Emilie Prouzet

Sisämarkkinoiden toimintahäiriöt vaikuttavat suoraan elinkustannuksiin, ja tilanne on valitettavasti pahenemaan päin. Elinkustannukset ovat nyt selvemmin kuin koskaan kansalaisten ja erityisesti nuorten ensisijainen huolenaihe. Tilanteesta kärsivät eniten ne 94,6 miljoonaa eurooppalaista, jotka ovat vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) arvion mukaan EU:n sisäiset tullien ulkopuoliset kaupan esteet vastaavat arvoltaan noin 44 prosentin tavaratulleja. Ne ovat siis kolme kertaa suurempia kuin Yhdysvaltojen osavaltioiden väliset esteet, joita nykyään on tapana käyttää vertailukohtana. Palvelumarkkinoilla vastaava arvo on jopa 110 prosenttia!

Vaikutukset kohdistuvat moniin asioihin, kuten elintarvikkeisiin, asumiseen, energiaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, ja eurooppalaisia aloitteita tilanteen korjaamiseksi on jo käynnistetty. Kaikkien tahojen on kuitenkin tehostettava toimintaansa, olipa kyse sitten jäsenvaltioista, yksityisistä toimijoista tai Euroopan komissiosta perussopimusten valvojana. Tuon seuraavassa esiin kolme valmistelemassamme lausunnossa esitettyä keskeistä suositusta.

Ensinnäkin on puututtava kiireellisesti alueellisiin toimitusrajoituksiin ja yksityisten toimijoiden käytännöistä aiheutuvaan kansalliseen segmentoitumiseen, jotka rajoittavat kilpailua ja johtavat kuluttajahintojen nousuun. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan tästä aiheutuu kuluttajilla vuosittain noin 14 miljardin dollarin lisäkustannukset. Inflaatio huomioon ottaen on järkevää, että päätavoitteena on nyt sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Komissio tekee asian hyväksi töitä lähinnä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän kautta. Ongelma on monimutkainen, mutta ehdotuksia on jo esitetty. Onkin syytä arvioida niin vaikutuksia, jotta asiassa päästään ripeästi eteenpäin.

Lausunnossa ehdotetaan myös rikkomismenettelyjen nopeuttamista silloin, kun kansalliset säännöt eivät ole unionin lainsäädännön mukaisia. Olisi tarkasteltava mahdollisuutta määrätä väliaikaisia soveltamiskieltoja tapauksissa, joissa EU:n sääntöjä selvästi rikotaan. Esteiden asettamista ei saa sallia. Tiettyjen jäsenvaltioiden harjoittamalla protektionismilla on suoria seurauksia. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, että lääkkeet saattavat vanhentua ennen kuin ne saadaan ohjattua sinne, missä niitä tarvitaan?

Oikeudenmukaisten ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden edistämiseksi on lisäksi löydettävä tasapainoinen toimintamalli, jolla pyritään yhtäältä estämään tiukoista kestävyys-, hyvinvointi- ja työsuojeluvaatimuksista tinkiminen ja toisaalta vähentämään tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja helpottamaan rajatylittävää kauppaa.