Vaikka Eurooppa on johtava toimija lääketieteellisten radioisotooppien maailmanlaajuisessa tarjonnassa, se on erittäin riippuvainen kolmansista maista keskeisten lähtöaineiden saannissa ja tietyissä prosessointitoimissa. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuissa ja uhata monien eurooppalaisten mahdollisuuksia saada elintärkeitä diagnooseja ja hoitoa. Tarvitaan julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä investointeja uuteen tuotantoinfrastruktuuriin, jotta voidaan kääntää tämä suuntaus ja vastata kasvavaan kysyntään terveydenhuollossa. Lisäksi tarvitaan järkevää sääntelyä ja rohkeita poliittisia päätöksiä. Näin kirjoittaa lääketieteellisten radioisotooppien toimituksia käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Alena Mastantuono. 

Viimeisessä ”Minä aion äänestää – entä sinä?” -kolumnin artikkelissa Euroopan sokeain liiton edunvalvonta- ja kampanjapäällikkö Antoine Fobe kirjoittaa, mitä hänen järjestönsä vaatii vaalien esteettömyyden parantamiseksi. Vammaisjärjestöjen, ETSK:n ja Euroopan parlamentin yrityksistä huolimatta näistäkään EU-vaaleista ei enää ehditä tehdä malliesimerkkiä.

Biljana Spasovska,

Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkosto (BCSDN)

Pohjois-Makedonian pyrkimys liittyä EU:hun on kriittisessä vaiheessa, sillä matkaa ovat hankaloittaneet takaiskut ja viivästykset, jotka johtuvat ratkaisemattomista kahdenvälisistä kiistoista ja kansalaisten tuen hiipumisesta. Näistä esteistä huolimatta lupaus taloudellisesta vauraudesta ja alueellisesta vakaudesta kannattelee edelleen kansakunnan toiveita EU-jäsenyydestä.

Mielipidekyselyt osoittavat huolestuttavan suuntauksen, jonka mukaan EU-jäsenyyden kannatus on viime vuosina vähentynyt. Kannatuksen lasku johtuu hitaan etenemisvauhdin ja EU:n jäsenvaltioiden puutteellisen sitoutumisen herättämästä laajemmasta turhautumisesta.

Maan tiellä kohti EU-jäsenyyttä on noussut esiin monimutkaisia ongelmia, jotka ulottuvat Pohjois-Makedonian rajojen ulkopuolelle. Demokratiakriisi ja poliittinen epävakaus alueella ja EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä oikeistolaisen nationalismin nousu aiheuttavat merkittäviä haasteita yhdentymisprosessille. Näiden haasteiden keskellä on kuitenkin tilaa myös optimismille ja uudistumiselle, sillä monet ihmiset näkevät yhdentymisprosessin polkuna kohti tulevaa vaurautta ja parempaa elintasoa. On myös lupaavaa, että maan lainsäädäntö on jo melko hyvin linjassa EU:n lainsäädännön kanssa.

Pohjois-Makedonian on asetettava etusijalle edistyminen uudistuksissa ja neuvotteluluvuissa, jotka koskevat oikeusvaltion, oikeuden, demokratian ja paremman julkishallinnon kaltaisia kriittisiä aloja. Näkyvä edistyminen näillä EU:hun liittymisen prosessin vaatimilla aloilla vahvistaisi myös julkista tukea EU:lle. Sitoutuminen demokraattisiin arvoihin, alueelliseen yhteistyöhön ja yhteisen eurooppalaisen kohtalon tavoitteluun ovat ratkaisevan tärkeitä, kun maa seuraa mutkittelevaa polkua kohti EU:hun liittymistä.

Vaikka maan on saavutettava poliittinen kypsyys ja toteutettava tarvittavat uudistukset, EU:n on osoitettava Pohjois-Makedonian kansalle, että liittymisprosessi on oikeudenmukainen, ansioihin perustuva ja etenemässä. On osoitettava poliittista tahtoa edistää liittymistä, kuten Ukrainan kohdalla on tehty. Edistymisestä on palkittava ja on toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että molemmilla osapuolilla on riittävät valmiudet edistää prosessia.

