Antonello Pezzini, ETSK:n neuvoa-antavan komitean ”teollisuuden muutokset” nimetty edustaja ja ETSK:n työnantajat-ryhmän entinen jäsen
Viime tammikuussa sisämarkkinoista vastaava Euroopan komission jäsen Thierry Breton muistutti tarpeesta vahvistaa puolustusalan sisämarkkinoita Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi. ”Aloitimme ammuksista Ukrainalle”, hän totesi. ”Tätä toimintamallia on nyt laajennettava sisällyttämällä siihen mittava eurooppalainen puolustusteollisuusohjelma, jonka tuella voidaan laajentaa Euroopan teollista perustaa ja kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan kiistanalaisten alueiden suojelemiseksi.”
ETSK:lla on ollut tilaisuus muistuttaa useaan otteeseen tarpeesta tukea Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman käynnistämistä yhteentoimivan ja integroidun yhteisen puolustusjärjestelmän luomiseksi.
Tämä tavoite on sitäkin kiireellisempi, kun otetaan huomioon nykyinen geopoliittinen tilanne, joka kannustaa vahvistamaan Euroopan strategista riippumattomuutta puolustuksen alalla ja kehittämään vakaan yhteisen teollisen ja teknologisen perustan.
Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma tulee sisällyttää yhteiseen strategiseen teollisuuspoliittiseen näkemykseen, joka mahdollistaa eurooppalaisten tuottajien ja käyttäjien todellisen yhdentymisen siten, että siihen osallistuu vähintään kolme jäsenvaltiota.
On käymässä yhä selvemmäksi, että tarvitaan jäsenneltyä Euroopan tason vuoropuhelua – Naton kanssa synergiassa toimien ja koordinoiden – sekä puolustusministerineuvosto, joka kykenee tarjoamaan pitkäjänteistä poliittista ohjausta sekä foorumin neuvotteluja ja todellisten eurooppalaisten päätösten tekemistä varten.
Tätä koskevissa säännöissä on varmistettava suurten ja pienten maiden välinen tasapaino; pienempien yritysten osallistumismahdollisuus takaamalla niille 20 prosentin osuus osallistuvista yrityksistä; ammattitaitoisten työntekijöiden koulutusmahdollisuudet ja uudet toimenkuvat sekä sellaisen henkilöstön uudelleenkoulutus, jonka taidot ovat tulleet tarpeettomiksi tai vanhentuneet.
Nyt on aika laajentaa ja vahvistaa tätä toimintamallia sisällyttämällä siihen mittava eurooppalainen puolustusteollisuusohjelma, jonka tuella voidaan laajentaa Euroopan teollista perustaa kehittämällä kaksikäyttötuotteita. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan hyödykkeitä tai esimerkiksi ohjelmistoja ja teknologiaa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Niihin kuuluu mm. tuotteita, joita voidaan hyödyntää kemiallisten tai biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, tuotantoon tai käyttöön.
Antonello Pezzinin artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan työnantajat-ryhmän uutiskirjeessä: https://europa.eu/!vYX7Wq
ETSK:n keskustelussa komission varapuheenjohtajan ja demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavan komission jäsenen Dubravka Šuican kanssa perättiin kansalaisvuoropuhelustrategiaa, jonka pitäisi olla ensimmäinen askel pyrittäessä vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia ja lisäämään kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon.
ETSK:n keskustelussa komission varapuheenjohtajan ja demokratiasta ja väestökehityksestä vastaavan komission jäsenen Dubravka Šuican kanssa perättiin kansalaisvuoropuhelustrategiaa, jonka pitäisi olla ensimmäinen askel pyrittäessä vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia ja lisäämään kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon.
Komitea korostaa kiireellistä tarvetta tehostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 11 artiklan täytäntöönpanoa. Kyseisen artiklan mukaan toimielimillä on yhteinen vastuu varmistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta kutsutaan aktiivisesti mukaan EU:n lainsäädännön muotoiluun.
Tätä tarvitaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkoksi. Konferenssi oli uraauurtava aloite ja merkittävä demokratiaa edistävä hanke, jonka yhteydessä käytiin kansalaisten johdolla keskusteluja suoraan heidän elämäänsä vaikuttavista asioista.
”Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kansalaisten ääntä on kuultava muutenkin kuin vaaleissa. Pelkän tiedottamisen ja kuulemisen lisäksi EU:n kaikkien toimielinten ja elinten on osallistettava kansalaisyhteiskunta nykyistä paremmin merkityksellisen vuoropuhelun osapuolena”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke.
Avoimemman, osallistavamman ja demokraattisemman EU:n rakentaminen edellyttää kansalaistoiminnan lisäämistä ja vahvaa kumppanuutta EU:n toimielinten ja kansallisten hallintoelinten välillä. ”Voimme varmistaa yhteisillä toimillamme, että EU pysyy maailman mittakaavassa toivon linnakkeena ja malliesimerkkinä osallistavasta demokratiasta”, komissaari Šuica korosti.
