European Economic
and Social Committee
European Economic
and Social Committee
The European Economic and Social Committee (EESC) is the voice of organised civil society in Europe.
Find out more about its role and structure at http://www.eesc.europa.eu/en/about
The EESC issues between 160 and 190 opinions, evaluation and information reports a year.
It also organises several annual initiatives and events with a focus on civil society and citizens’ participation such as the Civil Society Prize, the Civil Society Days, the Your Europe, Your Say youth plenary and the ECI Day.
Find the latest EESC opinions and publications at http://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions and http://www.eesc.europa.eu/en/our-work/publications-other-work/publications respectively.
The EESC is active in a wide range of areas, from social affairs to economy, energy and sustainability.
Learn more about our policy areas and policy highlights at http://www.eesc.europa.eu/en/policies
The EESC holds nine plenary sessions per year. It also organises many conferences, public hearings and high-level debates related to its work.
Find out more about our upcoming events at http://www.eesc.europa.eu/en/agenda/our-events/upcoming-events
Here you can find news and information about the EESC'swork, including its social media accounts, the EESC Info newsletter, photo galleries and videos.
Read the latest EESC news http://www.eesc.europa.eu/en/news-media/news and press releases http://www.eesc.europa.eu/en/news-media/press-releases
The EESC brings together representatives from all areas of organised civil society, who give their independent advice on EU policies and legislation. The EESC's326 Members are organised into three groups: Employers, Workers and Various Interests.
Find out more about our Members and groups at http://www.eesc.europa.eu/en/members-groups
The EESC has six sections, specialising in concrete topics of relevance to the citizens of the European Union, ranging from social to economic affairs, energy, environment, external relations or the internal market.
Find out more at http://www.eesc.europa.eu/en/sections-other-bodies
Koheesiopolitiikka on pitkään ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jonka avulla on edistetty taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä kaikkialla EU:ssa. Sitä onkin olennaisen tärkeää uudistaa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa, jotta voidaan parantaa tehokkuutta, kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin.
ETSK korostaa hiljattain antamassaan lausunnossa ”Vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen – haasteet, riskit ja mahdollisuudet”, että koheesiopolitiikassa on omaksuttava tulossuuntautunut toimintamalli, jotta se tuottaa jatkossakin konkreettisia hyötyjä ja siitä on apua eriarvoisuuden vähentämisessä ja kestävän kilpailukyvyn edistämisessä.
”Koheesiopolitiikan on säilyttävä EU:n keskeisenä aluekehityksen välineenä. Tulossuuntautuneisuuden avulla varmistetaan, että jokainen käytetty euro auttaa edistämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia”, lausunnon esittelijä David Sventek totesi.
Vuoden 2028 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä on uudistettava merkittävästi nykyiseen verrattuna, jotta aluekehitystä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä taloudellista kilpailukykyä voidaan tukea. Koska investointitarpeet ovat yli 750–800 miljardia euroa vuodessa, mittava EU-rahoitus on välttämätöntä.
ETSK kehottaa säilyttämään EU:n rahoituskapasiteetin nykyisessä 1,8 prosentissa suhteessa unionin BKT:hen ja lisäämään koheesiopolitiikkaan osoitettavaa rahoitusta. Keskeisiä painopisteitä ovat mm. yhteistyöhön perustuva hallinto, räätälöidyt aluepolitiikat, tulosperusteinen rahoitus ja yksinkertaistetut prosessit.
Tulossuuntautunut toimintamalli auttaa lisäämään tehokkuutta mutta vaatii entistä parempaa täytäntöönpanoa ja valvontaa. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta saadaan parannettua sovittamalla kilpailukyky ja sosiaaliset investoinnit tasapainoisesti yhteen, vahvistamalla teknistä tukea ja huolehtimalla avoimuudesta, ja näin voidaan myös edistää talouden kestokykyä ja vähentää eroja kaikkialla EU:ssa. (tk)