ETSK info

Muutama päivä ennen Sharm el-Sheikhissä pidettyä COP27-kokousta ETSK hyväksyi päätöslauselman aiheesta ”Torjutaan yhdessä uhkaa ihmiskunnan olemassaololle: työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta antavat tukensa kunnianhimoisten ilmastotoimien toteuttamiselle”. Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan viesti on selvä: EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on säilytettävä johtoasemansa ja tiukennettava ilmastotavoitteitaan riippumatta siitä, mitä maailman muut alueet tekevät.

Eurobarometri-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten selvä enemmistö, 70 prosenttia ihmisistä, on huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja lähes kolme neljäsosaa kansalaisista katsoo, että heidän on tehtävä enemmän henkilökohtaisella tasolla edistääkseen vihreää siirtymää. ETSK kehotti päätöslauselmallaan ja Sharm el-Sheikhin kokoukseen osallistuneen seitsenjäsenisen valtuuskuntansa voimin kaikkia asianomaisia sidosryhmiä toimimaan kansalaisten huolenaiheiden mukaisesti ja tiukentamaan ilmastotavoitteita uusiempien tieteellisten suositusten mukaisesti.

ETSK:ta edustivat sen jäsenet, päätöslauselman esittelijät Peter Schmidt, Isabel Caño Aguilar, Sandra Parthie, Josep Puxeu Rocamora, Neža Repanšek ja Lutz Ribbe sekä nuorten edustaja, ilmastoaktivisti Sophia Wiegand.

”Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista 2000-luvulla. Sen vaikutukset eivät kohdistu vain lapsiimme vaan jo meihin itseemme, mikä muuttaa dramaattisesti tapaamme elää”, sanoi ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja ja ilmastoaktivisti Cillian Lohan. ”Tiedämme toki, että Euroopan unioni tekee jo enemmän kuin mikään muu alue, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja 55-valmiuspaketti osoittavat. Euroopan kansalaisyhteiskunnan kotina meidän on kuitenkin painostettava Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita säilyttämään johtoasemansa ja vakuuttamaan maailmanlaajuiset kumppanimme, jotta ne seuraisivat Euroopan esimerkkiä.” (ks)

ETSK ja komissio ovat allekirjoittaneet uuden yhteistyöpöytäkirjan, jolla lujitetaan ja tiivistetään edelleen näiden kahden organisaation välistä poliittista ja lainsäädännöllistä yhteistyötä ja tehostetaan niiden yhteisiä EU-asioista viestimiseen liittyviä toimia. Pöytäkirja vahvistaa lisäksi komitean strategista tehtävää EU:n toimielimiin nähden sekä sen roolia Euroopan yhdentymisen ja osallistavan demokratian arvojen edistäjänä.

Lokakuun 27. päivänä allekirjoitettu uusi pöytäkirja antaa ETSK:lle entistä vahvemman aseman sekä eurooppalaisten kansalaisaloitteiden täytäntöönpanossa että talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa, joka on keskeinen talous- ja finanssipolitiikan väline.

”Yksi merkittävä pöytäkirjaan lisätty uutuus on sitoumus määritellä vuosittain komission työohjelman hyväksymisen jälkeen yhdessä viisi aihetta, joista komitea laatii valmistelevan lausunnon. Tämä on komitealle erittäin tärkeä asia ja mahdollistaa yhä ennakoivamman työskentelyn”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng.  Valmistelevia lausuntoja laaditaan Euroopan parlamentin, Euroopan komission tai EU:n neuvoston pyynnöstä aiheista, joilla on suurta merkitystä kansalaisyhteiskunnalle.

Toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič sanoi: ”Pöytäkirjan tarkistamisella varmistetaan, että komission ja ETSK:n tavat tehdä yhteistyötä soveltuvat paremmin nykyaikaan ja edessämme oleviin haasteisiin. Tässä yhteydessä korostuu myös, miten tärkeä rooli komitealla on EU:n politiikkojen kehittämisessä. Synergia komission ja komitean välillä sujuvoittaa omalta osaltaan EU:n toimintaa.” (tk)

Lausunnossaan Aloite toimittajiin ja oikeuksien puolustajiin kohdistuvien perusteettomien oikeudenkäyntien torjumiseksi ETSK antoi tukensa komission ehdotukselle suojella ihmisiä strategisilta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta (SLAPP-kanteet). Näihin ihmisiin kuuluu toimittajia ja oikeuksien puolustajia, jotka ovat ristiriitaisista aiheista käytävien keskusteluiden tärkeitä osallistujia.

