Koheesiopolitiikka on pitkään ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jonka avulla on edistetty taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä kaikkialla EU:ssa. Sitä onkin olennaisen tärkeää uudistaa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa, jotta voidaan parantaa tehokkuutta, kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin.

ETSK korostaa hiljattain antamassaan lausunnossa ”Vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen – haasteet, riskit ja mahdollisuudet”, että koheesiopolitiikassa on omaksuttava tulossuuntautunut toimintamalli, jotta se tuottaa jatkossakin konkreettisia hyötyjä ja siitä on apua eriarvoisuuden vähentämisessä ja kestävän kilpailukyvyn edistämisessä.

”Koheesiopolitiikan on säilyttävä EU:n keskeisenä aluekehityksen välineenä. Tulossuuntautuneisuuden avulla varmistetaan, että jokainen käytetty euro auttaa edistämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia”, lausunnon esittelijä David Sventek totesi.

Vuoden 2028 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä on uudistettava merkittävästi nykyiseen verrattuna, jotta aluekehitystä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä taloudellista kilpailukykyä voidaan tukea. Koska investointitarpeet ovat yli 750–800 miljardia euroa vuodessa, mittava EU-rahoitus on välttämätöntä.

ETSK kehottaa säilyttämään EU:n rahoituskapasiteetin nykyisessä 1,8 prosentissa suhteessa unionin BKT:hen ja lisäämään koheesiopolitiikkaan osoitettavaa rahoitusta. Keskeisiä painopisteitä ovat mm. yhteistyöhön perustuva hallinto, räätälöidyt aluepolitiikat, tulosperusteinen rahoitus ja yksinkertaistetut prosessit.

Tulossuuntautunut toimintamalli auttaa lisäämään tehokkuutta mutta vaatii entistä parempaa täytäntöönpanoa ja valvontaa. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta saadaan parannettua sovittamalla kilpailukyky ja sosiaaliset investoinnit tasapainoisesti yhteen, vahvistamalla teknistä tukea ja huolehtimalla avoimuudesta, ja näin voidaan myös edistää talouden kestokykyä ja vähentää eroja kaikkialla EU:ssa. (tk)

Matkailu on EU:n talouden voimatekijä, joka voi parantaa Euroopan kilpailukykyä. Matkailualalla on kuitenkin nyt tehtävä suunnanmuutos ja siirryttävä kestävästä matkailusta uudistavaan matkailuun, jossa tavoitteena ei ole vain matkakohteiden selviäminen vaan niiden uusi kukoistus.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa Euroopan unionia toteuttamaan matkailualalla siirtymän, jossa keskeisessä asemassa ovat kestävä kehitys ja uudistava toiminta, sillä nämä voivat tuoda pitkän aikavälin taloudellisia ja ympäristöhyötyjä.

Matkailu on elintärkeä EU:n talouden peruspilari erityisesti matkailusta erittäin riippuvaisilla alueilla. ETSK vaatiikin lausunnossaan Matkailu EU:ssa: kestävä kehitys pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavana tekijänä nopeuttamaan siirtymistä kestävään matkailuun ja uudistaviin matkailustrategioihin.

”Matkailulla on jatkossakin oltava roolinsa Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tämä on välttämätöntä, sillä matkailulla on niin suuri painoarvo monien jäsenvaltioiden ja alueiden BKT:ssä ja niiden arvoketjuissa”, totesi lausunnon esittelijä Isabel Yglesias.

Yglesiasin mukaan lausunto pohjautuu Palman julistukseen, joka annettiin Espanjan toimiessa neuvoston puheenjohtajana vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Julistuksessa saavutettiin laaja yksimielisyys siitä, miten kestävän kehityksen asema matkailun tulevaisuuden ytimessä saadaan varmistettua.

Tätä varten EU:n toimielinten sekä valtio-, alue- ja paikallisten viranomaisten on aktiivisesti tuettava matkailualan siirtymää ja käytävä jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava.

