European Economic
and Social Committee
Miten Kansallinen liittouma kerää nuorten ääniä Ranskassa
Christophe Préault, Touteleurope.eu-sivuston toimituksen johtaja
Ranskan äärioikeistopuolue Kansallinen liittouma oli vuoden 2024 EU-vaalien gallupsuosikki ja pääsi historiansa parhaaseen vaalitulokseen. Se sai myös yli kolmanneksen alle 35-vuotiaiden äänistä. Vieraanamme on Touteleurope.eu -sivuston toimituksen johtaja Christophe Préault, joka analysoi Kansallisen liittouman ja sen johtajan, Parisiin esikaupunkialueelta kotoisin olevan, vasta 28-vuotiaan Tiktok-tähden Jordan Bardellan menestystä.
Kansallinen liittouma saavutti kesäkuun 2024 EU-vaaleissa historiansa parhaan tuloksen ja sai taakseen lähes kolmanneksi äänestäjistä (31,4 prosenttia). Tämä äärioikeistopuolue oli suosituin lähes kaikissa ikäluokissa sekä yhteiskunta- ja ammattiryhmissä, ja sekoitti näin pakan vaaleissa. Menestys oli erityisen suurta nuorten keskuudessa. Jordan Bardellan lista sai 32 prosenttia 25–34-vuotiaiden äänistä, ja 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä äänimäärän kasvu oli 10 prosenttiyksikköä (26 prosenttia) vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna.
Monet tekijät selittävät sitä, miksi Kansallinen liittouma vetoaa nuoriin. Ensimmäinen niistä on puolueen johtajan ja ehdokaslistan kärkiehdokkaan Jordan Bardellan persoona, joka poikkeaa perinteisistä poliitikoista. Politiikka herättää nykyään yleisesti epäluottamusta, ja nuorten silmissä Bardella sanoo asiat niin kuin ne on, hän on suora ja vaikuttaa vilpittömältä. Häneen on myös helppo samaistua: Bardella tulee keskiluokkaisesta perheestä, hän on kasvanut Pariisin esikaupungissa (Seine-Saint-Denis), hän ei ole käynyt arvostettuja kouluja, ja hänellä on vain ylioppilastodistus eikä korkeakoulututkintoa. Hän vetääkin puoleensa etenkin työväenluokan nuoria, jotka ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja tuntevat itsensä hylätyiksi ja unohdetuiksi.
Bardella vetoaa 18–34-vuotiaisiin hyvin myös siksi, että hän on itse nuori, 28-vuotias, ja tuntee siksi täydellisesti sukupolvensa koodit ja osaa hyödyntää niitä. Mielenkiintoista onkin, että vuonna 2017 Emmanuel Macron oli se, joka edusti voitokasta nuorisoa, mutta eri yhteiskuntaluokassa.
Kansallinen liittouma hyödyntää siis johtajansa persoonallisuutta ja mielikuvaa, jota rakennetaan etenkin sosiaalisessa mediassa. Jordan Bardella on jatkuvasti läsnä Tiktokissa, jolla on tärkeä rooli hänen vaalistrategiassaan, sillä nuoret eivät seuraa enää perinteisiä medioita, ja hänellä on yhä enemmän seuraajia (1,6 miljoonaa). Hän ei puhu EU:n perussopimusten uudistamisesta, Ukrainasta tai vihreän kehityksen ohjelmasta vaan esittelee elämäänsä, toivottaa hyvää äitienpäivää, kuvaa itseään toimistossaan ja matkoillaan. Hän ratsastaa trendien aallonharjalla ja puhuu ajankohtaisista aiheista. Hän myös haastaa nuoria (ja vähemmän nuoria) videopeliharrastajia.
Uusien sukupolvien ja perinteisen politiikan välinen kasvava kuilu vahvistaa Bardellan imagoa, hänen asemaansa ja populistista retoriikkaa tilanteessa, jossa äänestäjien huolenaiheet eivät ole enää samoja kuin vuoden 2019 EU-vaaleissa. Vuonna 2019 nuoria huolettivat ympäristökysymykset, ja niistä on siirrytty nyt muihin aiheisiin, jotka herättävät yhtälailla huolta, mutta ovat kiinni nykypäivässä. Tällä hetkellä nuoria huolettavat turvattomuus (maahanmuuttoon liittyen) ja ostovoima. Viha ruokkii äärioikeistopuoluetta, joka hyödyntää sitä, että nuori sukupolvi tuntee kärsineensä vääryyttä. Poliitikot eivät ole ottaneet riittävällä tavalla huomioon vuoden 2020 covid-kriisin seurauksia. Covid-19-pandemia toi julmasti esille eriarvoisuuden, jota ranskalaiset ja eurooppalaiset nuoret kokevat työmarkkinoilla, ja pahensi sitä entisestään. Eriarvoisuutta on myös koulutukseen pääsyssä, sillä nuorten on yhä vaikeampaa jatkaa opintojaan tai edes aloittaa niitä nyt, kun digitaalisuutta tarjotaan ratkaisuksi kaikkeen.
Sen sijaan, että ollaan huolissaan Kansallisesta liittoumasta, olisi ennemminkin kiinnitettävä huomiota sitä äänestäviin ja erityisesti keskiluokkaan kuuluviin nuoriin. On tarjottava selkeitä ja konkreettisia ratkaisuja heidän huoliinsa: yhteiskunnassa lisääntyvä väkivalta, julkisten palvelujen häviäminen maaseudulta, vaikeus löytää työtä tai päästä sopivaan koulutukseen ja tunne hallitsemattomasta maahanmuutosta. Perinteisille puolueille tämä tarkoittaa, että on laskeuduttava korkeuksista ja kiinnitettävä huomiota niihin, jotka jäävät tavanomaisesti vähälle huomiolle eivätkä kiinnosta, koska eivät ole poliittisesti erityisen aktiivisia eikä osallistuvia. On myönnettävä, että Euroopan unioni ei ole kovinkaan näkyvä tässä taistelussa, vaikka sillä on useita ohjelmia, joissa keskitytään nuorisoon, koulutukseen, työllisyyden tukemiseen ja epävarmojen työsuhteiden torjumiseen. Erasmus-ohjelma on epäilemättä alku ongelman ratkaisemiseen, sillä se edistää monien erilaisten ryhmien (oppisopimuskoulutettavat, työttömät jne.) liikkumista ja kokemusten hankkimista, mutta se ei riitä. Muuttoliikkeen hallinta on keskeinen ja mielipiteitä jakava ongelma eurooppalaisissa yhteiskunnissa, ja sen ratkaisemiseksi on myös osattava esittää oikeita kysymyksiä. Aiheesta keskustellaan edelleen siitä huolimatta, että juuri äsken hyväksyttiin Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus.
Christophe Préault on toimittaja ja Touteleurope.eu-sivuston toimituksen johtaja. Sivusto tarjoaa tietoa Euroopan unionin toiminnasta ja politiikoista. Préault’lla on pitkä kokemus ajankohtaisaiheista erityisesti EU:hun ja talouteen liittyvissä asioissa. Hänellä on tutkinto Bordeaux’n valtiotieteellisestä korkeakoulusta, ja hän on suorittanut Eurooppa-asioiden opintokokonaisuuden ENA-korkeakoulussa. Hän johtaa tällä hetkellä Touteleurope.eu-sivuston toimitusta ja osallistuu usein moderaattorina Eurooppa-aiheisiin keskusteluihin ja konferensseihin.