Lopuksi olisi oltava selvää, että kaikille osapuolille paras vaihtoehto on Pohjois-Makedonian ja koko alueen liittyminen EU:hun. Vaikka Pohjois-Makedonia onkin pieni maa, sen rikas kulttuuriperintö, strateginen sijainti ja sitoutuminen demokraattisiin arvoihin toisivat alueellista vakautta ja talouskasvun mahdollisuuksia sekä vahvistaisivat EU:n monimuotoisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tervetuloa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Grassroots View -podcastiin. Tässä jaksossa paneudumme talouden ohjausjärjestelmään liittyviin mutkikkaisiin kysymyksiin ja Euroopan talousympäristön haasteisiin. Saat tietoa siitä, missä määrin EU-maat ovat päässeet yhteisymmärrykseen talouden ohjauksesta ja hallinnasta sekä niistä vaikeista valinnoista, joita EU:n on tehtävä mukauttaessaan talouttaan 2000-luvun vaatimuksiin.

Mukana ovat ETSK:n entinen puheenjohtaja ja eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ETSK:n ryhmän nykyinen puheenjohtaja Luca Jahier, sosialistien ja demokraattien ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Margarida Marques, Bruegel-ajatushautomon vanhempi tutkija Maria Demertzis ja Brysselissä toimiva kirjeenvaihtaja Maria Tadeo. (tk)

Komitea toivotti suuren yleisön tervetulleeksi perinteisenä avointen ovien päivänään lauantaina 4. toukokuuta 2024. Tapahtumassa yleisön tietämystä ja kiinnostusta pyrittiin lisäämään kertomalla komitean tehtävästä EU:n toimielinkentässä ja tulevista Euroopan parlamentin vaaleista.

ETSK järjesti päivän aikana useita tapahtumia toimipaikassaan, Jacques Delors -rakennuksessa Brysselissä. Osallistujilla oli tilaisuus vierailla komitean toimitiloissa ja tutustua siihen, mitä ETSK voi tehdä ihmisten hyväksi, sekä saada tietoa komitean tehtävästä EU:n päätöksentekoprosessissa. Lisäksi heillä oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kiinnostuksenkohteistaan ja huolenaiheistaan ETSK:n jäsenten kanssa.

Vierailijat pääsivät myös tutustumaan siihen, mitä ETSK:n jäsenet tekevät kotimaassaan, sekä osallistumaan aktiviteetteihin, kuten interaktiivisiin peleihin ja EU-tietovisaan. Lapsille oli tarjolla muun muassa kasvomaalausta.

Aamupäivällä komiteassa otettiin lisäksi vastaan sen jäsenistä ja henkilöstöstä muodostunut pyöräilijäryhmä, joka oli polkenut satoja kilometrejä eri puolilla Ranskaa ja Belgiaa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan parlamentin vaalien merkityksestä.

Ryhmä taittoi ETSK:n jäsenen, työnantajat-ryhmää edustavan Bruno Choix’n johdolla yhteensä noin 500 kilometrin matkan Caenista (Ranska) Brysseliin. Yli neljä päivää kestäneen taipaleen viimeisellä osuudella – Waterloosta komitean toimipaikkaan Brysselissä – joukon jatkoksi liittyi myös muita ETSK:n ja sen henkilöstön jäseniä. (mp)

ETSK:n ”ulkosuhteet”-jaosto (REX) järjesti toisen kampanjansa ja konferenssin disinformaation torjunnasta osana yleistä disinformaatiota koskevaa hankettaan, joka toteutetaan kansalaisyhteiskunnan tuella.

Bulgariassa toteutetun onnistuneen kampanjan jälkeen tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Moldovassa 18. huhtikuuta. Maa on äskettäin vahvistanut valmiuksiaan strategisen viestinnän ja vuoropuhelun alalla perustamalla kaksi erityiselintä: strategisen viestinnän ja disinformaation torjunnan keskuksen sekä kansallisten vähemmistöjen kansalaisaloitteiden keskuksen.

Konferenssi järjestettiin yhteistyössä Chișinăussa sijaitsevan Moldovan valtiollisen yliopiston kanssa.