Kestävä matkailu on ollut tavoitteena jo pitkään, mutta monet suositut matkakohteet ovat joutuneet kovaan paineeseen pandemian jälkeisen matkailubuumin vuoksi. Alueilla on nyt suurempia vaikeuksia sovittaa yhteen talouskasvu ja kestävä kehitys, kun samaan aikaan haasteina ovat henkilöstöpula ja avointen työpaikkojen ja osaamisen kohtaamattomuus.

Tästä syystä ETSK kehottaa myös siirtymään kohti uudistavaa matkailua ja sisällyttämään sen eurooppalaiseen kestävän matkailun strategiaan, joka Euroopan komission on määrä esittää lähikuukausina.

Toisin kuin perinteisessä kestävässä matkailussa, jossa tavoitteena on vähentää ympäristöhaittoja, uudistavassa matkailussa tavoitteena on ennallistaa ja vahvistaa luonnonpääomaa sekä sosiaalista ja taloudellista pääomaa. Kyse on tulevaisuuteen suuntautuvasta ajattelutavasta, jossa sovelletaan kiertotalouden periaatteita ja pyritään jättämään pysyvä myönteinen jälki matkakohteisiin ja paikallisyhteisöihin. (ll)

Eurooppalaisten maataloustuottajien vaivana ovat alati lisääntyvät kriisit äärimmäisistä sääoloista aina markkinoiden epävakauteen ja epäreiluun kilpailuun. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) varoittaa, että EU:n nykyiset toimintapolitiikat eivät suojele maataloustuottajia, ja kehottaa toteuttamaan pikaisesti uudistuksia tulojen turvaamiseksi, neuvotteluvoiman vahvistamiseksi ja kestävän maatalouden varmistamiseksi.

ETSK peräänkuuluttaa EU:n puheenjohtajavaltio Puolan pyynnöstä laatimassaan lausunnossa entistä kestävämpää maatalousjärjestelmää, jonka keskiössä ovat maataloustuottajat.

”Maatalous on jalo ammatti, jolla on kaksi päätavoitetta: tuottaa korkealaatuista ja turvallista ruokaa ihmisille sekä ylläpitää ja kohentaa ympäristöä. Vastineeksi vaadimme vain reilun palkan rehellisestä työstä, kunnioitusta sekä oikeudenmukaisen hinnan tuottamistamme elintarvikkeista”, totesi Joe Healy, yksi lausunnon kolmesta esittelijästä.

ETSK katsoo, että yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) ei pystytä vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Lausunnossa suositellaan maataloustuottajia tukeviksi rahoitusvälineiksi muun muassa julkisia vakuutuksia luonnonkatastrofien varalta, vastasyklistä tukea ja suoraa tukea. Eräissä EU-maissa jo käytössä olevat keskinäiset rahastot voisivat tarjota täydentävän turvaverkon, jota maataloustuottajat, teollisuus, aluehallintotahot ja EU rahoittaisivat yhdessä.

YMP:tä on tarkoitus tarkistaa vuoden 2027 jälkeen, ja ETSK katsoo, että sen määrärahat olisi palauttava tasolle, joka vastaa vähintään 0,5:tä prosenttia EU:n BKT:stä. Kaupan säännösten on oltava tiukempia, jotta voidaan varmistaa, että tuontituotteet täyttävät EU:n ympäristö- ja työnormit.

Toinen keskeinen huolenaihe on alihintaan myyminen, joka aiheuttaa maataloustuottajille suuria taloudellisia paineita. ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä harkitsemaan vakavasti kustannukset alittavaan hintaan tehtävien hankintojen kieltämisen, jotta voidaan estää se, että suuret vähittäiskauppiaat puristavat maataloustuottajat ulos markkinoilta. Mallina voidaan käyttää elintarvikeketjusta Espanjassa annettuja lakeja.

