Arnold Puech d’Alissac, ETSK:n työnantajat-ryhmä

Euroopan komissio esitti muutama viikko sitten säädösehdotuksia elpymisrahastoon liittyvässä 55-valmiuspaketissa. Ehdotettujen toimenpiteiden avulla on tarkoitus varmistaa, että tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä saavutetaan. Eurooppalaiset työnantajat analysoivat toimenpiteitä parhaillaan ja ovat täysin samalla kannalla valitusta suunnasta, mutta monet käytännön seikat askarruttavat edelleen.

Euroopan teollisuus kuuluu jo nyt kärkijoukkoon investoinneissa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Asiaa ei siksi pitäisi missään tapauksessa lähestyä ideologiselta pohjalta, kuten usein on kaksijakoisesti tehty vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvissä ilmasto- ja energiakysymyksissä, sillä muuten saatetaan aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa kokonaisille tuotannonaloille ja vaarantaa vakavasti työllisyys ja yhteiskunnan vakaus sekä viedä pohjaa talouden elpymiseltä.

Erityisesti tulee pitää mielessä, että 55 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää eräiden arvioiden mukaan yli 3,5 biljoonan euron investointeja vuoteen 2030 mennessä. Julkisia resursseja on kuitenkin saatavilla alle kolmasosa tästä eli vajaa biljoona euroa.

On tärkeää ymmärtää, että Euroopan teollisuus, joka tekee teknisiä innovaatioita tuotteissa ja tuotantoprosesseissa, on ratkaisu eikä haittatekijä pyrittäessä eroon hiilestä. Kansallisissa uudistusohjelmissa ei ole osoitettu riittävästi varoja teollisuuden vihreään siirtymään.

Onkin erittäin tärkeää tarttua toimeen ja luoda yhdenmukainen ja joustava sääntelykehys, jotta saataisiin aikaan aidosti yhdennetyt energiamarkkinat. Tätä varten on taattava varsinkin paljon päästöjä tuottavien alojen osalta tasapuoliset toimintaedellytykset suhteessa niihin maihin, joilla on eriäviä näkemyksiä komission ilmastotavoitteista, ja toteutettava investointi- ja innovointipolitiikkoja, joiden avulla voidaan parantaa Euroopan teollisuuden ekosysteemien häiriönsietokykyä ja teknologista sopeutumiskykyä.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa europa.eu/!QC7Fpd