Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vastaan hyökätään kautta Euroopan ja Amerikan. EU:n on toimittava nyt puolustaakseen niitä ja turvatakseen demokratian. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kansainvälisenä kansalaisjärjestöjen päivänä täysistuntokeskustelussaan selkeän viestin: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat demokratian ensisijaisia puolustajia. Koska rahoitusleikkaukset uhkaavat niiden selviytymistä, EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin suojellakseen ja tukeakseen niitä.

ETSK järjesti 27. helmikuuta keskustelun aiheesta EU ja kansalaisyhteiskunta: demokratian vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen ja tarjosi näin siihen osallistuneille kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille ja asiantuntijoille sekä Euroopan parlamentin jäsenille tilaisuuden käsitellä ja arvioida kansalaisjärjestöjen roolia tällä tärkeällä alalla.

Renew Europe -ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Raquel García Hermida-Van Der Walle huomautti, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot edistävät usein keskinäistä valvontajärjestelmää. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarjoavat myös erilaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmiä, jotka voivat mahdollisesti korvata puutteellisia viranomaispalveluja. Tämän seurauksena kansalaisyhteiskunnan organisaatiot joutuvat ensimmäisinä maalitauluiksi, koska ne voivat olla poliittisesti hankalia joillekin hallituksille.

Transparency International EU:n johtaja Nicholas Aiossa totesi, että ”Euroopan parlamentissa on käynnissä järjestetty poliittinen kampanja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin ja toiminnan heikentämiseksi ja häiritsemiseksi sekä niiden rahoituksen lakkauttamiseksi. Taloudellisista väärinkäytöksistä ei ole löytynyt todisteita.”

Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) syytti tammikuussa ympäristö- ja ilmastoalan kansalaisjärjestöjä siitä, että Euroopan komissio rahoittaa niiden harjoittamaa parlamentin, muiden EU:n toimielinten ja Euroopan parlamentin jäsenten lobbausta. Syytös herätti närkästystä eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskuudessa.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuva kritiikki ei ole uutta, mutta viimeaikaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet valeuutisten ja misinformaation vuoksi. Kuten ETSK:n yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi totesi, tilanne on kaikille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille varoitussignaali tarpeesta toimia yhdessä ja saada aikaan muutos. ”Ihmisillä tulisi olla tieto siitä, että useimmat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat riippuvaisia vapaaehtoistyöstä, joten emme tuhlaa veronmaksajien rahoja.”

Osallistujat kehottivat myös Euroopan komissiota ottamaan voimakkaammin kantaa tähän aiheeseen ja ehdottivat useita ratkaisuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin vahvistamiseksi.

García Hermida-Van Der Walle sanoi aikovansa vaatia, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli mahdollistavana edellytyksenä tunnustetaan entistä selvemmin ja sitä vahvistetaan oikeusvaltiota koskevassa kertomuksessa ja ehdollisuusmekanismissa.

EPP-ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Michał Wawrykiewicz sanoi, että hänen tehtävänään on lisätä tietoisuutta näistä keskeisistä aiheista ryhmänsä sisällä. Toinen asia, jonka hän otti esille, oli päätöksentekijöille tiedottaminen siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat paikan päällä toimivia järjestöjä, jotka tarjoavat suoraan ihmisten elämään vaikuttavia elintärkeitä palveluja.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ilmaisi tukensa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kannanotoille ja totesi, että ”meidän on vastustettava pyrkimyksiä poistaa näiltä organisaatioilta legimiteetti tai rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä demokraattisen osallistumisen kannalta välttämättömiä resursseja. On selvää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarvitsevat vahvempaa ja ennustettavampaa tukea jatkaakseen elintärkeää työtään, sillä niihin kohdistuu niin rahoitukseen liittyviä rajoituksia kuin kasvavaa poliittista painostusta.” (at)

Yli 800 kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistui 17.–20. maaliskuuta 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämään kansalaisyhteiskuntaviikkoon. Osallistujien joukossa oli nuorisojärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja toimittajia. Avausistunnossa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelua oikeudellisin keinoin ja tuotiin jälleen esiin kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli vallanpitäjien vastuuseen saattamisessa, siltojen rakentamisessa, sosiaalisen selviytymiskyvyn tukemisessa ja äänen antamisessa niille, jotka jäävät liian usein huomiotta.

Vuoden 2025 kansalaisyhteiskuntaviikon teemana oli yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa. Tapahtuma rakentui kolmen keskeisen aloitteen eli yhteysryhmän paneelikeskustelujen, eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän ja kansalaisyhteiskuntapalkinnon ympärille, ja tavoitteena oli

• keskustella lisääntyvästä polarisaatiosta, jota finanssikriisin, ilmastonmuutoksen ja kasvavien tuloerojen vaikutukset ovat viime vuosina vauhdittaneet
• tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia asian hoitamisessa
• koota yhteen kansalaisyhteiskunnan ratkaisuja ja vaatimuksia EU:n päätöksentekijöille, jotta polarisoitumista saataisiin Euroopassa vähennettyä vahvistamalla yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja demokraattista osallistumista yhteiskunnan keskeisillä aloilla.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi avauspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Kansalaisyhteiskunnan on vastattava haasteeseen. Osallistuminen, vuoropuhelu ja yhteisvastuu eivät ole vain ihanteita, vaan ne luovat perustan selviytymiskykyiselle ja yhtenäiselle Euroopalle. Kokoontuessamme viettämään kansalaisyhteiskuntaviikkoa vahvistamme sitoutumisemme osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vahva demokratia ei ole riippuvainen vain toimielimistä vaan kaikkien kansalaisten osallistumisesta.”

Albena Azmanova, valtio- ja yhteiskuntatieteiden professori Lontoon City Saint George’s -yliopistosta käsitteli pääpuheenvuorossaan epävarmuuden epidemiaksi kutsumaansa ilmiötä eli kasvavaa taloudellista epävarmuutta, josta valtaosa ihmisistä kärsii. Hän selitti, miksi kansalaisyhteiskunnalla on käsissään ratkaisun avaimet tänä valtavan turvattomuuden aikana.