Avoimuuden lisäämiseksi ja maataloustuottajien markkinavoiman vahvistamiseksi ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n digitaalinen keskus seuraamaan hintoja, kustannuksia ja voittomarginaaleja. Komitea kannattaa myös kollektiivisia hintaneuvotteluja ja tuen lisäämistä osuuskunnille ja tuottajaorganisaatioille. EU:n maatalousalalla on lisättävä taloudellista riippumattomuutta ja parannettava kilpailukykyä.

Vaikka ilmastotavoitteet ovat tärkeitä, maataloustuottajat eivät voi vastata kustannuksista yksin. Kestävän kehityksen rahasto voisi auttaa tuottajia siirtymään vihreämpiin käytäntöihin. Lausunnossa varoitetaan hiilivuodon riskistä, sillä EU:n tiukat säännöt asettavat paikalliset maataloustuottajat epäedulliseen asemaan EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin nähden.

ETSK pitää tärkeänä investoida maaseudun kehittämiseen, innovointiin ja YMP:n sääntöjen yksinkertaistamiseen. Maataloustuottajat ovat yhä suuremman paineen alla, joten on selvää, että EU:n johtajien on toimittava kiireesti ennen kuin lisää maatiloja katoaa. (ks)

EU on kriittisessä tienhaarassa tekoälyn kehittämisessä. Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat generatiivisen tekoälyn markkinoita – ne saavat 80 prosenttia maailmanlaajuisista yksityisistä investoinneista – ja myös Kiina etenee alalla nopeasti. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on julkaissut uuden tutkimuksen yhteistyössä Centre for European Policy Studies ‑tutkimuskeskuksen (CEPS) kanssa tunnistaakseen keinot sen varmistamiseksi, että Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä.

Tutkimus valmisteltiin ETSK:n ”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston (INT) puitteissa, ja siitä on keskusteltu säännöllisesti ETSK:n digitaalisten sisämarkkinoiden seurantaryhmässä. Tavoitteena oli tutkia keskeisiä mahdollisuuksia, haasteita ja politiikkatoimia, joilla Euroopan tekoäly-ympäristöä laajennetaan.

Keskeiset suositukset EU:lle:

• Tekoälyinvestointien ja laskentatehon lisääminen – Euroopan on lisättävä investointeja tekoälyinfrastruktuuriin innovoinnin edistämiseksi.
• Kolmeen potentiaaliseen alaan keskittyminen – Tekoäly voi edistää kasvua autoteollisuuden, puhtaan energian ja koulutuksen aloilla.
• Avoimen lähdekoodin tekoälyn edistäminen – Avointen tekoälymallien edistäminen parantaa saavutettavuutta ja kilpailua.
• Tutkimus- ja kehittämistoimien parempi integroiminen kaikkialla EU:ssa.

Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tekoälyn hallinnoinnissa
– Tutkimuksessa nostetaan esiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkitys tekoälypolitiikan ja -hallinnoinnin muotoilussa. Osallistavan ja eettisen tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi tutkimusraportissa suositellaan seuraavia toimia:

• Tekoälylukutaito-ohjelmia – Koulutusta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia aloitteita työntekijöiden ja kansalaisten voimaannuttamiseksi.
• ”Sisäänrakennettu sosiaalisuus” ‑lähestymistapa – Tekoälyn kehittäminen tavalla, joka on ihmiskeskeinen ja yhteiskunnan tarpeiden mukainen.
• Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rahoituksen lisääminen – Tekoälyteknologian ja julkisen ymmärryksen välistä kuilua umpeen kurovien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tukeminen.
• Eettisen tekoälyn käyttöönotto – Luotettavien, eurooppalaisten arvojen mukaisten tekoälyjärjestelmien priorisoiminen.

