ETSK:n uudessa lausunnossa ehdotetaan, että EU:n pitäisi laatia todellinen monivuotinen strateginen toimintasuunnitelma kulttuuridiplomatian koko potentiaalin valjastamiseksi.

Vaikka kulttuuri Euroopan unionin ulkopolitiikan välineenä on ollut asialistalla jo 17 vuotta, siitä ei ole koskaan tullut todellista prioriteettia. Sodan palattua Euroopan mantereelle nyt on kuitenkin vielä entistä tärkeämpää tehdä kulttuurista keskeinen strateginen väline EU:n ulkopolitiikassa, painottaa ETSK lausunnossaan.

”Kulttuuri voisi olla keskeinen voimavara paitsi EU:n omassa kehityksessä myös EU:n ulkoisen kuvan kannalta”, sanoi lausunnon esittelijä Luca Jahier.

Jahier korostaa erityisesti kulttuuriperinnön merkitystä poliittisesti arkaluontoisena ja erittäin monitahoisena tekijänä ja siten vahvana ja täydentävänä diplomaattisena lisänä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä koskevassa EU:n toimintamallissa.

Kulttuuridiplomatian vahvaan, monivuotiseen strategiseen toimintasuunnitelmaan olisi kuuluttava kulttuuriperinnön suojelu, ennallistaminen ja jälleenrakentaminen luonnonkatastrofien koettelemilla alueilla sekä kriisi- ja konfliktialueilla. Sen yhteydessä olisi myös kartoitettava jo olemassa olevia aloitteita, jotta voitaisiin luoda EU:n foorumi kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten, ja Euroopan ulkosuhdehallintoon olisi perustettava ”EU:n kulttuurisuhdelähettilään” ympärille erillinen rakenne.

ETSK:n lokakuun täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa kulttuuridiplomatian roolista korostetaan kulttuuriulottuvuuden merkitystä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, mikä on täysin linjassa kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman toteuttamisen kanssa. (mt)