ETSK hyväksyi lausunnon lokakuun täysistunnossaan ja ehdotti SLAPP-kanteiden torjumista helpottavien toimenpiteiden luettelon laajentamista. Lausunnon esittelijä Tomasz Andrzej Wróblewski totesi: ”Jos emme vahvista järjestelmää, sananvapaus on uhattuna.”

Yhteisesittelijä Christian Moos sanoi: ”Kyse on kiireellisestä ja hälyttävästä poliittisesta asiasta. On ryhdyttävä toimiin toimittajien ja vallan väärinkäyttöä ja korruptiota vastaan puhuvien ihmisten puolustamiseksi.”

SLAPP-kanteita käyttävät tietyt valtaa omaavat henkilöt, edunvalvontaryhmät, yritykset ja valtion elimet vaientaakseen toimittajia ja muita julkiseen keskusteluun osallistuvia henkilöitä, kuten yhteiskunnallisia aktivisteja, ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisjärjestöjä, väärinkäytösten paljastajia laajassa merkityksessään, kansalaisaktivisteja ja ammattiyhdistyksiä. Tällaisissa oikeudellisissa toimissa hyödynnetään oikeusjärjestelmien aukkoja sellaisten perusteettomien rikos- tai yksityisoikeudellisten kanteiden nostamiseksi, jotka estävät tai rajoittavat kohteena olevien henkilöiden tai ryhmien julkista osallistumista tai rankaisevat siitä.

ETSK ehdottaa muun muassa sellaisen ennakkoratkaisun käyttöönottoa, jolla päätetään asian käsittely, jos menettely todetaan sääntöjen vastaiseksi, ja menettelyjen yhdistämistä vastaajan pyynnöstä tietyllä oikeudenkäyttöalueella. Voitaisiin harkita myös muita toimenpiteitä, kuten määräajan asettamista menettelylle tai nopeutetun menettelyn käyttöönottoa. Ehdotuksiin kuuluu myös sen mahdollisuuden poissulkeminen, että SLAPP-kannetta rahoittaa joku muu henkilö kuin kantaja.

Käymällä läpi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä voitaisiin löytää mekanismeja, joita voitaisiin käyttää SLAPP-kanteiden torjumiseen. Sekä rajat ylittävissä että kansallisissa tapauksissa olisi omaksuttava yhtenäinen lähestymistapa, ja kansallista lainsäädäntöä olisi tarkistettava kunnianloukkauksen rangaistavuuden poistamiseksi jäsenvaltioissa, joissa se on edelleen kriminalisoitu.

ETSK esittää myös ehdotetun SLAPP-direktiivin arvioinnin määräajan lyhentämistä viidestä vuodesta kahteen vuoteen.

Koulutus on ratkaisevan tärkeässä asemassa. Oikeusalan ammattilaisten ja julkisen keskustelun osallistujien on saatava asianmukaista koulutusta, jotta he voivat reagoida SLAPP-kanteisiin oikealla tavalla ja puolustaa paremmin sananvapautta. (ll)

ETSK on sitoutunut määrätietoisesti EU:n energiajärjestelmän hiilestä irtautumiseen ja kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä puuttumaan vuosikymmeniä jatkuneen energiariippuvuuden seurauksiin.

Näillä sanoilla ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng käynnisti 26. lokakuuta 2022 täysistuntokeskustelun EU:n energiasiirtymästä ja strategisesta riippumattomuudesta. Keskusteluun osallistui myös professori Leonardo Meeus Firenzen yliopistollisesta Eurooppa-instituutista.