ETSK:n potentiaalin hyödyntäminen tekoälypolitiikan alalla
– ETSK:lla on hyvät mahdollisuudet helpottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden järjestelmällistä osallistumista tekoälypolitiikkaan. Tutkimuksessa suositellaan edistämään avoimen lähdekoodin tekoälyä ja eettistä innovointia julkisten hankintojen ja rahoitusjärjestelmien avulla. ETSK toimii keskeisenä keskuksena, joka tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja avoimen lähdekoodin yhteisöjen kanssa ja lisää tietoisuutta tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Tutkimuksessa esitellään myös yhtenäinen tekoälysanasto, jolla luodaan yhteinen kieli ja varmistetaan tehokas viestintä päätöksentekijöiden, kehittäjien ja käyttäjien välillä. Tämä on ensisijaisen tärkeää tekoälyn vastuullisen kehittämisen, hallinnoinnin ja käyttöönoton kannalta kaikilla aloilla.

Tutkimus jaetaan tärkeimmille EU:n toimielimille, ja sen odotetaan vaikuttavan tulevaan tekoälypolitiikkaan. Lue koko raportti täältä. (vk)

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n on oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. Tulevasta ETSK:n tutkimuksesta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, voidaan ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän mukaan saada arvokasta palautetta.

EU:n uuden poliittisen syklin alettua ja kun komission työohjelmassa oli ilmoitettu kansalaisyhteiskunnan tukemista, suojelemista ja voimaannuttamista koskevan EU:n strategian julkaisemisesta vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti konferenssin, jossa korostettiin toimikaudella 2024–2029 tarvittavia keskeisiä toimia. Maaliskuun 3. päivänä järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 100 jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajaa sekä kansalaisia.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tehtävänä on osaltaan varmistaa, että päätöksenteko perustuu tietoon ja että sillä vastataan ihmisten tarpeisiin. Hän toisti ryhmän ja komitean kehotuksen ottaa ETSK mukaan komission suunnittelemaan kansalaisyhteiskuntafoorumiin.

”Kun otetaan huomioon ETSK:n kokemus ja sen tarjoama foorumi, olisi sen oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. ETSK:n on osallistuttava kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista koskevan aloitteen hallinnointiin ja oltava keskeinen osa tätä aloitetta”, Boland totesi.

Hän katsoi, että jäsennellyn, säännöllisen, avoimen ja osallistavan kansalaisvuoropuhelun olisi perustuttava olemassa oleviin rakenteisiin ja tuotava yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. EU:n toimielinten olisikin perustettava ETSK:n tuella kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä.

”Kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä voisi laatia suunnitelman kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suotuisamman toimintaympäristön luomiseksi politiikan laatimisprosessissa”, Boland totesi.  Tämä voisi olla ensimmäinen askel kohti jäsennellympää kansalaisvuoropuhelua, ja työryhmässä voitaisiin pohtia, ketä kuullaan, mistä aiheista, millä aikataululla ja mitä tuloksia sillä tavoitellaan.

Ehdotettu työryhmä voisi lisäksi hyödyntää ETSK:n tulevaa tutkimusta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan nykyisiä kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä.

ETSK tilasi tutkimuksen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän pyynnöstä. Tulosten odotetaan olevan saatavilla heinäkuusta 2025 alkaen. Tutkimuksessa kartoitetaan kattavasti kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, eli millaisia prosesseja tällä hetkellä järjestetään kansalaisjärjestöjen osallistamiseksi ja millaisia menetelmiä niissä käytetään. Nykyisiä käytäntöjä koskevaa tietämystä olisi hyödynnettävä jäsennellymmän kansalaisvuoropuhelun kehittämiseksi uudella vaalikaudella. Berta Mizsei Euroopan politiikan tutkimuskeskuksesta (CEPS) esitteli konferenssissa jo tutkimuksen alustavia tuloksia.

Konferenssissa korostettiin myös, että vuoropuhelu sekä yhteyden luominen päättäjien ja kansalaisten tarpeiden välille edellyttää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden talouden vakautta. Niiden rahoitusvakaus ja riippumattomuus on taattava.

Konferenssin päätelmät ja suositukset ovat saatavana ETSK:n verkkosivustolla.