Konferenssissa puhunut ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti vuoropuhelun merkitystä ja sitä, miten tärkeää on, että ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjuntaan otetaan mukaan kaikki eri taustoista ja yhteisöistä tulevat kansalaiset.

Disinformaatio leviää tyypillisesti väestön keskuudessa, usein horisontaalisesti, mikä tarkoittaa, että paras tapa puuttua ongelmaan ei ole ylhäältä alaspäin suuntautuva ohjaus vaan asian pohdinta kansalaisten keskuudessa ja heidän suora osallistumisensa. Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voi olla tässä ratkaiseva rooli, sillä disinformaatio repii yhteiskuntiemme rakennetta hajalle.

Yksi konferenssin tärkeimmistä puhujista, strategisen viestinnän ja disinformaation torjunnan keskuksen johtaja Ana Revenco korosti, että kansalaiset eivät pysty yksin torjumaan disinformaatiota ja että keskus voisi parantaa heidän taitojaan vahingollisen disinformaation torjumiseksi pitkällä aikavälillä.

”Disinformaation poistaminen kokonaan on epärealistinen tavoite. Yhteisillä toimillamme pyritään kumoamaan ja ehkäisemään valeuutisia sekä lieventämään niiden haitallisia vaikutuksia yhteiskuntiimme”, hän lisäsi.

Kansallisten vähemmistöjen kansalaisaloitteiden keskuksen johtaja Mihai Peicov totesi, että se, että hallitus on perustanut keskuksen, on tärkeä askel kohti kaikkien integroitumista yhteiskuntaan. Hän lisäsi, että vähemmistöjä varten tarvitaan uutta koulutuspolitiikkaa.

Konferenssissa korostettiin koulutuksen roolia ja huomion keskittämistä nuoriin, sillä monet esitetyistä näkemyksistä tulivat konferenssin nuorimmilta osanottajilta, opiskelijoilta ja toimittajilta.

Konferenssia koskeva videoraportti on nähtävissä täällä.

#EUvsDisinfo (at)

EU:n odotushuoneessa vietetyn 20 vuoden jälkeen julkinen tuki Pohjois-Makedonian EU-jäsenyydelle on hiipumassa. Huolimatta hitaasta edistymisestä, takaiskuista ja viivästyksistä (Pohjois-Makedonialle myönnettiin ehdokasmaan asema joulukuussa 2005, eli peräti 15 vuotta ennen liittymisneuvottelujen aloittamista, mikä on pisin aikaväli EU:n historiassa), lupaus taloudellisesta vauraudesta ja alueellisesta vakaudesta kannattelee edelleen maan pyrkimystä liittyä ryhmittymään. EU:n on kuitenkin myös osoitettava olevansa valmis viemään liittymisprosessia eteenpäin ja palkitsemaan edistyksestä, kirjoittaa yllätysvieraamme, Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkoston toiminnanjohtaja ja Pohjois-Makedonian ”jäsenehdokasmaata edustava jäsen” ETSK:ssa Biljana Spasovska.

Biljana Spasovska on Balkanin kansalaisyhteiskunnan kehittämisverkoston (BCSDN) toiminnanjohtaja. Kyse on kansalaisjärjestöjen alueellisesta verkostosta, jossa pyritään yhteistyössä lisäämään Balkanin kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistamaan sen kehitystä. Hän on myös kansalaisjärjestöjen kehitysavun tehokkuutta koskevan kansainvälisen kehyksen nykyinen toinen puheenjohtaja, kansalaisjärjestöjen vastuuvelvollisuutta koskevaa maailmanlaajuista standardia edistävän kumppanuuden (Global Standard for CSO Accountability partnership) jäsen ja ”jäsenehdokasmaata edustava jäsen” ETSK:ssa.

Biljanalla on yli kymmenen vuoden kokemus sellaisten poliittisten ja edunvalvontatoimien johtamisesta, joilla pyritään vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia Balkanilla ja sen ääntä kansallisissa ja EU:n poliittisissa prosesseissa. Hän on toiminut johtajana ja osallistujana useissa alueellisissa, EU:n ja maailmanlaajuisissa yhteistyöhankkeissa, joilla pyritään edistämään suotuisampaa kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä ja uskottavampaa EU:n laajentumispolitiikkaa sekä parantamaan kansalaisyhteiskunnan vastuuvelvollisuutta ja tehostamaan kehitysyhteistyötä.