”Meidän on pyrittävä saavuttamaan vihreä siirtymä tahdissa, jota yritykset ja yhteiskunnat kykenevät seuraamaan, ja toteutettava liitännäistoimia, joiden avulla voidaan edistää Euroopan globaalia kilpailukykyä ja innovaatiota”, Christa Schweng sanoi. ”EU:lla on potentiaalia vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta kehittämällä paikallista uusiutuvan energian kapasiteettia, mutta tätä varten on varmistettava asianmukaiset investointikannustimet.”

Leonardo Meeus viittasi Euroopan komission esittämiin EU:n sähkömarkkinauudistuksiin ja totesi, että sähkömarkkinat, jotka olemme rakentaneet kuluneiden 20 vuoden aikana, voivat olla osa tulevaisuuttamme, kunhan täydennämme niitä yhdistämällä niihin uusia välineitä kuluttajien sitouttamiseksi ja verkkojen ajanmukaistamiseksi.

Keskustelu liittyi aihetta Strateginen visio energiakäänteestä EU:n strategisen riippumattomuuden mahdollistamiseksi käsittelevän ETSK:n lausunnon hyväksymiseen. Lausunnon esittelijöinä olivat Thomas Kattnig, Lutz Ribbe ja Tomasz Andrzej Wróblewski.

Lausunnossa tuodaan esiin ETSK:n visio energiasiirtymästä ja sen roolista pyrittäessä saavuttamaan EU:n strateginen riippumattomuus, keskittymään hiilestä irtautumisen nopeuttamiseen, vähentämään riippuvuutta tuontienergiasta, vahvistamaan yhteisöjen ja yritysten sitoutumista sekä tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia. (mp)

EU:n ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin niiden kansalaisten elinolojen parantamiseksi, jotka toimivat vammaisen sukulaisensa tai kroonista tai rappeuttavaa tautia sairastavan sukulaisensa pitkäaikaisena omaishoitajana, ETSK totesi lokakuun täysistunnossa antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa Perheenjäsenet vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden hoitajina.

Lausunnon esittelijä Pietro Vittorio Barbieri totesi, että poliittisten päättäjien, työnantajien (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta) ja omaishoitajien ja heitä edustavien organisaatioiden olisi yhdessä hyväksyttävä kaikki toimet.

”Ensin on tunnustettava omaishoitajien työn arvo ja annettava heille mahdollisuus vaikuttaa tarjoamaansa hoivaan. Sen jälkeen on keskityttävä asumispalveluihin ja tukeen, jotta ehkäistään eristymistä, syrjäytymistä sekä fyysistä ja henkistä ylikuormitusta. Jos valtiot voivat taata tiettyjen palvelujen tarjonnan, voidaan ilman muuta keventää perheenjäsenten taakkaa.”

Tällaisia toimenpiteitä ovat omaishoitajille taattavat riittävät terveydenhuoltopalvelut, ennaltaehkäisevä terveydenhoito mukaan luettuna, sekä asianmukainen koulutus siitä, miten he voivat huolehtia omasta terveydestään. Lisäksi tarvitaan asumispalveluja ja kotipalveluja (terveyden- ja sairaanhoitotarpeiden mukaisesti) sekä omaishoitajalle ja lähiomaisille suunnattuja psykologisia tukipalveluja.

ETSK kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tavalliselle palkalle vaihtoehtoista korvausta ja myös taloudellista tukea niitä omaishoitajia varten, joita uhkaa köyhyysriski, koska he ovat joutuneet luopumaan palkkatyöstä tai vähentämään työtuntejaan.
Työnantajia olisi myös kannustettava tarjoamaan jäsenvaltion lakisääteiset vaatimukset ylittäviä työelämäjoustoja ja yrityskohtaisia työhyvinvointitoimia omaishoitajana toimiville työntekijöille.