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Puolustus- ja sosiaalimenojen olisi kuljettava käsi kädessä, eikä puolustusmenoja tule lisätä hyvinvointivaltion kustannuksella. Vahva hyvinvointivaltio on edelleen keskeinen väline, jonka avulla voidaan torjua äärioikeistolaisten puolueiden pyrkimyksiä jäljitellä Venäjän kaltaista itsevaltaista järjestelmää EU:ssa.

Ukrainan neljännen sotavuoden alettua ja erityisesti Yhdysvalloissa tapahtuneiden poliittisten muutosten jälkeen monet tahot ovat vaatineet puolustusmenojen lisäämistä. Euroopan maiden suojelu ei enää vaikuta olevan taattu. Tämän myötä on jo rikottu monia tabuja, jotka koskevat paitsi sotilaallisia kysymyksiä EU:n tasolla myös velkaantumisen lisääntymistä.

Osa tahoista on kuitenkin esittänyt asian nollasummapelinä hyvinvointivaltion kannalta, aivan kuin Yhdysvaltojen sotilaallinen vahvuus johtuisi siitä, ettei maassa ole asianmukaista sosiaaliturvaa, tai Euroopan sotilaalliset valmiudet olisivat heikentyneet eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoittamisen vuoksi.

Työntekijät-ryhmä haluaa korostaa kahta asiaa:

• EU-maiden sotilasmenot ovat yhteenlaskettuina maailman toiseksi suurimmat. Vaikka joissakin tapauksissa saatetaan tarvita yhteisiä tai ylimääräisiä menoja, aivan erityisesti tarvitaan koordinointia ja yhteisiä hankkeita strategisen riippumattomuuden varmistamiseksi. Meidän on puolustettava itseämme eikä kilpailtava maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen kanssa.
• Moitteettomasti toimiva hyvinvointivaltio sekä toimet köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi ovat keskeisiä välineitä äärioikeiston valtaannousun estämiseksi monissa jäsenvaltioissa. Nousussa olevat äärioikeistolaiset puolueet eivät juurikaan perusta demokratiasta. Ne suhtautuvat avoimen vihamielisesti useimpia arvojamme kohtaan ja pyrkivät jäljittelemään Venäjän kaltaista autokratiaa unionin jäsenvaltioissa. Valtaan päästyään nämä puolueet pitävät huolen siitä, ettei koordinoitua puolustuspolitiikkaa saada aikaan.

Jäsenvaltioiden onkin nähtävä puolustusinvestoinnit ja sosiaaliset investoinnit toisiaan vahvistavina ja toistensa mahdollistavina osa-alueina.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti naisten oikeuksia käsittelevän korkean tason foorumin, jossa johtavat naisten oikeuksien puolustajat käsittelivät asiaan liittyviä kiireellisiä kysymyksiä ja hahmottelivat tärkeimpiä painopisteitä ennen naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan kokousta.

Naisten oikeuksia käsittelevän ETSK:n korkean tason foorumin viesti oli yksiselitteinen: edistystä on tapahtunut, muttei tarpeeksi. Vaikka EU on toteuttanut toimia naisten ja tyttöjen suojelemiseksi, kovalla työllä saavutettuja edistysaskeleita uhkaavat Euroopassa rakenteellinen epätasa-arvo, sukupuolistereotypiat ja naisten oikeuksien heikennykset. Naisten täysi osallistuminen yhteiskuntaan ei ole mahdollista niin kauan kun sille on rakenteellisia esteitä.

ETSK:n täysistunnon yhteydessä 26. helmikuuta pidettyyn korkean tason foorumiin osallistuivat tasa-arvoa käsittelevän ETSK:n väliaikaisen ryhmän puheenjohtaja Sif Holst, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava Euroopan komission jäsen Hadja Lahbib sekä Carlien Scheele (Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja), Florence Raes (YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Brysselin-toimiston johtaja), Ayşe Yürekli (Turkin naisyrittäjien järjestön KAGIDERin EU-edustaja), Mary Collins (European Women’s Lobby -naisasiajärjestön pääsihteeri) ja Cianán Russell (ILGA-Europe-järjestön johtava politiikkavastaava).