Hän on valmistunut tieteidenvälisten opintojen maisteriksi Bolognan yliopistossa ja on suorittamassa tohtorintutkintoa globalisaation ja demokratian alalla.

Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) ja Euroopan komission yhteinen aloite, jota komitea isännöi. Foorumi yhdisti tänä vuonna lippulaivakonferenssissaan 15. ja 16. huhtikuuta voimansa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian ja Suomessa toimivan maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) kanssa.

Brysselin Square-konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli 1 000 osallistujaa ja 150 puhujaa, ja siinä esiteltiin uusimpaan tieteelliseen kehitykseen perustuvia vaikuttavia kiertotalousratkaisuja. ETSK:n edustajat kertoivat Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin hyvistä tuloksista.

ETSK:n jäsen ja yksi Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin perustajista Cillian Lohan totesi, että foorumi on verkostojen verkosto, joka toimii yhdyssiteenä päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan välillä kiertotalouden edistämisessä. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin jäsen Anders Ladefoged korosti foorumin roolia keskusteluissa, joissa käsitellään Euroopan kiertotalouden edistymistä ja sen puutteita, sillä foorumi tarjoaa alustan yhteistyölle ja oppimiselle. ETSK:n jäsen Maria Nikolopoulou painotti, että foorumi on entistä interaktiivisempi, ja se edistää vuoropuhelua erilaisin aloittein, joista voidaan mainita muun muassa #EUCircularTalks.

Konferenssin päätösistunnossa kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ilmoitti kahdesta aloitteesta, joilla tuetaan kiertotalouteen siirtymistä maailmanlaajuisella tasolla: EU:n kiertotalousresurssikeskus, jota Euroopan komissio rahoittaa 15 miljoonalla eurolla, ja ”SWITCH to Circular Economy in East and Southern Africa” -ohjelma, jonka rahoittamiseen komissio osallistuu 40 miljoonalla eurolla viiden vuoden ajan. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi tukee molempia aloitteita.

ETSK:n ja Euroopan komission vuonna 2017 käynnistämä Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi edistää vuoropuhelua, levittää hyviä käytäntöjä ja tarjoaa tietoa kiertotaloudesta, jotta visioista voitaisiin tehdä konkretiaa. ETSK on pyrkinyt edistämään aktiivisesti kiertotaloutta, ja se antoi vuonna 2015 tukensa kiertotaloutta koskevalle EU:n toimintasuunnitelmalle. Foorumi on yhteinen hanke, jonka tavoitteena on saada kaikki sidosryhmät mukaan kiertotalousvision toteuttamiseen ja nopeuttaa siirtymää vuoropuhelun ja yhteistyön avulla. (ks)

Jaroslaw Pietras

Puolan EU-jäsenyyden entinen apulaispääneuvottelija Jarosław Pietras kertoo 20 vuotta sitten tapahtuneen laajentumisen vaikutuksista ja sen tuomista taloudellisista ja muista eduista paitsi Puolalle ja muille EU:hun liittyneille maille myös koko EU:lle. Päätös laajentaa Euroopan unionia vuonna 2004 osoitti unionin sitoutumisen yhtenäisyyteen, monimuotoisuuteen ja solidaarisuuteen. Menneistä tapahtumista voidaan edelleen ottaa oppia mahdollisia tulevia liittymistä valmistelevia neuvotteluja ajatellen. 

20 vuoden jälkeen on täysin selvää, että useimpien Keski-Euroopan maiden sekä Maltan ja Kyproksen liittyminen EU:hun oli paitsi ”suuri laajentuminen” myös historiallinen virstanpylväs koko Euroopan unionille. Vaikutus ulottui syvälle, erityisesti mukaan liittyneiden maiden talousympäristössä.