Covid-19-pandemia on luultavasti huonontanut entisestään monien omaishoitajien tilannetta, mutta ongelman laajuudesta ei ole riittävästi tuoretta tietoa, mikä haittaa pyrkimyksiä löytää siihen ratkaisu. (ll)

ETSK antoi Euroopan parlamentin järjestämän sukupuolten tasa-arvon teemaviikon kunniaksi kaksi lausuntoa, joissa esitetään suosituksia naisten vaikutusmahdollisuuksien edistämisestä ja omaishoitajien tukemisesta. Lisäksi komitea tuki parlamentin teemaviikkoaloitetta järjestämällä joukon sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen ja intersektionaalisuuteen liittyneitä tapahtumia.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi avauspuheenvuorossaan, että ”nykyistä sukupuolten välistä työllisyyseroa on mahdoton hyväksyä ja se aiheuttaa merkittävää taloudellista ja sosiaalista vahinkoa EU:lle. Naisyrittäjille on luotava suotuisampi toimintaympäristö, esteistä ja stereotypioista on päästävä eroon, ja nuorilla tytöillä ja naisilla on oltava enemmän roolimalleja.”

Euroopan parlamentin varapuhemies Evelyn Regner korosti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sitovien toimenpiteiden tarvetta: ”Edistyminen on ollut hitaampaa kuin aiempina vuosina. Sitovien toimenpiteiden ansiosta pystymme kuitenkin edelleen saamaan jonkinlaista edistystä aikaan. Eriarvoistavan kohtelun torjunta edellyttää kulttuurin muutosta mutta myös sitovia toimenpiteitä. Lisäksi meidän – Euroopan parlamentin ja ETSK:n, naisten ja miesten, nuorten ja ikäihmisten – on tehtävä yhteistyötä.”

Aiheesta Yhdenvertaisuuden parantaminen EU:ssa annetun ETSK:n lausunnon esittelijä Ozlem Yildirim peräänkuulutti ”tehokasta syrjinnän vastaista politiikkaa EU:n tasolla ja aidosti varoittavia seuraamuksia sen tueksi”.

Lausunnon yhteisesittelijä Cristian Pîrvulescu taas totesi, että ”lausunnossa kehotetaan kehittämään uuden sukupolven toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi Euroopassa ja ottamaan lähtökohdaksi yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteen tunnustaminen ja velvoitteet huolehtia sen noudattamisesta.”

Komitean antaman toisen lausunnon Perheenjäsenet vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden hoitajina esittelijä Pietro Vittorio Barbieri sanoi, että ”eurooppalainen hyvinvointi on omaishoitajien varassa ja he jäävät usein järjestelmän ulkopuolelle. Valtaosa heistä on naisia, jotka joutuvat valitsemaan, hoitavatko he omaistaan vai jatkavatko he työelämässä. Sekä omaishoitajien että hoidettavien etujen vuoksi kehotammekin EU:n toimielimiä ja kansallisia tahoja tutkimaan tätä ilmiötä.” (gb)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa oma-aloitteisessa lausunnossaan kasviproteiinin ja kasviöljyn tuotannon laajentamiseen tähtäävän EU:n vihreän strategian monia etuja ja esittää hahmotelman strategian pääpiirteistä. Etuihin kuuluvat muun muassa EU:n tuontiriippuvuuden väheneminen ja maaseutualueiden kehityksen edistäminen.

Käytännön suositukset, jotka ETSK esittää lokakuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa ehdotettua strategiaa varten, noudattavat EU:n strategisen omavaraisuuden tavoitteita.

Lausunnon esittelijä Lutz Ribbe totesi täysistunnossa, että ”EU on erittäin riippuvainen rehuntuonnista, sillä 75 prosenttia runsaasti valkuaisainetta sisältävistä kasveista tuodaan EU:n ulkopuolelta. EU:n valkuaiskasvien tuotannon edistäminen on olennaisen tärkeää, ja sillä on myös myönteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja koko ympäristöön. Lisäksi se auttaa viljelijöitä vähentämään kivennäislannoitteiden käyttöä.”

Kasviproteiinin ja kasviöljyn tuotannon lisääminen EU:ssa ja nurmirehun yhä laajempi hyödyntäminen eläinten ruokinnassa tuottaa lukuisia etuja. Niitä ovat muun muassa viljelykierron lisääntyminen, maataloustraktoreiden polttoaineiden omavaraisuus sekä jalostuksen sivutuotteena syntyvien, erinomaisena karjan valkuaisrehuna toimivien öljykakkujen saatavuuden paraneminen.

