Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi 4.–7. maaliskuuta kaikkien aikojen ensimmäistä kansalaisyhteiskuntaviikkoa, joka kokosi yhteen yli 800 kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja nuorisoryhmien edustajaa keskustelemaan tulevista vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta. Keskustelujen anti sisällytetään heinäkuussa annettavaan ETSK:n päätöslauselmaan, jossa hahmotellaan, mitä kansalaisyhteiskunta odottaa Euroopan parlamentin ja komission tulevalta johdolta.

Kansalaisyhteiskuntaviikon ja siihen liittyvien viiden tärkeän aloitteen – kansalaisyhteiskuntapäivät, eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivä, ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” ‑nuorisotapahtuma, kansalaisyhteiskuntapalkinto ja toimittajaseminaari – tavoitteena on

• lisätä kansalaisten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä EU:n kanssa ja käyttää demokraattisia oikeuksiaan
• tunnistaa demokraattisiin arvoihin kohdistuvia uhkia, kuten disinformaatio ja välinpitämättömyys äänestämistä kohtaan, ja puuttua niihin
• kerätä kansalaisyhteiskunnalta suosituksia, joita voidaan hyödyntää tulevissa EU:n suunnitelmissa.

Ensimmäisten havaintojen perusteella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU:n uusille johtajille laatimissa viesteissä painottuvat erityisesti reagointikykyinen hallinto, osallistavat politiikat ja kestäväpohjainen tulevaisuus kaikille eurooppalaisille.

Disinformaation torjunta

Nuorten edustajat ja toimittajat toivat EU-vaalien edellä esiin huolensa disinformaation voimakkaasta leviämisestä ja verkossa tapahtuvan polarisoitumisen syvenemisestä ja korostivat vankkojen oikeudellisten kehysten tarvetta. Kansalaisyhteiskunta kehottaa hallituksia, kouluja ja teknologiayrityksiä tekemään yhteistyötä edistääkseen digitaalista lukutaitoa sekä tietorikasta ja osallistavaa verkkoympäristöä.

Ihmisten ja maapallon hyväksi toimiva talous

Kansalaisyhteiskunta kehotti siirtymään kasvukeskeisistä malleista kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, joissa asetetaan etusijalle hyvinvointi, vauraus ja ympäristön kestokyvyn rajat. Tämän mukaisesti nuorisojärjestöt kannattivat yritysten kestävää toimintaa koskevaa direktiiviä ja ehdottivat erityisiä veroja ympäristölle haitallisille hyödykkeille.

Osallistujat korostivat myös EU:n roolia digitalisaatiossa ja peräänkuuluttivat kansalaiskasvatusta sekä eettistä johtajuutta tekoälyn alalla. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä varmistamaan vastuullinen talouskasvu ja antamaan kansalaisille eväät kehittyvässä teknologiaympäristössä toimimiseen.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Kansalaisyhteiskunnan edustajat vaativat, että nuorille on annettava mahdollisuus vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. He kehottivat soveltamaan kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ”nuorisotestiä”, jonka avulla arvioitaisiin niiden vaikutuksia nuorempiin sukupolviin. Nuorisoryhmät ehdottivat etenkin, että Euroopan parlamentin vaaleissa otettaisiin käyttöön nuorisokiintiö nuorten edustuksen lisäämiseksi.

Demokratian vahvistaminen

Osallistujat peräänkuuluttivat kriisinkestävämpää ja osallistavampaa demokratiaa ja korostivat jäsennellyn kansalaisvuoropuhelun merkitystä kaikilla hallintotasoilla. Vuoropuhelun ja valmiuksien kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa EU:n ehdokasmaissa ja edistää turvallista ja suotuisaa toimintaympäristöä, jossa kansalaisyhteiskunta voi kukoistaa Euroopassa.

Ehdotusten eteenpäin vieminen

Teemaviikko toi esiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikka sen saavutukset saivat tunnustusta, esiin tuli myös turhautuminen EU:n toimielinten reagoinnin riittämättömyyteen. Keskusteluissa peräänkuulutettiin konkreettisia vastauksia kansalaisaloitteisiin ja kehotettiin vahvistamaan kumppanuuksia sekä lisäämään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia yhteisten parhaiden käytäntöjen avulla.

Mitä seuraavaksi?

Näitä suosituksia hyödynnetään tulevassa ETSK:n päätöslauselmassa, jossa esitetään kansalaisyhteiskunnan odotukset seuraavaa Euroopan parlamenttia ja komissiota kohtaan. (gb)