Koheesiopolitiikka on pitkään ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jonka avulla on edistetty taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä kaikkialla EU:ssa. Sitä onkin olennaisen tärkeää uudistaa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa, jotta voidaan parantaa tehokkuutta, kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin.

ETSK korostaa hiljattain antamassaan lausunnossa ”Vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen – haasteet, riskit ja mahdollisuudet”, että koheesiopolitiikassa on omaksuttava tulossuuntautunut toimintamalli, jotta se tuottaa jatkossakin konkreettisia hyötyjä ja siitä on apua eriarvoisuuden vähentämisessä ja kestävän kilpailukyvyn edistämisessä.

”Koheesiopolitiikan on säilyttävä EU:n keskeisenä aluekehityksen välineenä. Tulossuuntautuneisuuden avulla varmistetaan, että jokainen käytetty euro auttaa edistämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia”, lausunnon esittelijä David Sventek totesi.

Vuoden 2028 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä on uudistettava merkittävästi nykyiseen verrattuna, jotta aluekehitystä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä taloudellista kilpailukykyä voidaan tukea. Koska investointitarpeet ovat yli 750–800 miljardia euroa vuodessa, mittava EU-rahoitus on välttämätöntä.

ETSK kehottaa säilyttämään EU:n rahoituskapasiteetin nykyisessä 1,8 prosentissa suhteessa unionin BKT:hen ja lisäämään koheesiopolitiikkaan osoitettavaa rahoitusta. Keskeisiä painopisteitä ovat mm. yhteistyöhön perustuva hallinto, räätälöidyt aluepolitiikat, tulosperusteinen rahoitus ja yksinkertaistetut prosessit.

Tulossuuntautunut toimintamalli auttaa lisäämään tehokkuutta mutta vaatii entistä parempaa täytäntöönpanoa ja valvontaa. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta saadaan parannettua sovittamalla kilpailukyky ja sosiaaliset investoinnit tasapainoisesti yhteen, vahvistamalla teknistä tukea ja huolehtimalla avoimuudesta, ja näin voidaan myös edistää talouden kestokykyä ja vähentää eroja kaikkialla EU:ssa. (tk)