Kaiken kaikkiaan EU:n strategiassa olisi otettava huomioon maaseutuyhteisöjen edut ja edistettävä maaseutualueiden kestävää kehitystä EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision mukaisesti.

ETSK suosittelee, että Euroopan komissio perehtyy tarkkaan Saksan liittohallituksen perustamaan maatalouden tulevaisuutta käsittelevään komiteaan (Zukunftskommission Landwirtschaft, ZKL) ja arvioi, soveltuisiko sen tarjoama malli EU:n proteiinistrategian kehittämiseen. (ks)

ETSK:n uudessa lausunnossa ehdotetaan, että EU:n pitäisi laatia todellinen monivuotinen strateginen toimintasuunnitelma kulttuuridiplomatian koko potentiaalin valjastamiseksi.

Vaikka kulttuuri Euroopan unionin ulkopolitiikan välineenä on ollut asialistalla jo 17 vuotta, siitä ei ole koskaan tullut todellista prioriteettia. Sodan palattua Euroopan mantereelle nyt on kuitenkin vielä entistä tärkeämpää tehdä kulttuurista keskeinen strateginen väline EU:n ulkopolitiikassa, painottaa ETSK lausunnossaan.

”Kulttuuri voisi olla keskeinen voimavara paitsi EU:n omassa kehityksessä myös EU:n ulkoisen kuvan kannalta”, sanoi lausunnon esittelijä Luca Jahier.

Jahier korostaa erityisesti kulttuuriperinnön merkitystä poliittisesti arkaluontoisena ja erittäin monitahoisena tekijänä ja siten vahvana ja täydentävänä diplomaattisena lisänä rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä koskevassa EU:n toimintamallissa.

Kulttuuridiplomatian vahvaan, monivuotiseen strategiseen toimintasuunnitelmaan olisi kuuluttava kulttuuriperinnön suojelu, ennallistaminen ja jälleenrakentaminen luonnonkatastrofien koettelemilla alueilla sekä kriisi- ja konfliktialueilla. Sen yhteydessä olisi myös kartoitettava jo olemassa olevia aloitteita, jotta voitaisiin luoda EU:n foorumi kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten, ja Euroopan ulkosuhdehallintoon olisi perustettava ”EU:n kulttuurisuhdelähettilään” ympärille erillinen rakenne.

ETSK:n lokakuun täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa kulttuuridiplomatian roolista korostetaan kulttuuriulottuvuuden merkitystä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, mikä on täysin linjassa kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman toteuttamisen kanssa. (mt)
 

ETSK kehotti lokakuun täysistunnossa hyväksymässään oma-aloitteisessa lausunnossa tunnustamaan mahdollisuuden liikkua paikasta toiseen yksilön oikeudeksi ja julkiseksi hyödykkeeksi, jonka on oltava kaikkien saatavilla.

Kristina Krupavičienėn ja Dovilė Juodkaitėn laatimassa ETSK:n lausunnossa korostetaan, että kestävä liikkuvuus on omiaan tekemään EU:n vihreästä elpymisestä totta, sillä ympäristö- ja käyttäjäystävällinen julkinen liikenne voi aidosti edistää covid-19-pandemian jälkeistä elpymistä.

”Pandemia on toiminut katalysaattorina ja osoittanut julkisen liikenteen olevan yleisen edun mukainen peruspalvelu varsinkin siinä suhteessa, että se mahdollistaa etulinjan työntekijöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien pääsyn töihin ja palveluiden äärelle”, totesi Kristina Krupavičienė.

ETSK:n mukaan EU tarvitsee strategioita, joiden avulla parannetaan liikkumismahdollisuuksia ja kehitetään julkista liikennettä, jotta siitä tulee houkuttelevampi vaihtoehto ja yhä useampien etenkin pienituloisten on mahdollista käyttää sitä.

Julkisella liikenteellä on potentiaalisesti suuri merkitys Euroopan toipumiselle pandemiasta, sillä se voi auttaa vastaamaan ilmastohuoliin ja lisäksi se parantaa ihmisten elämänlaatua mahdollistamalla työssäkäynnin ja osallistumisen yhteiskunta- ja kulttuurielämään. Kestävän liikkuvuuden saavuttaminen edellyttää kuitenkin vahvaa poliittista sitoutumista kaikilta toimijoilta ja kaikilta tasoilta.