”ETSK kehottaa tässä lausunnossa EU:n toimielimiä ottamaan konkreettisen askeleen eteenpäin: hyväksymään kansalaisvuoropuhelustrategian, jonka pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma ja toimielinten välinen sopimus, johon osallistutaan EU:ssa kaikilla tasoilla”, sanoi lausunnon esittelijä Pietro Barbieri. ”ETSK viestittää sitoutumisellaan kiireellisestä tarpeesta, jota ei voida ohittaa tai lykätä.”
Yhteisesittelijä Miranda Ulens lisäsi: ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on jo hyviä käytäntöjä. Ehdotuksillamme pyritään siihen, että myös muiden legitiimien ja edustavien organisaatioiden ääni saadaan varmasti kuuluviin. Rakentakaamme kansalaisten näkökulmasta aitoa ja demokraattista Eurooppaa! #TogetherStrong!” (ll)
Matkustajien oikeuksia koskevan kehyksen tarkistaminen
Eurooppa ei ole ottanut tätä kovaa taistelua riittävän vakavasti ja on nyt jäänyt siinä jälkeen. Äärioikeiston nousevan kehityssuunnan kääntäminen on osoittautumassa vaikeaksi tehtäväksi. Kun natsit saatiin nujerrettua vuonna 1945, uskottiin, että ääriliikkeet menettäisivät vaikutusvaltansa ja toimintatilansa. Näin ei tapahtunut. Demokraattinen malli on mahdollistanut sen, että äärioikeisto on säilynyt hengissä ja saanut voimaa ihmisten katkeruudesta ja turhautumisesta.
Eurooppa ei ole ottanut tätä kovaa taistelua riittävän vakavasti ja on nyt jäänyt siinä jälkeen. Äärioikeiston nousevan kehityssuunnan kääntäminen on osoittautumassa vaikeaksi tehtäväksi. Kun natsit ja fasismi saatiin nujerrettua vuonna 1945, uskottiin, että ääriliikkeet eivät saisi enää vaikutusvaltaa eikä toimintatilaa. Näin ei käynyt. Demokraattinen malli on mahdollistanut sen, että äärioikeisto on pysynyt hengissä ja saanut polttoainetta ihmisten katkeruudesta ja turhautumisesta. Äärioikeisto on hyötynyt 80 vuoden ajan eurooppalaisten liberaalien demokratioiden suvaitsevaisuudesta ja itseriittoisuudesta. Se on ollut pelaavinaan demokraattista peliä, muttei koskaan luopunut tavoitteestaan nakertaa demokratiaa sisältä päin, kunhan se saa siihen tilaisuuden.
Ja nyt se on todella lähellä onnistumista: osana sitä, mitä äärioikeisto kutsuu ”kansalliseksi suvereniteetiksi”, se on jo päässyt hallitusvaltaan useissa maissa, kuten Orbanin Unkarissa ja Ficon Slovakiassa Puolassa se oli vallassa kahdeksan vuotta, kun Laki ja oikeus -puolue (PiS, Prawo i Sprawiedliwosc) oli hallituksessa viime lokakuussa pidettyihin vaaleihin asti.
Euroopan unionissa äärioikeisto pyrkii myös rapauttamaan demokratiaa ja ajamaan sen umpikujaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana on digitaalisten alustojen ja sosiaalisen median kautta lisännyt dramaattisesti uusnatsi- ja uusfasistiryhmien vuorovaikutusvalmiuksia, näkyvyyttä ja valtaa maailmanlaajuisesti. Ne käyttävät hyväksi demokratioiden sananvapautta vahvistaakseen ja levittääkseen muukalaisvihamielisiä ja rasistisia ideologioitaan. Ne koordinoivat strategioita ja haastavat reaaliajassa yhteiskuntajärjestystä, jonka osana ne ovat. Demokratia tarjoaa sitä tuhoamaan pyrkiville liikkeille objektiiviset edellytykset, jotka edistävät niiden kehitystä ja leviämistä yhteiskunnassa, ja myös valtion rahoitusta.
Äärioikeisto on löytänyt Euroopasta hedelmällisen maaperän kasvulle, sillä reaganismista omaksutut uusliberalistiset politiikat ja rahoituskapitalismi ovat keskeyttäneet keskiluokan ja sen sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen, joka on Euroopan rakentamisen ja sen menestyksen perusta. Uusliberalismi on purkanut sääntelyä ja haitannut taloudellista ja sosiaalista kehitystä, se on laskenut todellisia ansiotuloja pääoman hyväksi, leikannut sosiaalitukea ja julkisia palveluja ja ajanut asuntosektorin kiinteistökeinottelijoiden käsiin. Euroopan hallitukset kilpailevat kiivaasti keskenään kultaisten viisumien myymisessä kleptokraateille ja oligarkeille kaikkialta maailmasta. Markkinakriisi ja finanssipoliittinen polkumyynti, jotka tekevät kilpailusta sisämarkkinoilla epäreilua, Brysselin ja Frankfurtin heikko tuli pk-yrityksille sekä huono työsuhdeturva ja ostovoima ovat viidentoista viime vuoden aikana lisänneet tyytymättömyyttä Euroopassa.