Laajentuminen paransi merkittävästi Keski-Euroopan maiden elintasoa. Kahdeksan Keski-Euroopan maan – Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron – yhteenlaskettu ostovoimakorjattu BKT henkeä kohti kasvoi huomattavasti ja ylitti tuloksen, joka olisi voitu saavuttaa EU:n ulkopuolelle jääden. Kun kyse on yhdentymisen tuomista konkreettisista hyödyistä, tilastoissa viitataan aina keskiarvoihin. On syytä huomata, että vaikka hyödyt eivät jakautuneet tasaisesti jäsenvaltioiden kesken ja joissakin maissa tilanne parani huomattavasti enemmän kuin toisissa, kaikissa maissa on tapahtunut merkittävää parannusta. Esimerkiksi Liettuasta ja Puolasta tuli edelläkävijöitä, jotka saivat merkittävimmät edut EU-jäsenyydestä, kun taas Viro ja Slovenia edistyivät vähemmän kohdatessaan haasteita erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin vaikutusten vuoksi.

Liittyminen Euroopan unioniin käynnisti Puolan ja muiden Keski-Euroopan maiden uuden taloudellisen vaurauden aikakauden. Erityisesti Puola on liittymisen jälkeisen kehityksen menestystarina. Maan talouskasvu on ollut ennennäkemätöntä, ja sen BKT kaksinkertaistui vuosina 2004–2022. Vastaavasti myös alueen muiden jäsenvaltioiden BKT asukasta kohden kasvoi huomattavasti, joskin vaihtelevissa määrin. Esimerkiksi Slovakia ja Liettua ovat edistyneet kiitettävästi ja kaventavat edelleen kehityseroja Länsi-Eurooppaan nähden. Kyseisen kauden tilastotiedot antavat kuvan häiriönsietokyvystä ja dynaamisuudesta, sillä nämä maat hyödynsivät EU-jäsenyyttä edistääkseen talouskasvuaan ja parantaakseen maailmanlaajuista kilpailukykyään. Tämä merkittävä saavutus osoittaa EU:n yhdentymisen muutosvaikutukset kaikkien uusien jäsenvaltioiden talouksiin. Tulokset saatiin finanssikriisin vaikutuksista huolimatta, sillä sen aikana EU:n uudet jäsenvaltiot saavuttivat odotettua suuremman kasvun.

Vuonna 2004 tapahtuneen EU:n laajentumisen jälkeiseen aikaan liittyi haasteitakin. Esimerkiksi vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi aiheutti häiriöitä kaikkialla Euroopan taloudessa ja testasi sekä vakiintuneiden että vasta integroituneiden jäsenvaltioiden häiriönsietokykyä. Kriisin kielteisistä vaikutuksista huolimatta uudet EU:n jäsenvaltiot osoittivat huomattavaa häiriönsietokykyä ja ylittivät alkuperäiset kasvuennusteet. Niiden kyky selviytyä myrskystä ja ylläpitää positiivisia kasvulukuja on korostanut niiden talouksien vahvuutta ja EU:hun yhdentymisen etuja. Vaikka talouskriisi aiheutti merkittäviä haasteita, se tarjosi näille maille myös mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti tiiviistä yhteyksistä Euroopan talouteen. Se osoitti myös, kuinka sitoutuneita vasta liittyneet maat olivat eurooppalaisiin arvoihin ja solidaarisuuteen vastoinkäymisten aikoina.

Neuvotteluprosessin aikana Puolan kansalaisyhteiskunnasta kehkeytyi voimakas muutoksen ja edistyksen voima. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, ruohonjuuritason liikkeillä ja edunvalvontaryhmillä on ollut keskeinen rooli EU:n yhdentymisen edistämisessä ja demokraattisten arvojen vaalimisessa Puolassa. Niiden väsymättömät ponnistelut tietoisuuden lisäämiseksi, tuen saamiseksi ja johtajien saattamiseksi vastuuseen ovat olleet ratkaisevan tärkeitä yleisen mielipiteen muovaamisessa ja myönteisten muutosten edistämisessä. Toimimalla aktiivisesti kansalaisten kanssa ja edistämällä vuoropuhelua ja avoimuutta Puolan kansalaisyhteiskunta auttoi varmistamaan, että neuvotteluprosessi oli osallistava ja demokraattinen sekä vastasi kansalaisten tarpeisiin. Niiden panos paitsi helpotti Puolan liittymistä EU:hun myös lujitti maan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan perustuksia.