”Taloudellinen epävarmuus on vienyt useimmilta ihmisiltä tahdon taistella. Kansalaisyhteiskunta tahtoo taistella. Kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ohjaa erityisistä epäkohdista kumpuava päämäärätietoisuus. He ovat ne näkyvät kädet ja jalat, jotka vievät demokratiaa eteenpäin”, Azmanova sanoi.

Kuten Euroopan parlamentin varapuhemies Younous Omarjee totesi, ”individualismin lisääntyessä tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa liimaksi kansalaisten välille ja suojamuuriksi äärioikeistolaisten ajatusten leviämistä vastaan”.

EU:n puheenjohtajavaltion Puolan kansalaisyhteiskuntaministeri Adriana Porowska korosti, että kansalaisjärjestöillä on ratkaiseva rooli sosiaalisen selviytymiskyvyn edistämisessä ja että ne tukevat haavoittuvia ja syrjäisillä alueilla asuvia ryhmiä. Hän kertoi myös, millaisia kokemuksia Puolassa on saatu kansalaisyhteiskunnasta kansallisen selviytymiskyvyn turvaajana.

ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi korosti, että EU:n ylpeänä toistamaa mantraa ”moninaisuudessaan yhtenäinen” vaalitaan ruohonjuuritasolla. Hän huomautti kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat hyökkäysten kohteena ja että niiden rahoitusta ja roolia on ryhdytty kyseenalaistamaan. ”Kansalaisjärjestöt eivät pysty toimimaan ilman resursseja. Toimielinten on suojeltava kansalaisyhteiskuntaa – kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on suojeltava oikeudellisen keinoin, jotta yhteiskuntamme pysyy yhtenäisenä ja monimuotoisena.”

ETSK:n lippulaivapalkinnolla halutaan tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan merkittävä panos eurooppalaisen identiteetin ja EU:n kansalaisuuden vaalimisessa ja vahvistamisessa. Kansalaisyhteiskuntapalkinnon teemaksi valitaan vuosittain jokin yhteiskunnallisesti merkittävä ajankohtainen ETSK:n työhön liittyvä aihe.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) palkitsi 20. maaliskuuta kolme kansalaisyhteiskunnan järjestöä Slovakiasta, Belgiasta ja Ranskasta uraauurtavista hankkeistaan, joilla torjutaan yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen lisääntymistä kaikkialla Euroopan unionissa.

Palkintosumma oli yhteensä 32 000 euroa, ja se jaettiin kolmen palkittavan kesken.

ETSK myönsi 14 000 euron pääpalkinnon slovakialaisen Slovak Debate Association ‑järjestön edelläkävijäaloitteelle ”The Critical Thinking Olympiad”, jolla vahvistetaan slovakialaisten nuorten kykyä torjua misinformaatiota. Hankkeessa järjestetään kolmelle eri ikäluokalle opiskelijakilpailu, jossa opiskelijoille annetaan todellista mediasisältöä ja heidän tehtävänään on arvioida sitä luotettavuuden näkökulmasta.

Kaksi muuta palkittua saivat kumpikin 9 000 euroa.

Ranskan Reporters d’Espoirs sijoittui toiseksi hankkeellaan ”Prix Européen Jeunes Reporters d’Espoirs”, joka on ranskankielinen ratkaisukeskeisen journalismin koulutusohjelma.

Kolmas palkinto myönnettiin belgialaiselle FEC Diversité asbl ‑järjestölle hankkeesta ”ESCAPE GAME EXTREME DROITE pour se désintoxiquer”, joka on laajennetun todellisuuden peli, jossa torjutaan äärioikeistolaista ideologiaa.

ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinto

ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinnossa tuotiin valokeilaan yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamia voittoa tavoittelemattomia hankkeita, jotka auttoivat torjumaan yhteiskunnan haitallista polarisoitumista kaikkialla Euroopan unionissa.

Eurooppa on viime vuosina kohdannut monia kriisejä, kuten Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota, energian hintojen ja elinkustannusten nousu sekä covid-19-pandemian yhä jatkuvat taloudelliset ja sosiaaliset jälkiseuraukset. Tällaiset kriisit voivat heikentää luottamusta julkisiin instituutioihin ja synnyttää haitallista polarisaatiota koko yhteiskunnassa.

Polarisaatiolla voi olla paikkansa avoimessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, mutta kasvava populismi ja kielteinen polarisaatio ovat merkittäviä haasteita eurooppalaisille demokratioille. Euroopan haasteena ovat myös perinteisen mediaympäristön jatkuva murentuminen, lisääntyvä misinformaatio sekä hyökkäykset tiedotusvälineiden vapautta vastaan. Nämä kaikki uhkaavat demokraattisia arvoja entisestään.

Tämän vuoden palkinnonsaajat valittiin 15:tä jäsenvaltiota edustavien yli 50 vahvan ja monipuolisen ehdokkaan joukosta. Palkitut hankkeet valittiin niiden poikkeuksellisen luovasta, innostuneesta ja omistautuneesta tavasta torjua haitallista polarisoitumista eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

”Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli eurooppalaisen demokratian turvaamisessa, kuten tämän vuoden merkittävät ja monipuoliset hankkeet ovat jälleen osoittaneet”, sanoo viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenţiu Plosceanu.

Nyt kun tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti raa'an ja provosoimattoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – hyökkäyksen, joka ei kohdistu vain itsenäiseen valtioon vaan myös sellaisiin perusarvoihin kuin demokratia, ihmisarvo ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, seisomme edelleen solidaarisina Ukrainan kansan rinnalla, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi komitean täysistunnossa helmikuussa antamassaan julkilausumassa.