”Kehotamme Euroopan komissiota asettamaan mitattavissa olevia ja kunnianhimoisia tavoitteita sen edistämiseksi, että ihmiset siirtyvät yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen ja aktiivisiin liikkumismuotoihin, ja kannustamme Euroopan unionia ja jäsenvaltioita vauhdittamaan siirtymistä vihreämpiin liikennemuotoihin tekemällä niistä yleisemmin houkuttelevia”, sanoi Dovilė Juodkaitė. (mp)

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan suunnitelman, jotta voitaisiin parantaa EU:n valmiuksia hätätilanteissa. Suunnitelman avulla olisi erityisesti lisättävä EU:n riippumattomuutta energian ja elintarvikkeiden tuotannossa ja vesihuollossa sekä raaka-aineiden louhinnassa.

Koska talvi lähestyy ja energiakustannukset ovat kansalaisten huolenaiheena, ETSK haluaa EU:n parantavan kykyään selviytyä tulevista kriiseistä.

Äskettäin pidetyssä täysistunnossa hyväksytyssä oma-aloitteisessa lausunnossa korostetaan ETSK:n käsitystä siitä, että energiajärjestelmien häiriönsietokykyä luonnonolosuhteisiin liittyvissä, poliittisissa ja muissa hätätilanteissa olisi jatkuvasti parannettava ja tämä olisi otettava huomioon kaikissa energiapolitiikoissa.

Näiden toimien olisi katettava koko tuotantoketju, mukaan lukien tutkimus- ja kehitystoiminta, materiaalien käsittely, suunnittelu, valmistus, asentaminen sekä laitosten käynnistäminen ja ylläpito EU:n sisämarkkinoilla. Riippumattomuus auttaisi poistamaan energiaköyhyyttä ja työttömyyttä.

Lausunnon esittelijä Paul Rübig kehotti myös tukemaan kansalaisia ja kuluttajia, jotka haluavat investoida omaan energiantuotantoonsa ja energiatehokkuuteensa: ”Tarvitaan tiedotuskampanjoita, verokannustimia ja tukia, ja on rakennettava uutta liikenneinfrastruktuuria kaikkialla sisämarkkinoilla, mutta myös Euroopan unionin ulkopuolella.”

Lisäksi ETSK kehottaa varmistamaan kriittisten raaka-aineiden, kuten kuparin, litiumin, koboltin ja harvinaisten maametallien, toimitukset sisämarkkinoiden uusien kaivos- ja kierrätysstrategioiden avulla. Se suosittaa turvaamaan öljyn, hiilen, kaasun, uraanin, veden, elintarvikkeiden ja rehun lähteet ja laatimaan suunnitelmia energia-, elintarvike-, vesi- ja sanitaatiojärjestelmien säännöstelystä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suosittaa, että digitaali-innovointikeskittymiä laajennetaan EU:n innovointikapasiteetin vahvistamiseksi osana kestävään tulevaisuuteen siirtymistä. Digitaali-innovointikeskittymät tarjoavat arvokasta infrastruktuuria pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), joilla saattaa muuten olla vaikeuksia kehittyä vihreämmiksi ja hyödyntää digitalisaatiota entistä paremmin.  

EU on edelleen jäljessä Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden tutkimuksen ja kehittämisen alan investoinneissa BKT:hen suhteutettuna (2,32 prosenttia vuonna 2020, kun vastaava osuus Yhdysvalloissa oli 3,08 prosenttia ja Japanissa 3,2 prosenttia).

ETSK katsoo, että EU:n olisi lisättävä t&k-investointeja 3 prosenttiin BKT:stä, ja se on esittänyt lokakuun täysistunnossa hyväksymässään oma-aloitteisessa lausunnossa useita suosituksia siitä, miten digitaali-innovointikeskittymiä voitaisiin parhaiten hyödyntää tähän tarkoitukseen.