Päätös laajentaa Euroopan unionia vuonna 2004 osoitti unionin sitoutumisen yhtenäisyyteen, monimuotoisuuteen ja solidaarisuuteen. Toivottamalla useimmat Keski-Euroopan maat sekä Maltan ja Kyproksen tervetulleiksi, EU kasvatti taloudellista potentiaaliaan, kulttuurista rikkauttaan ja geopoliittista vaikutusvaltaansa. Uusien maiden liittyminen toi unionille uusia näkökulmia, lahjakkuuksia ja mahdollisuuksia, rikastutti sen moninaisuutta ja vahvisti sen maailmanlaajuista asemaa. Geopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna laajentuminen lisäsi EU:n vaikutusvaltaa ja vakautta sisällyttämällä Keski- ja Itä-Euroopan maat yhteistyöpuitteisiinsa. Institutionaalisesti se monipuolisti EU:n näkymiä ja syvensi sen yhdentymistä luomalla perustan yhtenäisemmälle ja kestävämmälle unionille.

EU:n vuoden 2004 laajentumisesta saatujen kokemusten perusteella on syytä ottaa oppia erityisesti neuvotteluprosessista ja liittymistä edeltävistä valmisteluista. Jos lähtisin tänään vastaavaan prosessin, pyrkisin siihen, että kaikissa tulevissa neuvotteluissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota liittymistä valmisteleviin edellytyksiin ja tukimekanismeihin erityisesti hallinnon ja oikeusvaltion aloilla. On olennaisen tärkeää varmistaa, että ehdokasmaat täyttävät tarvittavat kriteerit ja normit ennen EU:hun liittymistä, jotta voidaan turvata unionin eheys ja vaalia sen arvoja. Lisäksi riittävän tuen ja avun tarjoaminen ehdokasmaille neuvotteluprosessin aikana on ratkaisevan tärkeää niiden onnistuneen integroinnin ja pitkän aikavälin vakauden kannalta EU:ssa.

EU:n vuoden 2004 laajentumista koskevan neuvotteluprosessin ytimessä oli yhteinen sitoumus edistää vakautta, demokratiaa ja vaurautta kaikkialla Euroopassa. Neuvotteluja ohjasi halu vahvistaa Euroopan kansojen välisiä yhteistyö- ja solidaarisuussuhteita, sillä sekä ehdokasmaat että silloiset EU:n jäsenvaltiot tunnustivat laajentumisen molemminpuoliset hyödyt. Vaikka neuvottelut olivat monimutkaisia ja haastavia, niiden taustalla oli viime kädessä yhteinen näkemys yhtenäisestä ja vauraasta Euroopasta, jossa kaikki kansakunnat voisivat menestyä yhdessä Euroopan unionin puitteissa.

Kun EU:n ehdokasmaat etenevät liittymisen polulla vuonna 2024 on otettava huomioon useita keskeisiä näkökohtia. Ensinnäkin EU:n normien ja arvojen mukaisten uudistusten priorisointi on olennaisen tärkeää onnistuneen yhdentymisen ja pitkän aikavälin vakauden kannalta unionissa. Tähän sisältyy demokraattisten instituutioiden vahvistaminen, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen sekä perusoikeuksien ja -vapauksien turvaaminen. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää toimia ennakoivasti EU:n nykyisten jäsenten kanssa luottamuksen ja tuen rakentamiseksi, jotta siirtyminen unioniin sujuisi kitkattomasti. Osoittamalla aitoa sitoutumista eurooppalaisiin arvoihin ja yhteistyöhön ehdokasmaat voivat tasoittaa tietä omalle valoisammalle tulevaisuudelle Euroopan unionissa.

Jarosław Pietras työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Brysselissä sijaitsevassa Eurooppa-tutkimuksen Wilfried Martens -keskuksessa ja vierailevana professorina Bruggen College of Europessa.