Olemme hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien seisseet Ukrainan rinnalla paitsi symbolisesti myös toteuttamalla konkreettisia toimia. Vahvistamme tänään jälleen kerran horjumattoman sitoumuksemme tukea Ukrainan itsenäisyyttä, demokratiaa ja eurooppalaista tulevaisuutta ja kehotamme EU:ta jatkamaan ja lisäämään poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukeaan ja humanitaarista apuaan.

Ukrainan kansa on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta ja sitkeyttä puolustaessaan maataan sekä periaatteita, jotka yhdistävät meitä eurooppalaisia. ETSK, sen jäsenet ja sen edustama eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ovat hyökkäyksen alkamisesta lähtien tukeneet Ukrainaa paitsi symbolisesti myös konkreettisin toimin.

Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyessä Yhdysvaltojen edustajien viimeaikaiset lausunnot, joissa kyseenalaistetaan Naton kollektiivinen puolustussitoumus, ovat erittäin huolestuttavia. Euroopalla ei kuitenkaan ole varaa itsetyytyväisyyteen.

Ukraina ei taistele vain oman selviytymisensä vaan koko Euroopan mantereen turvallisuuden puolesta.

ETSK kehottaa EU:n johtajia tarttumaan tilaisuuteen ja vahvistamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia, määrittelemään strategisen riippumattomuuden uudelleen, puolustamaan monenvälisyyttä ja syventämään yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa sekä luomaan vankempia maailmanlaajuisia kumppanuuksia Euroopan ulkopuolisten demokraattisten liittolaisten kanssa.

Euroopan on toimittava nyt.

Päättämättömyys ei ole vaihtoehto, sillä itsevaltiaat ja hyökkääjät hyötyvät epäröinnistä.

Demokraattisten valtioiden on pysyttävä yhtenäisinä ja lujina.

ETSK kehottaa EU:ta vahvistamaan strategista riippumattomuuttaan, puolustamaan demokratiaa ja perusoikeuksia sekä seisomaan päättäväisesti Ukrainan rinnalla. Unionin on nyt aika ryhtyä strategisiin geopoliittisiin toimiin.

Julkilausuma kokonaisuudessaan on luettavissa täällä. (at)

Euroopan unionin neuvoston nykyisen puheenjohtajavaltion Puolan päätavoitteena on saada EU pysymään yhtenäisenä, viedä asioita eteenpäin ja tehdä nopeita päätöksiä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kävi helmikuun täysistunnossaan keskustelun Puolan puheenjohtajakauden painopisteistä maan EU-asioista vastaavan alivaltiosihteerin Magdalena Sobkowiak-Czarneckan kanssa.

Sobkowiak-Czarnecka totesi EU:n ulkoiseen turvallisuuteen ja erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan viitaten, että ”tavoitteenamme on saada Ukrainalle annettava apu jatkumaan ja EU:n sisäinen yhtenäisyys säilymään”. Hän mainitsi 16. Venäjän vastaisen pakotepaketin yhtenä Puolan puheenjohtajakauden ensimmäisistä saavutuksista.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti Puolan ryhtyneen hoitamaan EU:n neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta aikana, jota leimaavat geopoliittisten jännitteiden ja energiakriisien kaltaiset vaikeat haasteet.

Lisäksi Röpke totesi, että ”tämänpäiväinen keskustelu on jälleen kerran vahvistanut vakauden, kestokyvyn ja yhtenäisyyden olevan ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin tulevaisuuden rakentamisessa. Puolan puheenjohtajakauden painopisteet ovat hyvin linjassa yhteisten tavoitteidemme kanssa, erityisesti kun on kyse moniulotteisen turvallisuusmallin edistämisestä. Sitoumuksemme päättäväiseen ja yhteistyöpohjaiseen toimintaan on horjumatonta myös näinä maailmanlaajuisen epävarmuuden aikoina.”

Puheenjohtajavaltio Puolan mottona on ”Turvallisuus, Eurooppa!”, ja se aikookin työskennellä seuraavien seitsemän turvallisuusulottuvuuden parissa: ulkoinen turvallisuus, sisäinen turvallisuus, taloudelliset näkökohdat, elintarviketurva, energiaturvallisuus, terveysturvallisuus ja tiedotus.

ETSK:n ja puheenjohtajavaltio Puolan yhteistyö on viime kuukausien aikana ollut tiivistä ja hedelmällistä. Komitea on laatinut 15 valmistelevaa lausuntoa, jotka on joko jo annettu tai tullaan antamaan lähiaikoina. (mp)

Eurooppa tarvitsee kasvavien turvallisuusuhkien keskellä kiireellisesti yhtenäisen rahoitusstrategian puolustusta varten. Vastauksena EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Puolan pyyntöön ETSK antoi lausunnon, jossa vaaditaan toteuttamaan rohkeita toimia: lisäämään investointeja nykyaikaisiin järjestelmiin, syventämään Nato-yhteistyötä ja myöntämään enemmän rahoitusta EU:n rahoituskehyksen puitteissa.

Euroopan turvallisuusriskien kasvaminen lisää sen riippuvuutta ulkopuolisista puolustusalan toimittajista – 78 prosenttia 75 miljardin euron summasta, jonka EU-maat käyttivät puolustushankintoihin yhden vuoden aikana, suuntautui EU:n ulkopuolisille toimittajille. Riippuvuuden vähentämiseksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa vahvistetaan.

”Nykyisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää EU:n puolustuksen rahoitusmekanismien uudistamista”, selittää ETSK:n lausunnon Puolustusrahoitus EU:ssa esittelijä Marcin Nowacki. ”Voimassa olevat talousarviosäännöt rajoittavat rahoituksen osoittamista sotilasmenoihin, ja vaikka Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan rauhanrahaston kaltaiset aloitteet merkitsevät edistysaskelta, ne eivät riitä nykyisten suurten uhkien torjumiseen.”