Foorumin aikana pidettiin kaksi vilkasta paneelikeskustelua, joissa käsiteltiin päivänpolttavia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita, joilla oli myös yhteys täysistunnossa hyväksyttyihin ETSK:n lausuntoihin. Asiantuntijat, aktivistit ja poliittiset päättäjät kokoontuivat jakamaan näkemyksiä, ehdottamaan ratkaisuja ja vahvistamaan sitoutumista naisten oikeuksien ajamiseen Euroopassa ja muualla maailmassa.

Ensimmäisen paneelin aiheena oli naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (UNCSW) tuleva 69. istunto, ja toisessa paneelissa käsiteltiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ihmisoikeuskysymyksenä. Täysistunnossa foorumin jälkeen hyväksyttiin kaksi aiheeseen liittyvää lausuntoa: ETSK:n panos EU:n painopisteisiin naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (UNCSW) 69. istunnossa ja Naisiin kohdistuva väkivalta ihmisoikeuskysymyksenä. (lm)

ETSK:n lippulaivapalkinnolla halutaan tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan merkittävä panos eurooppalaisen identiteetin ja EU:n kansalaisuuden vaalimisessa ja vahvistamisessa. Kansalaisyhteiskuntapalkinnon teemaksi valitaan vuosittain jokin yhteiskunnallisesti merkittävä ajankohtainen ETSK:n työhön liittyvä aihe.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) palkitsi 20. maaliskuuta kolme kansalaisyhteiskunnan järjestöä Slovakiasta, Belgiasta ja Ranskasta uraauurtavista hankkeistaan, joilla torjutaan yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen lisääntymistä kaikkialla Euroopan unionissa.

Palkintosumma oli yhteensä 32 000 euroa, ja se jaettiin kolmen palkittavan kesken.

ETSK myönsi 14 000 euron pääpalkinnon slovakialaisen Slovak Debate Association ‑järjestön edelläkävijäaloitteelle ”The Critical Thinking Olympiad”, jolla vahvistetaan slovakialaisten nuorten kykyä torjua misinformaatiota. Hankkeessa järjestetään kolmelle eri ikäluokalle opiskelijakilpailu, jossa opiskelijoille annetaan todellista mediasisältöä ja heidän tehtävänään on arvioida sitä luotettavuuden näkökulmasta.

Kaksi muuta palkittua saivat kumpikin 9 000 euroa.

Ranskan Reporters d’Espoirs sijoittui toiseksi hankkeellaan ”Prix Européen Jeunes Reporters d’Espoirs”, joka on ranskankielinen ratkaisukeskeisen journalismin koulutusohjelma.

Kolmas palkinto myönnettiin belgialaiselle FEC Diversité asbl ‑järjestölle hankkeesta ”ESCAPE GAME EXTREME DROITE pour se désintoxiquer”, joka on laajennetun todellisuuden peli, jossa torjutaan äärioikeistolaista ideologiaa.

ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinto

ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinnossa tuotiin valokeilaan yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamia voittoa tavoittelemattomia hankkeita, jotka auttoivat torjumaan yhteiskunnan haitallista polarisoitumista kaikkialla Euroopan unionissa.

Eurooppa on viime vuosina kohdannut monia kriisejä, kuten Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota, energian hintojen ja elinkustannusten nousu sekä covid-19-pandemian yhä jatkuvat taloudelliset ja sosiaaliset jälkiseuraukset. Tällaiset kriisit voivat heikentää luottamusta julkisiin instituutioihin ja synnyttää haitallista polarisaatiota koko yhteiskunnassa.

Polarisaatiolla voi olla paikkansa avoimessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, mutta kasvava populismi ja kielteinen polarisaatio ovat merkittäviä haasteita eurooppalaisille demokratioille. Euroopan haasteena ovat myös perinteisen mediaympäristön jatkuva murentuminen, lisääntyvä misinformaatio sekä hyökkäykset tiedotusvälineiden vapautta vastaan. Nämä kaikki uhkaavat demokraattisia arvoja entisestään.