Hän oli osa ryhmää, joka neuvotteli Puolan liittymisestä EU:hun alkaen vuodesta 1998 vuoteen 2004, jolloin Puola liittyi EU:hun. Vuosina 1990–2006 hän toimi kotimaassaan Puolassa valtiovarainministeriön valtiosihteerinä, EU-asioiden valtiosihteerinä ja Euroopan yhdentymiseen liittyviä asioita käsittelevän komitean kansliapäällikkönä. Vuosina 2008–2020 hän palveli Euroopan unionin neuvostossa pääjohtajana useilla politiikanaloilla (ilmastonmuutos, ympäristö, liikenne, televiestintä, energia, koulutus, kulttuuri, audiovisuaaliala, nuoriso ja urheilu). Hän on väitellyt taloustieteen tohtoriksi Varsovan yliopistosta ja julkaissut teoksia mm. EU:sta, kestävästä kehityksestä ja kauppaan liittyvistä kysymyksistä. Hän on myös ollut Fulbright-säätiön tutkija ja Bruegel-ajatushautomon hallituksen jäsen (2008–2011). 

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Euroopan parlamentin kampanja ”Käytä ääntäsi tai muut päättävät puolestasi” osuu naulan kantaan. Parlamentin vaalivideo, jossa palataan Eurooppa-hankkeen juurille aikaan, jolloin sodan ja kansanmurhan raunioilta alettiin rakentaa rauhanomaista tulevaisuutta, vetoaa tunteisiin juuri oikealla tavalla. Erityisesti nykyään, kun ekstremismi ja välinpitämättömyys rehottavat, politiikka muistuttaa usein pikemminkin tosi-tv-ohjelmaa kuin todellista vaikuttamisen foorumia.

Haluatko oikeasti, että muut päättävät puolestasi? Näin tapahtuu jo, ja julkisessa taloudessa on jälleen tiedossa säästötoimia.

Kuten työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Lucie Studničná on selvin sanoin todennut, uuteen säästöpolitiikkakriisiin ei ole enää varaa. Jotkut maat kamppailevat edellisen finanssikriisin aikana toteutettujen toimenpiteiden vuoksi nimittäin edelleen talouden taantuman ja aivovuodon kanssa. Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa työttömyysaste on vieläkin korkea ja asukaskohtainen BKT on yhä kaukana vuoden 2008 tasosta. Nämä ratkaisematta jääneet ongelmat ovat johtaneet euroskeptisyyden ja populismin lisääntymiseen, mihin on myötävaikuttanut myös poliittisen ilmapiiriin muutos äärioikeiston suuntaan.

Useimmat jäsenvaltiot eivät uusien finanssipoliittisten sääntöjen takia pysty vastaamaan tuleviin ilmastohaasteisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. La Hulpessä tehdyt lupaukset jäävät pelkäksi sanahelinäksi. Kansalaiset joutuvat kärsimään, ja uudet taloudelliset vaikeudet, jotka kansalliset hallitukset varmasti sälyttävät EU:n niskoille, saattavat olla monille viimeinen pisara.

Demokratiassa ei ole kyse pelkästään äänestämisestä, vaan myös kansalaisyhteiskunta ja ammattijärjestöt ovat olennaisen tärkeitä toimivan demokratian vaalimisessa. Äänioikeuden käyttäminen ei ole vain legitimiteetin antamisväline, eikä äänestäminen suinkaan ole hyödytöntä. Se on oikeus, joka on saatu miljoonien ihmisten useiden sukupolvien ajan jatkuneiden ankarien ponnistelujen tuloksena ja jonka edestä monet ovat jopa antaneet henkensä. Tämän oikeuden voimme kuitenkin myös menettää.

Säästötoimia koskevat päätökset eivät ole kiveen hakattuja. Kesäkuussa pidettäviä EU-vaaleja ja kaikkia tulevia kansallisia vaaleja silmällä pitäen kehotammekin: Käytä ääntäsi. Älä anna kenenkään viedä päätösvaltaasi. Äänestä sosiaalisen edistyksen puolesta. Yhdessä voimme jatkaa maidemme ja Euroopan unionin parantamista ja muuttaa sitä, mikä ei toimi.