Naton kanssa tehtävä yhteistyö on olennaisen tärkeää yhteentoimivuuden ja yhtenäisen strategian kannalta. Yhteishankinnat, kyber- ja avaruusturvallisuuteen liittyvät kumppanuudet ja IRIS2-satelliittihanke parantavat häiriönsietokykyä. Puolustusrahoituksen on oltava laajempien EU:n painopisteiden mukaista, eikä se saa vaarantaa sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita. Strategiset investoinnit, innovointi ja pitkän aikavälin suunnittelu ovat avainasemassa pyrittäessä varmistamaan Euroopan turvallisuus ja riippumattomuus. (tk)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti naisten oikeuksia käsittelevän korkean tason foorumin, jossa johtavat naisten oikeuksien puolustajat käsittelivät asiaan liittyviä kiireellisiä kysymyksiä ja hahmottelivat tärkeimpiä painopisteitä ennen naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan kokousta.

Naisten oikeuksia käsittelevän ETSK:n korkean tason foorumin viesti oli yksiselitteinen: edistystä on tapahtunut, muttei tarpeeksi. Vaikka EU on toteuttanut toimia naisten ja tyttöjen suojelemiseksi, kovalla työllä saavutettuja edistysaskeleita uhkaavat Euroopassa rakenteellinen epätasa-arvo, sukupuolistereotypiat ja naisten oikeuksien heikennykset. Naisten täysi osallistuminen yhteiskuntaan ei ole mahdollista niin kauan kun sille on rakenteellisia esteitä.

ETSK:n täysistunnon yhteydessä 26. helmikuuta pidettyyn korkean tason foorumiin osallistuivat tasa-arvoa käsittelevän ETSK:n väliaikaisen ryhmän puheenjohtaja Sif Holst, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava Euroopan komission jäsen Hadja Lahbib sekä Carlien Scheele (Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja), Florence Raes (YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Brysselin-toimiston johtaja), Ayşe Yürekli (Turkin naisyrittäjien järjestön KAGIDERin EU-edustaja), Mary Collins (European Women’s Lobby -naisasiajärjestön pääsihteeri) ja Cianán Russell (ILGA-Europe-järjestön johtava politiikkavastaava).

Foorumin aikana pidettiin kaksi vilkasta paneelikeskustelua, joissa käsiteltiin päivänpolttavia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita, joilla oli myös yhteys täysistunnossa hyväksyttyihin ETSK:n lausuntoihin. Asiantuntijat, aktivistit ja poliittiset päättäjät kokoontuivat jakamaan näkemyksiä, ehdottamaan ratkaisuja ja vahvistamaan sitoutumista naisten oikeuksien ajamiseen Euroopassa ja muualla maailmassa.

Ensimmäisen paneelin aiheena oli naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (UNCSW) tuleva 69. istunto, ja toisessa paneelissa käsiteltiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ihmisoikeuskysymyksenä. Täysistunnossa foorumin jälkeen hyväksyttiin kaksi aiheeseen liittyvää lausuntoa: ETSK:n panos EU:n painopisteisiin naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (UNCSW) 69. istunnossa ja Naisiin kohdistuva väkivalta ihmisoikeuskysymyksenä. (lm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (AU ECOSOCC) vahvistivat horjumattoman sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvon ja naisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen New Yorkissa järjestetyssä Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 69. istunnossa (CSW69).

Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä on pian kulunut 30 vuotta, ja tämän vuosipäivän lähestyessä ETSK ja AU ECOSOCC tunnustavat sekä saavutetun edistyksen että olemassa olevat haasteet, jotka ovat edelleen sukupuolten täydellisen tasa-arvon saavuttamisen tiellä.

Toisessa yhteisessä julkilausumassa korostetaan keskeisiä painopisteitä, kuten naisten johtajuuden lisäämistä sukupuolikiintiöiden avulla, sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamista kansainvälisten yleissopimusten avulla, sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kuromista umpeen ja naisten taloudellisen vaikutusvallan lisäämistä.

Julkilausumassa kehotetaan vahvistamaan politiikkoja, jotka koskevat palkatonta hoitotyötä, naisten osallistumista rauhanpyrkimyksiin ja datavetoista päätöksentekoa. Siinä korostetaan lisäksi maailmanlaajuista yhteistyötä systeemisen eriarvoisuuden purkamiseksi ja naisten oikeuksien puolustamiseksi. ETSK kehottaa myös EU:ta torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, varmistamaan sukupuolten tasapuolinen edustus ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia tasa-arvon edistämisessä.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että ”Samalla kun juhlistamme Pekingin julistuksen 30-vuotispäivää, meidän on siirryttävä sanoista tekoihin. Sukupuolten tasa-arvo ei ole etuoikeus vaan perusoikeus, ja sen saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää kestävien ja osallistavien yhteiskuntien kannalta. ETSK on vakaasti sitoutunut poistamaan esteitä sukupuolten tasa-arvon toteutumisen tieltä, varmistamaan naisten täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon ja edistämään naisten taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Hallitusten, toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan on aika toimia päättäväisesti, sillä tasa-arvo ei toteudu ilman vastuuvelvollisuutta.”

Naisten asemaa käsittelevä toimikunta on tärkein kansainvälinen ja hallitustenvälinen elin, joka työskentelee sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tämä oli toinen kerta, kun ETSK osallistui YK:n suurimpaan vuosittaiseen naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevään tapaamiseen. (tk)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) vaatii järeää EU:n teollisuusstrategiaa, jolla parannetaan kilpailukykyä ja edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista ja joka on linjassa vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Jotta strategia onnistuisi, sitä on seurattava tiiviisti ja mukautettava uusiin haasteisiin.

”Eurooppaan kohdistuu vakava teollisuuden vähenemisen riski. Teollisuuden ja ilmastotoimien on kuljettava käsi kädessä”, totesi helmikuun täysistunnossa hyväksytyn ETSK:n lausunnon ”EU:n teollisuuden tulevaisuus: haasteena kallis energia ja siirtymäkustannukset” esittelijä Andrea Mone.