Tämän vuoden palkinnonsaajat valittiin 15:tä jäsenvaltiota edustavien yli 50 vahvan ja monipuolisen ehdokkaan joukosta. Palkitut hankkeet valittiin niiden poikkeuksellisen luovasta, innostuneesta ja omistautuneesta tavasta torjua haitallista polarisoitumista eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

”Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli eurooppalaisen demokratian turvaamisessa, kuten tämän vuoden merkittävät ja monipuoliset hankkeet ovat jälleen osoittaneet”, sanoo viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenţiu Plosceanu.

ETSK isännöi 6. maaliskuuta keskustelua Euroopan komission puhtaan teollisen kehityksen ohjelmasta juuri neuvostossa 12. maaliskuuta käytyjen keskustelujen alla. Poliittiset päättäjät tarkastelivat yhdessä teollisuusjohtajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, voidaanko ohjelmalla todella tukea Euroopan puhtaan teknologian alaa, energiavaltaista teollisuutta ja strategista riippumattomuutta.

Geopoliittisen epävakauden ja transatlanttisten suhteiden muutoksen vuoksi Euroopan on entistä tärkeämpää saavuttaa kiireesti strateginen riippumattomuus. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteena on nopeuttaa hiilestä irtautumista, edistää kiertotaloutta ja parantaa samalla teollisuuden kilpailukykyä muun muassa alentamalla energian hintaa. Ohjelman toteutettavuudesta ja sen rahoituksesta ei ole edelleenkään selvyyttä.

”Kyse ei ole siitä, että pitäisi valita strategisen riippumattomuuden, kilpailukyvyn tai vihreän ja digitaalisen siirtymän välillä. Muutos koskee kaikkia teollisuuden aloja, ja niiden on mukauduttava siihen omaan tahtiinsa, mutta tehtävä selkeät sitoumukset”, sanoi neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) puheenjohtaja Pietro De Lotto ja totesi haasteeseen vastaamisen vaativan tasapainottelua.

Komissio on korostanut, että on geopoliittisesti välttämätöntä tulla energian suhteen riippumattomaksi Venäjästä, mutta Euroopan taantuva teollisuus aiheuttaa yhä enemmän huolta. Teollisuuden tuotannon ja ulkomailta tulevien suorien investointien virrat ovat vähentyneet merkittävästi kahden viime vuoden aikana.

Rahoitus tulee olemaan suuri haaste. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä. Vaikka Euroopan investointipankki on antanut 500 miljoonaa euroa vastatakauksia ja 1,5 miljardia euroa energiaverkkojen parantamiseen, kansallisten hallitusten on mobilisoitava lisäresursseja.

Siirtymän sosiaalinen vaikutus on myös keskeinen kysymys erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa, jossa on menetetty merkittävästi työpaikkoja. Kansalaisyhteiskunnan edustajat pohtivat, johtaako energiaverojen alentaminen, joka on yksi ohjelman keskeisistä ehdotuksista, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksesta leikkaamiseen.

Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyvästä optimismista huolimatta asiantuntijat sanoivat olevansa huolissaan sen kyvystä vastata lyhyen aikavälin haasteisiin. Nopeus ja yksinkertaistaminen on ratkaisevan tärkeää, sillä korkeat energiakustannukset ja sääntelyesteet voivat hidastaa edistymistä. Haasteena ovat edelleen hajanaiset kansalliset toimintapolitiikat, ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa saatetaan menettää ratkaiseva mahdollisuus yhdenmukaistaa teollisuuspolitiikkaa Euroopassa.