Lausunnon esittelijä Giuseppe Guerini totesi: ”Digitaalinen siirtymä vaikuttaa koko eurooppalaiseen yhteiskuntaan eikä pelkästään talouteen. Sillä on suora vaikutus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ennen kaikkea sillä on monilla aloilla sosiaalisia vaikutuksia.”

Digitaali-innovointikeskittymien merkityksestä puhuessaan yhteisesittelijä Nicos Epistithiou lisäsi: ”Digitaali-innovointikeskittymät toimivat keskitettyinä asiointipisteinä, jotka antavat pk-yrityksille ohjausta digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä. Ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, työnantajajärjestöjen ja viranomaisten on tehtävä yhteistyötä näiden keskittymien puitteissa.”

Digitaali-innovointikeskittymät ovat erityyppisten organisaatioiden välisiä alueellisia yhteistyöhankkeita. Ne toimivat foorumeina, joilla testataan teknologisia ratkaisuja ennen investointia, ja niitä voidaan käyttää parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ja digitaalisten taitojen kehittämiseen.

Euroopan digitaali-innovointikeskittymien verkostoon ollaan parhaillaan tekemässä mittavia rakennemuutoksia, mutta ETSK on huolissaan siitä, että niiden tulevasta kehityksestä ei ole selkeää näkemystä.

ETSK esittää kahdessa hiljattain antamassaan lausunnossa tuoreimmat näkemyksensä komission vuotuisesta kestävän kasvun selvityksestä 2022, jossa hahmotellaan EU:n talous- ja työllisyyspolitiikan tulevat painopisteet, sekä euroalueen vuoden 2022 talouspolitiikkaa koskevista suosituksista. Se kehottaa noudattamaan tasapainoista lähestymistapaa, joka ei vaaranna EU:n sosiaalisia eikä ympäristöön liittyviä tavoitteita.

ETSK korostaa, että koska energian ja elintarvikkeiden hinnat nousevat jatkuvasti, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia varten olisi luotava sosiaalinen turvaverkko. Lisäksi Euroopan keskuspankin olisi ennätyksellisen korkean inflaation vuoksi analysoitava, millaisia sivuvaikutuksia sen rahapolitiikalla on esimerkiksi kasvuun ja työllisyyteen, ja julkisen velan kasvun takia taas on saatava aikaan edistystä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisessa.

”Komitea peräänkuuluttaa tasapainoista poliittista lähestymistapaa, jonka avulla on eritoten kriisiaikoina turvattava oikeudenmukaisuus ja huolehdittava siitä, että ympäristötavoitteista pidetään kiinni”, sanoo aihetta Kestävää kasvua koskevaan vuotuiseen selvitykseen 2022 liittyvät lisänäkökohdat käsittelevän lausunnon esittelijä Judith Vorbach. ”Tällainen lähestymistapa on EU:n aiemman, nykyisen ja tulevan vaurauden sekä entistä voimakkaamman lähentymisen ja paremman selviytymiskyvyn perusta.”

Aiheesta Lisähuomioita euroalueen talouspolitiikasta 2022 annetun lausunnon esittelijä Juraj Sipko toteaa lisäksi, että ”meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta maailmaa parhaillaan koetteleviin, ennennäkemättömiin systeemisiin häiriöihin pystytään vastaamaan. Toimenpiteiden hyväksymisen ja täytäntöönpanon lykkäämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia paitsi aineellisia vahinkoja ajatellen myös ihmiselämän kannalta.” (tk)

ETSK:n vuotuisessa kansalaisyhteiskunnan viestinnän ammattilaisille tarkoitetussa seminaarissa keskityttiin tällä kertaa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuviin valtaviin haasteisiin, joita Euroopalla on ratkaistavanaan. Otsikolla Geopoliittinen kuohunta Euroopan ovella: kansalaisyhteiskunnan näkökulma järjestetty seminaari pidettiin Zagrebissa Kroatiassa 24.–25. lokakuuta 2022.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä Kroatian talous- ja sosiaalineuvoston kanssa, ja siellä korostettiin, että Euroopan unionin olisi paitsi tuettava Ukrainaa jokapäiväisessä elämässä myös pohdittava maan pitkän aikavälin jälleenrakentamista ja etenemistä kohti EU-jäsenyyttä.