ETSK korostaa lausunnossaan, että tarvitaan vahva taloudellinen ja sääntelykehys, jonka avulla voidaan hillitä korkeita energia- ja raaka-ainekustannuksia, vastata vihreän siirtymän investointihaasteisiin, korjata infrastruktuurin puutteet ja osaamisvajeet sekä vahvistaa sisäistä kysyntää, joka on heikkoa. Investointeihin ja innovointiin painottuva kilpailukykypolitiikka on keskeistä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.

ETSK perää kiireellisiä toimia, sillä huoli Euroopan taloudellisesta turvallisuudesta ja sen ulkoisista riippuvuuksista kasvaa.  Geopoliittisten ja kaupallisten epävarmuustekijöiden lisääntyessä EU:n kauppapolitiikan on oltava joustavaa, jotta teollisuuden kestävä pohja voidaan turvata epäsymmetristen vähähiilistämistavoitteiden, maailmanlaajuisen ylikapasiteetin ja kasvavien kauppajännitteiden vallitessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää lisätä riippumattomuutta kriittisten raaka-aineiden hankinnassa.

Investointien lisääminen, kuten Draghin raportissa korostetaan, ja hallintouudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhtenäiset sisämarkkinat, erityisesti energia-alalla, vahvistavat EU:n taloutta. Sääntelytaakan keventäminen, sähkömarkkinoiden puitteiden hienosäätö ja rahoitusvälineiden, kuten sähkönhankintasopimusten, parantaminen tukevat teollisuuden muutosprosesseja.

Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää vahvaa työmarkkinavuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Teollisuuspolitiikka on sovitettava yhteen koulutus- ja työvoimastrategioiden kanssa, ja siinä on painotettava tutkimusta, innovointia ja osaamisen kehittämistä. Investoinnit energiainfrastruktuuriin, uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista.

ETSK hyväksyi lisäksi täydentävän lausunnon ”EU:n energiavaltaisen teollisuuden tulevaisuus”. Siinä ehdotetaan räätälöityjä ratkaisuja tällaisten teollisuudenalojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Niiden erityishaasteisiin vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta EU:n teollisuuden tulevaisuus voidaan turvata. (ll)

Liiketoiminnan laajentaminen EU:ssa yli rajojen tarkoittaa luovimista ristiriitaisten arvonlisäverosääntöjen sokkeloissa ja huomattavaa paperityötä, mikä nostaa kustannuksia. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuu pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) suhteettoman suurta rasitetta, mikä vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää kilpailukykyään. ETSK vaatii helmikuun täysistunnossa hyväksytyissä kahdessa lausunnossaan toteuttamaan kiireellisiä uudistuksia Enrico Lettan ja Mario Draghin raporttien pohjalta. Lausunnoissa ehdotetaan muun muassa yhdenmukaistettuja rahoitussääntöjä, tekoälyä hyödyntävää raportointia ja koordinoitua teollisuuspolitiikkaa.

”Sisämarkkinat ovat Euroopan taloudellisen vaurauden selkäranka, mutta niiden toteuttaminen on edelleen kesken rahoituksen, energian ja digitaalisten palvelujen kaltaisilla keskeisillä aloilla”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. ”Tämänpäiväisessä keskustelussa korostuu tarve toteuttaa kiireellisiä uudistuksia, jotta voidaan poistaa esteitä ja vahvistaa palvelualaa ja näin varmistaa yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa.”

Rahoituspalveluista sekä säästö- ja investointiunionista vastaava komission jäsen Maria Luís Albuquerque kannatti tätä vaatimusta: ”Visioni on, että säästö- ja investointiunionin avulla kansalaisillemme luodaan vaurautta ja yrityksillemme kasvumahdollisuuksia yhdistämällä ne turvalliseen, kilpailukykyiseen, hyvin säänneltyyn ja valvottuun ympäristöön.”

ETSK:n lausunnoissa määriteltiin kaksi kilpailukyvyn kriittistä haastetta: Lettan ja Draghin raporteissa esiin tuotu sisämarkkinoiden pirstoutuminen ja erityisesti pk-yrityksiä rasittava liiallinen byrokratia. Molemmat tekijät jarruttavat innovointia ja talouskasvua.

Mistä sitten kiikastaa?

Yrityksiä kuormittaa kaikkialla Euroopassa monimutkainen ja päällekkäinen sääntely, joka tarkoittaa ajan ja rahan hukkaa, hidastaa vihreän kehityksen ohjelmaa ja rajoittaa keskisuurten yritysten mahdollisuutta saada rahoitusta. Samalla yritykset turhautuvat, kuluttajille aiheutuu korkeampia kustannuksia ja talouskasvu heikentyy.

Sääntelytaakan lisäksi Euroopalla on syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka nakertavat sen kilpailukykyä. Sisämarkkinoiden hidas toteuttaminen, erot digitaalisissa infrastruktuureissa ja energiainfrastruktuureissa sekä koordinoidun teollisuuspolitiikan puute rajoittavat EU:n kykyä kilpailla maailmanlaajuisesti. Muiden talousalueiden kyetessä houkuttelemaan nopeasti investointeja ja edistämään innovointia Eurooppa uhkaa jäädä jälkeen.

Miten tilanne voidaan korjata?

Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintapolitiikkaa, johon kuuluu esteiden poistaminen rahoituksen ja energian kaltaisilta keskeisiltä aloilta, digitaalisen siirtymän vauhdittaminen ja sen varmistaminen, että pk-yritykset voivat kasvaa ja kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin.