Tämä traaginen poliittinen virhe on johtanut siihen, että Euroopan parlamentin vaaleihin osallistutaan aina vain heikommin ja että äärioikeisto vahvistuu Euroopan parlamentissa. Fasistisen ideologian nousu on seurausta Euroopassa toteutetusta tiukasta finanssipolitiikasta. Unioni on suojellut rahoitusjärjestelmää, muttei ole kyennyt varmistamaan taloudellista ja finanssipoliittista oikeudenmukaisuutta eikä reagoimaan kansalaisten ongelmiin, toiveisiin ja odotuksiin. Se on antanut tilaa ylivalta- ja identiteetti-ideologioiden vanhalle propagandalle, joka on lymynnyt jatkuvasti taustalla odottamassa tilaisuuttaan ja ihmiskunnan sivistyksen taantumista. Tämä kulttuurisen ja uskonnollisen vihan lietsominen näkyy nyt elämässämme, ruuduillamme, sosiaalisessa mediassamme ja disinformaatioissa, jota levitetään taukoamatta. Pelon ja turvattomuuden tunteen herättäminen kansalaisissa, islamisaatiosta sekä valkoisen ylivallan tai juutalaiskristillisen identiteetin lopusta puhuminen ja romaniyhteisön demonisointi etuuksista riippuvaisena ryhmänä ovat strategioita, joita on perinteisesti käytetty autoritaaristen diktaattorien tai johtajien nousun yhteydessä.
Euroopan hallitukset antavat niiden varoitella ”maahanmuuton vaarasta” ikääntyvässä Euroopassa, jonka on pakko tuoda osa työvoimastaan muualta selviytyäkseen ja kasvaakseen taloudellisesti. Näin siitä huolimatta, että EU:hun tulee tällä hetkellä vähän pakolaisia ja maahanmuuttajia – itse asiassa Euroopan väestö- ja työvoimatarpeita vähemmän. Muukalaisvihamielinen ja rasistinen retoriikka elää ja voi kuitenkin edelleen hyvin Euroopan unionissa, jolla ei edelleenkään ole varmaa ja tehokasta oikeudellista kehystä muuttajien vastaanottamista ja kotouttamista varten. Sen sijaan jatketaan ihmiskaupan mahdollistamista. Siirtotyöläisillä oli olennainen rooli sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakentamisessa ja EU:n rakentamisessa. Maahanmuuttajien panos on edelleen ratkaisevan tärkeä, jotta Euroopan unioni voi kehittyä edelleen tulevina vuosikymmeninä. Äärioikeisto on tietoinen tästä – monet sen taloudellisista tukijoista käyttävät maahanmuuttajia teollisuudessaan ja yrityksissään.
Se jatkaa kuitenkin peliensä pelaamista, lietsoo pelkoa ja manipuloi ihmisiä sekä hyödyntää heikkojen ja epävakaiden kansallisten ja eurooppalaisten johtajien ponnettomuutta strategisen vision, arvojemme ja periaatteidemme suojelussa. Demokratian ja Eurooppa-aatteen puolustajilta vaaditaan vain yhtä asiaa: taistelua arvojemme puolesta, demokratian, vapauden, ihmisarvon ja rauhan puolesta.
Kansalaisvuoropuhelua koskeva ETSK:n lausunto ei voi olla prosessin päätepiste. Se on kuitenkin varmasti olennainen askel eteenpäin, sillä se on laadittu puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä ja asia saatetaan näin ollen lisätä Euroopan unionin asialistalle.
Kansalaisvuoropuhelua koskeva ETSK:n lausunto ei voi olla prosessin päätepiste. Se on kuitenkin varmasti olennainen askel eteenpäin, sillä se on laadittu puheenjohtajavaltio Belgian pyynnöstä ja asia saatetaan näin ollen lisätä Euroopan unionin asialistalle.
Lausunnon esittelyn sijaan tässä yhteydessä on hyödyllisempää paneutua itse prosessiin. Kansalaisvuoropuhelu on ennen kaikkea foorumi, jolla ihmiset voivat keskustella pyrkimyksistään ja tavoitteistaan ja jolla institutionaaliset ja muut sidosryhmät kohtaavat tasavertaisina.
