta lähtien yritykset ovat standardien yhdenmukaistamisen ja vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta voineet myydä tuotteitaan yli 450 miljoonan ihmisen markkinoilla. Sisämarkkinoiden osuus yritysten kaupasta EU:n alueella on 61 prosenttia. Ne ovat Euroopan taloudellisen vaurauden perusta ja hyödyttävät siten unionin kansalaisia, kuluttajia, työntekijöitä ja yrityksiä. Euroopan komission arvion mukaan sisämarkkinat tuottavat 25 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Euroopan sisämarkkinoiden perustamisesta lähtien yritykset ovat standardien yhdenmukaistamisen ja vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta voineet myydä tuotteitaan yli 450 miljoonan ihmisen markkinoilla. Sisämarkkinoiden osuus yritysten kaupasta EU:n alueella on 61 prosenttia. Ne ovat Euroopan taloudellisen vaurauden perusta ja hyödyttävät siten unionin kansalaisia, kuluttajia, työntekijöitä ja yrityksiä. Euroopan komission arvion mukaan sisämarkkinat tuottavat 25 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Uudet kehityssuunnat, kuten digitalisaatio ja siirtyminen vähemmän hiili-intensiiviseen ja kestävämpään talouteen, ja myös kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten muuttuvat tarpeet ja uudet geopoliittiset olosuhteet edellyttävät kuitenkin uusia mukautuksia.
Jotta sisämarkkinoiden menestys voi jatkua, tarvitaan parannuksia useilla aloilla, kuten Euroopan energia- ja teollisuuspolitiikassa ja energiaunionin ja pankkiunionin alalla, suotuisampien puitteiden luomista suurille ja pienille yrityksille, julkisen tuen lisäämistä Eurooppa-hankkeelle, julkisten palvelujen tehostamista sekä tietotekniikka-, energia- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämistä.
Vuoden 2024 alkupuoliskon aikana on määrä julkaista kaksi merkittävää raporttia, joiden laatijoina ovat Italian entiset pääministerit Enrico Letta (raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta) ja Mario Draghi (raportti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta). ETSK:n työnantajat-ryhmä on koonnut yhteenvedon EU:n sisämarkkinoiden onnistuneen tulevaisuuden varmistamista koskevista keskeisistä viesteistään lyhyeen koosteeseen ”EU:n sisämarkkinat: seuraava sukupolvi”.