ETSK:n lausunnoissa ehdotetaan seuraavaa:

• Yksinkertaistetaan sääntelyä sosiaali- tai ympäristönormeja heikentämättä.
• Luodaan tekoälypohjainen alusta, jonka avulla yksinkertaistetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten raportointia ja tehdään sääntöjen noudattamisesta nopeampaa ja helpompaa.
• Yhdenmukaistetaan eri aloilla sovellettavia sääntöjä ja vähennetään näin toistuvaa paperityötä.
• Standardoidaan rahoitussäännöt kaikissa jäsenvaltioissa EU:n koordinoidun teollisuuspolitiikan avulla.
• Uudistetaan hiilirajamekanismia ja tehdään siitä oikeudenmukaisempi ja hallinnollisesti kevyempi järjestelmä. (gb)

ETSK isännöi 6. maaliskuuta keskustelua Euroopan komission puhtaan teollisen kehityksen ohjelmasta juuri neuvostossa 12. maaliskuuta käytyjen keskustelujen alla. Poliittiset päättäjät tarkastelivat yhdessä teollisuusjohtajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, voidaanko ohjelmalla todella tukea Euroopan puhtaan teknologian alaa, energiavaltaista teollisuutta ja strategista riippumattomuutta.

Geopoliittisen epävakauden ja transatlanttisten suhteiden muutoksen vuoksi Euroopan on entistä tärkeämpää saavuttaa kiireesti strateginen riippumattomuus. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteena on nopeuttaa hiilestä irtautumista, edistää kiertotaloutta ja parantaa samalla teollisuuden kilpailukykyä muun muassa alentamalla energian hintaa. Ohjelman toteutettavuudesta ja sen rahoituksesta ei ole edelleenkään selvyyttä.

”Kyse ei ole siitä, että pitäisi valita strategisen riippumattomuuden, kilpailukyvyn tai vihreän ja digitaalisen siirtymän välillä. Muutos koskee kaikkia teollisuuden aloja, ja niiden on mukauduttava siihen omaan tahtiinsa, mutta tehtävä selkeät sitoumukset”, sanoi neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) puheenjohtaja Pietro De Lotto ja totesi haasteeseen vastaamisen vaativan tasapainottelua.

Komissio on korostanut, että on geopoliittisesti välttämätöntä tulla energian suhteen riippumattomaksi Venäjästä, mutta Euroopan taantuva teollisuus aiheuttaa yhä enemmän huolta. Teollisuuden tuotannon ja ulkomailta tulevien suorien investointien virrat ovat vähentyneet merkittävästi kahden viime vuoden aikana.

Rahoitus tulee olemaan suuri haaste. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä. Vaikka Euroopan investointipankki on antanut 500 miljoonaa euroa vastatakauksia ja 1,5 miljardia euroa energiaverkkojen parantamiseen, kansallisten hallitusten on mobilisoitava lisäresursseja.

Siirtymän sosiaalinen vaikutus on myös keskeinen kysymys erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa, jossa on menetetty merkittävästi työpaikkoja. Kansalaisyhteiskunnan edustajat pohtivat, johtaako energiaverojen alentaminen, joka on yksi ohjelman keskeisistä ehdotuksista, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksesta leikkaamiseen.

Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyvästä optimismista huolimatta asiantuntijat sanoivat olevansa huolissaan sen kyvystä vastata lyhyen aikavälin haasteisiin. Nopeus ja yksinkertaistaminen on ratkaisevan tärkeää, sillä korkeat energiakustannukset ja sääntelyesteet voivat hidastaa edistymistä. Haasteena ovat edelleen hajanaiset kansalliset toimintapolitiikat, ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa saatetaan menettää ratkaiseva mahdollisuus yhdenmukaistaa teollisuuspolitiikkaa Euroopassa.

Teknologiariippumattomuus herättää myös huolta, ja keskusteluja käydään oikeasta tasapainosta uusiutuvien energialähteiden, vedyn ja biopolttoaineiden välillä. Vaikka on tervetullutta keskittyä uusiutuviin energialähteisiin, lisäksi tarvitaan vahvaa sitoutumista energiatehokkuuteen. Uusiutuvat energialähteet ovat jo säästäneet eurooppalaisilta kuluttajilta 100 miljardia euroa vuosina 2021–2023, ja EU:n pitäisi jatkaa eteenpäin tämän menestyksen pohjalta. (jh)

Eurooppalaisten maataloustuottajien vaivana ovat alati lisääntyvät kriisit äärimmäisistä sääoloista aina markkinoiden epävakauteen ja epäreiluun kilpailuun. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) varoittaa, että EU:n nykyiset toimintapolitiikat eivät suojele maataloustuottajia, ja kehottaa toteuttamaan pikaisesti uudistuksia tulojen turvaamiseksi, neuvotteluvoiman vahvistamiseksi ja kestävän maatalouden varmistamiseksi.

ETSK peräänkuuluttaa EU:n puheenjohtajavaltio Puolan pyynnöstä laatimassaan lausunnossa entistä kestävämpää maatalousjärjestelmää, jonka keskiössä ovat maataloustuottajat.

”Maatalous on jalo ammatti, jolla on kaksi päätavoitetta: tuottaa korkealaatuista ja turvallista ruokaa ihmisille sekä ylläpitää ja kohentaa ympäristöä. Vastineeksi vaadimme vain reilun palkan rehellisestä työstä, kunnioitusta sekä oikeudenmukaisen hinnan tuottamistamme elintarvikkeista”, totesi Joe Healy, yksi lausunnon kolmesta esittelijästä.

ETSK katsoo, että yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) ei pystytä vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Lausunnossa suositellaan maataloustuottajia tukeviksi rahoitusvälineiksi muun muassa julkisia vakuutuksia luonnonkatastrofien varalta, vastasyklistä tukea ja suoraa tukea. Eräissä EU-maissa jo käytössä olevat keskinäiset rahastot voisivat tarjota täydentävän turvaverkon, jota maataloustuottajat, teollisuus, aluehallintotahot ja EU rahoittaisivat yhdessä.

YMP:tä on tarkoitus tarkistaa vuoden 2027 jälkeen, ja ETSK katsoo, että sen määrärahat olisi palauttava tasolle, joka vastaa vähintään 0,5:tä prosenttia EU:n BKT:stä. Kaupan säännösten on oltava tiukempia, jotta voidaan varmistaa, että tuontituotteet täyttävät EU:n ympäristö- ja työnormit.