Seminaari koostui kolmesta paneelikeskustelusta, joiden aiheina olivat EU:n laajentuminen, kriisiajan viestintä ja energia.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi avauspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Yritetään kuvitella, millainen Ukraina on parin vuoden päästä. Tiedän, että asioita on vaikea tarkastella myönteisesti, kun taistelukentiltä kantautuu alati uutisia ja kun päivittäiset ohjusiskut Ukrainan kaupunkeihin jatkuvat ja vahingoittavat vesihuoltoverkostoa ja aiheuttavat sähkökatkoksia. Meidän on kuitenkin lähdettävä pohdinnoissamme ja tämänpäiväisessä työskentelyssämme siitä, millaisena haluamme nähdä Ukrainan tulevaisuuden. Itse näen jälleenrakennetun, vauraan maan, jonka perustana ovat eurooppalaiset arvot ja joka tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden palata takaisiin ja elää jälleen ihmisarvoista elämää kotimaassaan.”  

Ranskalais-venäläinen kirjailija, toimittaja ja historioitsija Galia Ackerman paneutui pääpuheenvuorossaan kysymykseen ”Miten länsi teki virheen Vladimir Putinin suhteen?”. Hänen mielestään Putinilla on ollut omat taka-ajatuksensa siitä asti, kun hän pääsi Venäjällä valtaan.

Jotkut länsimaalaiset eivät kuitenkaan ole nähneet Putinin tarkoitusperiä, ja toiset taas ovat mieluummin ummistaneet silmänsä. ”Vladimir Putin on KGB:n kouluttama, ja hänellä on KGB:n mentaliteetti ja etiikka. Ja myönnän, että KGB:n kasvatti saattaa pystyä viilaamaan linssiin suurinta osaa maailmasta”, Ackerman sanoi.

Seminaarin avausistunnossa puheenvuoron käyttivät Kroatian työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaaliministeri Marin Piletić, Euroopan parlamentin Kroatian-yhteystoimiston päällikkö Violeta Simeonova Staničić, Euroopan komission Kroatian-edustuston mediatoimintapäällikkö Andrea Čović Vidović ja Kroatian journalistiliiton puheenjohtaja Hrvoje Zovko.

Seminaarin kolmen paneelinkeskustelun alustajina toimivat ETSK:n ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmän puheenjohtaja Seamus Boland, ETSK:n ”työntekijät”-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke sekä ETSK:n ”työnantajat”-ryhmän ja ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston (SOC) puheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu.

Ensimmäisen paneelikeskustelun aiheena oli ”Sodan varjossa: Euroopan uusi geopoliittinen tilanne ja sen seuraukset EU:n tulevaisuuden kannalta”, ja keskustelussa keskityttiin siihen, miten Venäjän toimet vaikuttavat Balkanin alueeseen ja mitä Ukraina voi ottaa EU:n laajentumista ajatellen opikseen.

Aihetta ”Kriisiajan viestintä” käsitelleessä paneelikeskustelussa tarkasteltiin muun muassa lännen ”viestintätaistelua” Putinin Venäjää vastaan. Panelistit korostivat, että Venäjällä on hyvät edellytykset levittää propagandaansa Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella, ja totesivat, että Euroopassa tarvitaan yhä enemmän ammattilais- ja vapaaehtoisvoimia disinformaatiomenetelmien torjumiseksi.

Otsikolla ”Energiamullistus sodan ja ilmastotavoitteiden ristipaineessa: vihreän kehityksen ohjelman haasteet” käydyssä paneelikeskustelussa taas paneuduttiin energiamarkkinoiden vakaviin ongelmiin, joita sota on pahentanut entisestään. Asialistalla olivat vihreään siirtymään liittyvät haasteet, Venäjä-riippuvuudesta saadut opetukset (jotka on nyt pidettävä mielessä myös Kiinan suhteen) sekä ydinvoiman hyödyt ja haitat.

Seminaarin järjestämistä tukivat myös Euroopan parlamentin Kroatian yhteystoimisto ja Euroopan komission Kroatian-edustusto. (ll)