Edustuksellista demokratiaa on kuitenkin suojeltava epäliberaaleilta vesittämisyrityksiltä. Populismin erilaiset muodot aiheuttavat syvää huolta, sillä ne heikentävät kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Siksi on välttämätöntä panna Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla pikimmiten täytäntöön. Kun artikla alun perin laadittiin, oli selvää, että liberaali demokratia edellyttää välittäjätahojen, kuten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, osallistumista. Nämä tahot tuovat esiin ihmisten näkemyksiä, olipa kyse sitten suur- tai pk-yrityksiä johtavista yrittäjistä, työntekijöistä, asiantuntijoista, kuluttajista, vähemmistöjen, esimerkiksi maahanmuuttajien, vammaisten henkilöiden ja romanien, edustajista tai ihmisistä, jotka ovat mukana eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen toiminnassa. ”Vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat perusarvoja, joihin Euroopan unioni perustuu. Ne on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja ne ovat keskeisessä asemassa EU:n identiteetin muodostumisessa. Näihin arvoihin on kuitenkin kohdistunut suuria paineita viime vuosina. Eurooppa on kohdannut ennennäkemättömiä kriisejä, jotka ovat lisänneet sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja horjuttaneet EU:n kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin”, Oliver Röpke totesi toimikautensa avajaispuheessa. Kansalaisvuoropuhelu on avainasemassa pyrittäessä vastamaan näihin haasteisiin, ja kuten uusi puheenjohtaja muistutti puhuessaan ETSK:sta unionin toimielinkentässä, EU:n toimielinten ovien on oltava aina avoinna, jotta kuulemme, mitä ihmisillä on sanottavanaan.
Komitean lausunnon laatineessa valmisteluryhmässä käyty keskustelu on hyvä esimerkki kansalaisvuoropuhelusta, jossa osallistujat kuuntelevat toisiaan ja neuvottelevat sanamuodoista, sisällöstä ja tavoitteista.
Pääsimme yhteisymmärrykseen kehotuksista, joita EU:n toimielimille on tarkoitus esittää kansalaisvuoropuhelun vahvistamista silmällä pitäen. Tavoitteena on toimielinten välinen sopimus, joka muodostaa perustan kansalaisvuoropuhelua koskevalle strategialle ja toimintasuunnitelmalle.
Olemme saaneet edistystä aikaan – tämä on yksi niistä monista edistysaskeleista, joita ETSK on vuodesta 1999 lähtien onnistunut saavuttamaan edustamiensa tahojen välisten sisäisten keskustelujen keinoin. Asia on kuitenkin vielä saatava konkretisoitumaan käytännössä, ja sitä on tuettava ja vietävä eteenpäin, kunnes Euroopan unioni on omaksunut sen.
Yllätysvieraanamme on Ana Gomes, portugalilainen diplomaatti ja poliitikko ja Portugalin sosialistipuolueen jäsen. Hän kirjoittaa populismin vaaroista ja äärioikeistopuolueiden noususta sekä tarpeesta torjua tätä ja puolustaa arvoja.
Yllätysvieraanamme on Ana Gomes, portugalilainen diplomaatti ja poliitikko ja Portugalin sosialistisen puolueen jäsen. Hän kirjoittaa populismin vaaroista ja äärioikeistopuolueiden noususta sekä tarpeesta torjua tätä ja puolustaa arvoja.
Gomes on ollut uradiplomaatti vuodesta 1980 ja hoitanut useita tehtäviä, muun muassa Yhdistyneissä kansakunnissa Genevessä ja New Yorkissa. Vuonna 1999 hän toimi Portugalin etuja ajavan yksikön päällikkönä ja sen jälkeen aina vuoteen 2003 suurlähettiläänä Jakartassa, missä hän osallistui Itä-Timorin itsenäistymiseen johtaneeseen prosessiin sekä Portugalin ja Indonesian diplomaattisten suhteiden palauttamiseen.
Vuosina 2004–2019 hän oli Euroopan parlamentin jäsen ja toimi erityisen aktiivisesti ulkosuhteisiin, ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen, puolustukseen, kansainväliseen kehitykseen, sukupuolten tasa-arvoon sekä veronkierron, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvissä asioissa.
Vuonna 2021 hän oli sosialistien ehdokkaana presidentinvaaleissa kautensa päättävää presidenttiä Marcelo Rebelo de Sousaa vastaan. Hän tuli toiseksi ja ohitti äärioikeistolaisen puolueen Chegan ehdokkaan.
Gomes on edelleen poliittisesti aktiivinen ja kampanjoi ihmisoikeuksien sekä lahjomattomuuden ja avoimuuden puolesta julkisessa elämässä ja korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Hän kommentoi eri aiheita viikoittain omassa ohjelmassaan Opinião de Ana Gomes portugalilaisella SIC Notícias -kanavalla.