Toinen keskeinen huolenaihe on alihintaan myyminen, joka aiheuttaa maataloustuottajille suuria taloudellisia paineita. ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä harkitsemaan vakavasti kustannukset alittavaan hintaan tehtävien hankintojen kieltämisen, jotta voidaan estää se, että suuret vähittäiskauppiaat puristavat maataloustuottajat ulos markkinoilta. Mallina voidaan käyttää elintarvikeketjusta Espanjassa annettuja lakeja.

Avoimuuden lisäämiseksi ja maataloustuottajien markkinavoiman vahvistamiseksi ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n digitaalinen keskus seuraamaan hintoja, kustannuksia ja voittomarginaaleja. Komitea kannattaa myös kollektiivisia hintaneuvotteluja ja tuen lisäämistä osuuskunnille ja tuottajaorganisaatioille. EU:n maatalousalalla on lisättävä taloudellista riippumattomuutta ja parannettava kilpailukykyä.

Vaikka ilmastotavoitteet ovat tärkeitä, maataloustuottajat eivät voi vastata kustannuksista yksin. Kestävän kehityksen rahasto voisi auttaa tuottajia siirtymään vihreämpiin käytäntöihin. Lausunnossa varoitetaan hiilivuodon riskistä, sillä EU:n tiukat säännöt asettavat paikalliset maataloustuottajat epäedulliseen asemaan EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin nähden.

ETSK pitää tärkeänä investoida maaseudun kehittämiseen, innovointiin ja YMP:n sääntöjen yksinkertaistamiseen. Maataloustuottajat ovat yhä suuremman paineen alla, joten on selvää, että EU:n johtajien on toimittava kiireesti ennen kuin lisää maatiloja katoaa. (ks)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on antanut talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2025 syyspakettia koskevia keskeisiä suosituksia, joissa kehotetaan tekemään strategisia investointeja ja tiiviimpää yhteistyötä ja parantamaan sitä kautta EU:n häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä.

ETSK esitti suosituksensa helmikuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa, jossa painotetaan kestävyyttä, työmarkkinauudistuksia sekä kansallisten ja EU:n toimintapolitiikkojen parempaa yhteensovittamista ja vaaditaan kansalaisyhteiskunnalle parempia osallistumismahdollisuuksia.

ETSK piti valitettavana, ettei kestävästä kasvusta ollut julkaistu vuotuista selvitystä, vaikka se on tärkeä poliittinen asiakirja. Komitea korosti, että EU:n toimielinten olisi varauduttava geopoliittisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa kauppaan, inflaatioon ja kasvuun.

ETSK antoi tukensa kilpailukykykompassia koskevalle aloitteelle ja kehotti tekemään investointeja energia- ja digitaalialoille sekä perustamaan Euroopan strategisten investointien rahaston. Lisäksi se kehotti parantamaan talouspolitiikkaa ja tuottavuutta edistämällä kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää osallistumista, tekemällä käytännönläheisen arvioinnin elpymis- ja palautumistukivälineestä ja tehostamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. (tk)

Koheesiopolitiikka on pitkään ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jonka avulla on edistetty taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä kaikkialla EU:ssa. Sitä onkin olennaisen tärkeää uudistaa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa, jotta voidaan parantaa tehokkuutta, kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin.

ETSK korostaa hiljattain antamassaan lausunnossa ”Vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen – haasteet, riskit ja mahdollisuudet”, että koheesiopolitiikassa on omaksuttava tulossuuntautunut toimintamalli, jotta se tuottaa jatkossakin konkreettisia hyötyjä ja siitä on apua eriarvoisuuden vähentämisessä ja kestävän kilpailukyvyn edistämisessä.

”Koheesiopolitiikan on säilyttävä EU:n keskeisenä aluekehityksen välineenä. Tulossuuntautuneisuuden avulla varmistetaan, että jokainen käytetty euro auttaa edistämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia”, lausunnon esittelijä David Sventek totesi.

Vuoden 2028 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä on uudistettava merkittävästi nykyiseen verrattuna, jotta aluekehitystä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä taloudellista kilpailukykyä voidaan tukea. Koska investointitarpeet ovat yli 750–800 miljardia euroa vuodessa, mittava EU-rahoitus on välttämätöntä.

ETSK kehottaa säilyttämään EU:n rahoituskapasiteetin nykyisessä 1,8 prosentissa suhteessa unionin BKT:hen ja lisäämään koheesiopolitiikkaan osoitettavaa rahoitusta. Keskeisiä painopisteitä ovat mm. yhteistyöhön perustuva hallinto, räätälöidyt aluepolitiikat, tulosperusteinen rahoitus ja yksinkertaistetut prosessit.

Tulossuuntautunut toimintamalli auttaa lisäämään tehokkuutta mutta vaatii entistä parempaa täytäntöönpanoa ja valvontaa. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta saadaan parannettua sovittamalla kilpailukyky ja sosiaaliset investoinnit tasapainoisesti yhteen, vahvistamalla teknistä tukea ja huolehtimalla avoimuudesta, ja näin voidaan myös edistää talouden kestokykyä ja vähentää eroja kaikkialla EU:ssa. (tk)

Matkailu on EU:n talouden voimatekijä, joka voi parantaa Euroopan kilpailukykyä. Matkailualalla on kuitenkin nyt tehtävä suunnanmuutos ja siirryttävä kestävästä matkailusta uudistavaan matkailuun, jossa tavoitteena ei ole vain matkakohteiden selviäminen vaan niiden uusi kukoistus.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa Euroopan unionia toteuttamaan matkailualalla siirtymän, jossa keskeisessä asemassa ovat kestävä kehitys ja uudistava toiminta, sillä nämä voivat tuoda pitkän aikavälin taloudellisia ja ympäristöhyötyjä.