Teknologiariippumattomuus herättää myös huolta, ja keskusteluja käydään oikeasta tasapainosta uusiutuvien energialähteiden, vedyn ja biopolttoaineiden välillä. Vaikka on tervetullutta keskittyä uusiutuviin energialähteisiin, lisäksi tarvitaan vahvaa sitoutumista energiatehokkuuteen. Uusiutuvat energialähteet ovat jo säästäneet eurooppalaisilta kuluttajilta 100 miljardia euroa vuosina 2021–2023, ja EU:n pitäisi jatkaa eteenpäin tämän menestyksen pohjalta. (jh)

Vuonna 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) vuotuinen Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtuma järjestettiin 13. ja 14. maaliskuuta teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”, ja siinä keskityttiin nuorten rooliin muovattaessa yhdessä selviytymiskykyistä tulevaisuutta. 

Tämän vuoden tapahtuma kokosi yhteen lähes 100 nuorta eri puolilta EU:ta, EU:n yhdeksästä ehdokasmaasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Osallistujat edustivat nuorisojärjestöjä, kansallisia nuorisoneuvostoja ja toisen asteen oppilaitoksia, ja näin ollen tapahtumassa tuotiin esiin monenlaisten ryhmien huolenaiheita. Monilla osallistujista oli laaja kokemus nuorten oikeuksien puolestapuhujina, mutta toisille tapahtuma oli tärkeä ensimmäinen askel osallistavan demokratian edistämisessä heidän omissa yhteisöissään ja niiden ulkopuolella.

Useissa työpajoissa fasilitaattoreiden opastamat nuoret yksilöivät kiireellisimmät kysymykset, joihin poliittisten toimijoiden olisi heidän mielestään puututtava. Kysymykset vaihtelivat korruption torjunnasta johdonmukaisen ilmastostrategian laatimiseen ja yhtäläisten oikeuksien varmistamiseen kaikille. Koska korruptio rapauttaa luottamusta instituutioihin ja heikentää demokratiaa, on välttämätöntä tukea tutkivaa journalismia ja parantaa veronmaksajien rahojen käytön avoimuutta.

”Meidän on varmistettava vastuuvelvollisuus. Meillä ei ole varaa olla ainoastaan sivustakatsojia, koska toimimattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat liian korkeat. Meidän on taisteltava ja voitettava”, sanoi eräs YEYS-tapahtuman osallistuja.

Nuoret toivat esiin myös yhteisten tavoitteiden tarpeen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja korostivat tarvetta ”turvata olemassaolo vailla ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia”. He peräänkuuluttivat arvoihin perustuvia opetussuunnitelmia, joilla olisi myönteinen vaikutus verkkokäyttäytymiseen ja jotka vähentäisivät disinformaation vaikutusta. YEYS-tapahtuman osallistujat kannattivat myös yhtäläisiä oikeuksia, yhtäläistä kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä kaikkien osallistamista kaikilla aloilla. Mitä tulee nuorten puutteelliseen edustukseen poliittisissa päätöksentekoprosesseissa, nuoret korostivat, että demokratia edellyttää kaikkien äänten kuulluksi tulemista.

Puolentoista päivän mittainen tapahtuma huipentui päätösistuntoon, jossa sitoutuneiden ja määrätietoisten nuorten joukko esitteli suosituksensa ETSK:n puheenjohtajalle Oliver Röpkelle ja EU:n nuorisokoordinaattorille Biliana Sirakovalle. Nuorisotapahtuman osallistujat asettivat äänestyksessä viisi painopistettä tärkeysjärjestykseen.

1) Korruption torjunta avoimuuden ja nuorten osallistumisen avulla

2) Aktiivinen kansalaisuus, joka ulottuu luokkahuoneista yhteisöihin

3) Kaikkia koskeva yhdenvertaisuus

4) Nuorille ansaittu paikka päätöksenteossa

5) Johdonmukaisen ilmastonmuutosstrategian laatiminen

Puheenjohtaja Röpke korosti, että nämä suositukset voisivat muovata ETSK:n neuvoa-antavaa työtä, ja painotti sukupuolten tasa-arvoa komitean keskeisenä painopisteenä. Biliana Sirakova totesi, että suositukset vaikuttaisivat myös osaltaan EU:n työskentelyyn. (cpwb)