Matkailu on elintärkeä EU:n talouden peruspilari erityisesti matkailusta erittäin riippuvaisilla alueilla. ETSK vaatiikin lausunnossaan Matkailu EU:ssa: kestävä kehitys pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavana tekijänä nopeuttamaan siirtymistä kestävään matkailuun ja uudistaviin matkailustrategioihin.

”Matkailulla on jatkossakin oltava roolinsa Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tämä on välttämätöntä, sillä matkailulla on niin suuri painoarvo monien jäsenvaltioiden ja alueiden BKT:ssä ja niiden arvoketjuissa”, totesi lausunnon esittelijä Isabel Yglesias.

Yglesiasin mukaan lausunto pohjautuu Palman julistukseen, joka annettiin Espanjan toimiessa neuvoston puheenjohtajana vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Julistuksessa saavutettiin laaja yksimielisyys siitä, miten kestävän kehityksen asema matkailun tulevaisuuden ytimessä saadaan varmistettua.

Tätä varten EU:n toimielinten sekä valtio-, alue- ja paikallisten viranomaisten on aktiivisesti tuettava matkailualan siirtymää ja käytävä jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava.

Kestävä matkailu on ollut tavoitteena jo pitkään, mutta monet suositut matkakohteet ovat joutuneet kovaan paineeseen pandemian jälkeisen matkailubuumin vuoksi. Alueilla on nyt suurempia vaikeuksia sovittaa yhteen talouskasvu ja kestävä kehitys, kun samaan aikaan haasteina ovat henkilöstöpula ja avointen työpaikkojen ja osaamisen kohtaamattomuus.

Tästä syystä ETSK kehottaa myös siirtymään kohti uudistavaa matkailua ja sisällyttämään sen eurooppalaiseen kestävän matkailun strategiaan, joka Euroopan komission on määrä esittää lähikuukausina.

Toisin kuin perinteisessä kestävässä matkailussa, jossa tavoitteena on vähentää ympäristöhaittoja, uudistavassa matkailussa tavoitteena on ennallistaa ja vahvistaa luonnonpääomaa sekä sosiaalista ja taloudellista pääomaa. Kyse on tulevaisuuteen suuntautuvasta ajattelutavasta, jossa sovelletaan kiertotalouden periaatteita ja pyritään jättämään pysyvä myönteinen jälki matkakohteisiin ja paikallisyhteisöihin. (ll)

EU on kriittisessä tienhaarassa tekoälyn kehittämisessä. Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat generatiivisen tekoälyn markkinoita – ne saavat 80 prosenttia maailmanlaajuisista yksityisistä investoinneista – ja myös Kiina etenee alalla nopeasti. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on julkaissut uuden tutkimuksen yhteistyössä Centre for European Policy Studies ‑tutkimuskeskuksen (CEPS) kanssa tunnistaakseen keinot sen varmistamiseksi, että Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä.

Tutkimus valmisteltiin ETSK:n ”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston (INT) puitteissa, ja siitä on keskusteltu säännöllisesti ETSK:n digitaalisten sisämarkkinoiden seurantaryhmässä. Tavoitteena oli tutkia keskeisiä mahdollisuuksia, haasteita ja politiikkatoimia, joilla Euroopan tekoäly-ympäristöä laajennetaan.

Keskeiset suositukset EU:lle:

• Tekoälyinvestointien ja laskentatehon lisääminen – Euroopan on lisättävä investointeja tekoälyinfrastruktuuriin innovoinnin edistämiseksi.
• Kolmeen potentiaaliseen alaan keskittyminen – Tekoäly voi edistää kasvua autoteollisuuden, puhtaan energian ja koulutuksen aloilla.
• Avoimen lähdekoodin tekoälyn edistäminen – Avointen tekoälymallien edistäminen parantaa saavutettavuutta ja kilpailua.
• Tutkimus- ja kehittämistoimien parempi integroiminen kaikkialla EU:ssa.

Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tekoälyn hallinnoinnissa
– Tutkimuksessa nostetaan esiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkitys tekoälypolitiikan ja -hallinnoinnin muotoilussa. Osallistavan ja eettisen tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi tutkimusraportissa suositellaan seuraavia toimia:

• Tekoälylukutaito-ohjelmia – Koulutusta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia aloitteita työntekijöiden ja kansalaisten voimaannuttamiseksi.
• ”Sisäänrakennettu sosiaalisuus” ‑lähestymistapa – Tekoälyn kehittäminen tavalla, joka on ihmiskeskeinen ja yhteiskunnan tarpeiden mukainen.
• Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rahoituksen lisääminen – Tekoälyteknologian ja julkisen ymmärryksen välistä kuilua umpeen kurovien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tukeminen.
• Eettisen tekoälyn käyttöönotto – Luotettavien, eurooppalaisten arvojen mukaisten tekoälyjärjestelmien priorisoiminen.

ETSK:n potentiaalin hyödyntäminen tekoälypolitiikan alalla
– ETSK:lla on hyvät mahdollisuudet helpottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden järjestelmällistä osallistumista tekoälypolitiikkaan. Tutkimuksessa suositellaan edistämään avoimen lähdekoodin tekoälyä ja eettistä innovointia julkisten hankintojen ja rahoitusjärjestelmien avulla. ETSK toimii keskeisenä keskuksena, joka tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja avoimen lähdekoodin yhteisöjen kanssa ja lisää tietoisuutta tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Tutkimuksessa esitellään myös yhtenäinen tekoälysanasto, jolla luodaan yhteinen kieli ja varmistetaan tehokas viestintä päätöksentekijöiden, kehittäjien ja käyttäjien välillä. Tämä on ensisijaisen tärkeää tekoälyn vastuullisen kehittämisen, hallinnoinnin ja käyttöönoton kannalta kaikilla aloilla.

Tutkimus jaetaan tärkeimmille EU:n toimielimille, ja sen odotetaan vaikuttavan tulevaan tekoälypolitiikkaan. Lue koko raportti täältä. (vk)